tiistai 27. marraskuuta 2012

Kuinka dobermanni pysäytetään?

Maanantaina päästiin kuokkimaan - kiitos Anna & co! Päätin hyödyntää uudet kommentoijat esittelemällä kirjavan valikoiman toimimattomia yrityksiä luoksetulon pysäytykseen. Kooste kokeilluista:

  • pallon heittäminen
  • namin heittäminen yläkautta
  • namin heittäminen alakautta
  • "kuolemanviiva" ts. voimakas pysäytys
  • takapalkka
  • poispäin kävely ja siitä kääntymällä pysäytys
  • kahdeksikko
Ongelma on se, etten saa Karua jarruttamaan kunnolla millään tavalla. Koira ei edes yritä pysähtyä, ei laske painoa taakse, vaan ennakoi pomppimalla ja kääntyy palkalle loivalla loikotuksella. Varsinaisen pysähtymisen lisäksi kehnosti meni myös se osuus, jossa appari aina kutsuu koiran kauas namille, josta minä kutsun takaisin ja teen pysäytyksen - Karu pelasi tyytyväisenä juokse-namien-välissä -peliä eikä keskittynyt pysähtymiseen ollenkaan.

Kahden kiekan jälkeen parhaiten toimi kahdeksikko, eli itse juoksutan koiraa edestakaisin kasia viskaamalla namin yhteen suuntaan, juoksemalla itse toiseen ja viskaamalla namin sinne jne. Tästä sitten välillä ei heitetäkään namia eteenpäin vaan käännös ja heitto päin koiraa (ts. mieluummin ohi).

Juoksutuskiekkojen välissä tehtiin ryhmäpaikkamakuut, joissa Karu rivissä normiväleillä, minä itse lähellä. Kehuin ja komentelin ja koira oli tosi rauhallinen. En kyllä oikein ymmärrä koko elukkaa. Ehkä se oli väsynyt.

maanantai 26. marraskuuta 2012

Eka melkein avo luokkatreeni

Sunnuntaina oman ryhmän harjoituksissa kiltisti lukujärjestyksen mukaan luokkatreeniä. Ensin kuitenkin kimppapaikkamakuut - tosi huono, levoton.

Omalla vuorolla sovellettu avoin luokka, eli hyppy ja luoksetulo alokasmallisina, muuten avoimen liikkeet. Paljon pientä sanomista eri liikkeissä, mutta se mitä harjoiteltiin - kokeenomainen suoritus - meni oikein hyvin. Koira toimi ilman palkkaa ja minä muistin tehdä niitä juttuja mitä piti.



Tokalla kiekalla korjasin kehnosti menneet hypyn ja noudon. Puhuttiin myös paljon paikkamakuusta (ja Karu pötkötti). Ensi viikolla aloitetaan uudelleen rauhoittumisen vaatiminen.

Loppuun vielä omia hömpötyksiä ruudun kanssa.

perjantai 23. marraskuuta 2012

Oma appari mukana taas

Perheperjantain pikaiset hallilla. Minä ja Karu hömpöteltiin, Olli kommentoi ja kuvasi. Aika huono harjoitus mutta mukavaa pitkästä aikaa.

Noudon nostot kunnossa, lopuissa vielä sanomista. Karu puri kapulaa, hyihyi. Luoksetulon pysäytyksiä kaikilla mahdollisilla eri tavoilla, alussa parempia kuin lopussa, hitaalla vauhdilla parempia kuin kovalla. Vieläkin olen epävarma siitä miten sitä kannattaisi tehdä.

Lopussa alokasluokkatyylinen seuraaminen videolle, jotta näkisin itse miltä se nyt näyttää. Tuntuu vähän vaisulta mutta näyttää ihan riittävän virkeälle tokoseuraamiseksi, joten lakkaan nyt haaveilemasta siitä tassujen jatkuvasta vipotuksesta tällä erää. Oikealle käännös väljä, muista käännöksistä tykkäsin.

sunnuntai 18. marraskuuta 2012

Back to basics

Riikka kommentoi tänään ihan aiheellisesti muutamia peruasioita:

  • pitää vaatia - jos kontakti putoaa seuraamisessa, siitä pitää huomauttaa
  • pakotteen jälkeen kehut kun korjaa ja nostava palkka kun tekee oikein
  • Karulle virettä nostava leikkipalkka sopii namuja paremmin harjoitukseen, jossa annetaan myös korjaavaa palautetta
  • jos on tarkoitus harjoitella kontaktin pysymistä käännöksessä, ei kannata hinkata aloitusperusasentoja vaan leikistä liikkeelle sinne minne koiran nenä näyttää
Ongelmana siis muuten nätissä seuraamisessa käännöksiin (ja välillä häiriöihinkin) putoava kontakti. Paransi kyllä heti kun ymmärsi mistä kyse. Viime aikoina on hyvin vahvasti tuntunut, että ELÄIN ON ÄLYKÄS ja tekee kyllä täsmälleen sitä mistä minä vaan tajuan sitä palkata.

Ruutujutuissa tänään huomattiin, että on jo oppinut väärää mallia eli menee sinne oikeaan etureunaan ensin, vaikka sitten korjaisikin. Tähän lääkkeenä paikan näyttämistä joko kutsuen ja ohjaten koira oikealle paikalle tai ensin näyttäen oikea paikka ja sitten vasta lähetys.

Paikkamakuuharjoitus Ilon ja Ujon välissä, oli rauhallisempi, ei juuri vilkaissutkaan vierasta Ilo-typyä. Toinen makuu pk-esteeseen varmistettuna muiden loppuhömpötellessä, jätin nakit maahan estämään haistelua, toimi hyvin. Ei häiriinny häiriöistä.

lauantai 17. marraskuuta 2012

Missä ruutu?

Parin viikon ruututeemaa jatkettiin eilen vapaavuorolla. Tehtiin kyllä ihan kaikkea muutakin hömppää.

Ruutuharjoitusta viime kerran ohjeilla. Ei ollut kovin hyvä nyt, menee reippaasti ihan oikeaan etureunaan ruudun sisään ja jää siihen sitkeästi napottamaan enkä osannut kunnolla palkata siitä että hakee. Pari kertaa jätin koiran istumaan ja kävin näyttämässä paikan, nämä meni hyvin.

Kontaktinsäilytysjuttuja, kun Maggie treenasi. Ihan ok. Samassa hömpässä vähän jääviä ja seuraamisen sivuaskelia peilin edessä. Häiriöseuraamisia pikkupätkiä myös Ujon harjoitusten ohi.

Noutoa - tämä on mennyt hyvin eteenpäin. Tasamaanouto ihan ok, loppuasennossa välillä heittoa kaukana - vinossa, mutta ei se sen parempi ole ilman kapulaakaan. Hyppynoutoa tehtiin pari matalalla esteellä ja hyppynoudon loppuosia erikseen myös.

Paikkamakuita yksin häiriössä (Maggien lähtiessä, Veeran pilkkujengin tullessa) ja yksi Rockyn vieressä. Oli huomattavasti levollisempi kuin viimeksi.

Erikoista oli että koira väsähti treenistä. Läähätti ja oli normaalia vaisumpi, vähän samoin kuin kesäkuumalla. Ei vaikuta mitenkään kipeältä kuitenkaan.


torstai 15. marraskuuta 2012

Kuokkimassa

Kävimme kuokkimassa vapaalla paikalla keskiviikon ryhmän treeneissä. Strategisesti viisaasti menin hallille jo tuntia aiemmin - ehdin treenata sen mitä ajattelin ja juoksuttaa koirasta enimmät kohnot pois.

Ryhmän kanssa tehtiin kolme eri asiaa:

Yksilösuorituksena ruudun paikan hakua. Taas ensin merkkaus tyhjään ruutuun - hienosti onnistui. Läheltä lähetyksiä ja paikan hakua. Sain hyvää ohjeistusta. Olen vähän epävarma siitä mistä palkkaan ja mitä teen jos koira ei hae oikein.

  • palkka siitä, jos joko pysähtyy hyvin lähelle oikeaa paikkaa TAI jos lähtee itse korjaamaan oikeaan suuntaan
  • jos ei tarjoa korjausta oikeaan suuntaan, käy viemässä oikealle paikalle, siitä vain kehut ja uusi yritys
  • matkaa ja lähetyssuuntaa ja sitä mistä lähetän vs. koiran paikka pitää muistaa vaihdella paljon
Ryhmän paikkamakuu. Karu teki kaksi makuuta erillään muista, Päivi "vahti" kolinapurkin kanssa. Kohtalaisen rauhallinen, mutta piippaileva. Luoksepäästävyys ok.

Toisella omalla yksilövuorolla pyysin apuja paikkamakuuharjoitukseen siten, että kaksi koiraa vierellä, ohjaajilla kolinapurkit joilla nakkaavat Karua jos sattuisi nousemaan. Kiitos Elinalle ja Lauralle uhrautumisesta harjoitusavuksi. Ruttu ja Luca olivat kyllä vähän tuttuja koiria, mutta Karu oli silti tosi levoton. Ei katsellut sivuille, vilkaisi välillä, ei ollut ollenkaan rento. En tiedä mikä siinä tilanteessa ahdisti.

Alussa tehtiin yksin käännöksiä oikealle (väljä, mutta tiukkaa nopeammin kun suoristuu), luoksetuloja (hyviä loppuja!), noutoa (ok), seuraamista suorilla normaalia, juoksupätkää, hitaita ja erityisesti liike seis -juttuja joissa palkka istumisesta. Tykkäsin, kiva koiro.

tiistai 13. marraskuuta 2012

Lounasjumpat

Tänään käytiin Kartsan kanssa suorittamassa peräkonttipäivän väliulkoilu ja mielenvirkistys hallilla. Olipa kivaa! Tehokas suunniteltu puolituntinen:

Noutoa. Ensin kaksi lähetystä ja palkka nätista nostosta. Sitten kaksi loppuosaa niin, että jätin koiralle kapulan ja kutsuin luokse. Loppuun kaksi kokonaista liikettä. Sujuu hyvin, rumasti kapulalle meneminen näyttää jääneen kokonaan pois ja loppuasentokin on paljon varmempi.

Ruutua. Ensin lähetys tyhjään ruutuun - tarkistin, merkkaako ruudun - toimi. Sitten useita lähetyksiä läheltä niin, että annoin koiran hakea paikkaa. Tarjosi muutamia hienoja ja selvästi osaa hakea / korjata, mutta ei vielä ihan selvää että missä sitä pitäisi olla. Kun pidensin matkaa, saattoi "hakea paikan" siirtymällä saman matkan päähän minusta kuin läheltä lähetettynä eli ei välttämättä yhdistä vielä ruutunauhoja siihen paikkaan.

Välilepona pari paikkamakuuta, helppoja yksin rauhassa, kerran pääsin hyvin kieltämään aloitushaistelusta.

Luoksetuloa, yksi kokeenomainen (olisin auttanut jarruttamaan, mutta ei tarvinnut), vähän pysymisen vahvistusta höpöhuutelulla, pari luoksetulon pysäytystä ja lopuksi läpijuoksu.

sunnuntai 11. marraskuuta 2012

Ihanat sunnuntaitokot

Ensinnäkin päätin, että kirjoitan jatkossa blogiin vähemmän selitystä siitä, MITÄ tehtiin, ja enemmän muistiinpanoja niistä asioista MITEN kannattaisi / ei kannata tehdä.

Toisekseen mietin, että on se nyt kummallisesta että paikallaan makaaminen on kaikista vaikein liikesuoritus. Ja päätin, että ei se voi olla mahdotonta. Tai tietysti voi, mutta jos on, niin kokeillaan ainakin niin pitkälle että päästään se asia toteamaan eikä lilluta tällaisessa omituisessa paikkamakuuahdistustilassa vuositolkulla.

Tänään meillä oli vierailevana tähtenä Riikka. Veera oli tehnyt mariannekääretorttua. Melko luksusta.

Luoksetulo:
  • kannattaa kokeilla pitkällä matkalla lautoja tms. ohjureita suoristamaan
  • ensin kuntoon törmäys, sitten vasta suoruus
  • törmäykseen voi kokeilla käskyä Istu! kun koira on parin metrin päässä (toimi!)
Ruutu:
  • lähetyksiä läheltä niin että koira hakee paikkaa
Paikkamakuuasiaan Riikka ehdotti, että minä tekisin normaalisti, ja viereisten koirien ohjaajat pysyisivät lähempänä koiriaan kolinapurkkien kanssa -> jos Karu nousee, muut komentavat ja ajavat pois -> kokee, ettei kannata lähteä toisten koirien luo. Tämä vaikuttaa hyvältä etenemistavalta, mutta haasteena se ettei koira nouse tuttujen koirien luo -> pitää järjestää vieraita tekemään sama.

Popin ja Ujon välissä Karu pysyi hyvin, vaikka Pop teki Pirjon kanssa häiriötä ympärillä. Piippaus tosin koveni, kun häiriö lisääntyi. Haisteli taas melkein joka kerta jätettäessä, korjaa kyllä itse nopeasti.

Eilen päätin, että opetan Karun laskemaan pään alas käskyllä Down. Tänään en taas ole ollenkaan varma opetanko vai en. Ehkä opetan, mutta käytän sitä vain jossain tilanteissa - jos haluan sen makaavan littanana. Täytyy vielä funtsia.

Voisin opetella jonkun valmistelurutiinin. Nyt otan monesti koiran suoraan häkistä suorittamaan, ja ensimmäinen suoritus on yleensä aina huono, levoton, kontakti heittelee jne -> valmistele jatkossa aina jotenkin, vaikka lyhyestikin, tekemään lähtö.

lauantai 10. marraskuuta 2012

Tikkitauolta takaisin

Karu kastroitiin viime viikon keskiviikkona paleltuneiden pallinahkojen takia. Tikit poistetaan vasta tulevana maanantaina, mutta alan olla jo aika luottavainen siitä että haava pysyy kiinni. Niinpä käytiin vähän hömpöttelemässä hallilla tokon vapaavuorolla.

Ei tehty oikeastaan mitään järkevää tai suunniteltua. Vähän seuraamista jossa meinasi keulia. Luoksetuloja - kerran varasti kun aukaisin suuni. Kohtalaisia jarrutuksia, vähän loikkia lopussa. Mennään -juttuja ja liikkeiden aloitusasentoja - kivasti koira haki kontaktia ja keskittyi minuun.

Useampi paikkamakuu, ei muiden koirien vieressä. Paikkamakuusta on taas menossa sellainen toivoton vaihe, en oikeasti tiedä miten pitäisi harjoitella, enkä uskalla tehdä niin vaikeita että tulisi virhe, kun en tiedä mitä sitten tekisin. Ei se asia ainakaan tällä menolla korjaannu.

Kartsa on kuitenkin <3

torstai 1. marraskuuta 2012

Aamujumpat

Tiistaina kävin koiran kanssa kahdestaan hallilla ennen töihin menoa. Touhuttiin muutama luoksetulon pysäytys ja noutohommia.

Kapulan kanssa heitin ensin piiitkälle ja lähetin koiran + palkkasin heti nostosta kun meni nätisti. Meni ihan oikein suu edellä, vaikka oli täpinöissään. Mutta varasteli! Ja vielä silleen, että heitin kapulan, katson koiraa, koira katsoo takaisin ja kun en heti vapauta hakemaan niin lähtee itse!

Tehtiin varmaan jotain muutakin mutta muisti ei riitä.