Hukattu ruutu, apinatassu ja iloinen mieli

Mitähän sitä tekisi Kuopiossa vappuaattona klo 18-20? No huristelee hallille tietenkin... Tarkoitus oli mennä katselemaan tai kuokkimaan ajantappoaikeissa, mutta Telkkiseltä olikin vain Sari & puikulat niin otin sitten Karunkin mukaan menoon.

Tehtiin tämmöstä:

Tsemppiseuraamista, hetsistä liikkeelle, suoraa kunnes tulee seinä vastaan ja vähän ennen palkka. Menivät hienosti ja sain hyvän vireen. Karu on melkoinen apinatassu - tein hetsausta siten että kun pudotti rätin, pidin pannasta kiinni ja potkin rättiä kauemmas - koiro onnistui aina jotenkin minun jalanmitan päästä ihan hyvin onkimaan sen rätin etutassujensa varpaiden väliin ja sitä kautta itselleen. Mulla on liian lyhyet jalat.

Vähän vasemmalle käännöksiä paikallaan, kuono pointtina. Ihan jees. Nyt tekee oikein (pitää kontaktin) aina kun muistaa, nopeissa sivulle otoissa edelleen vippasee, ja liikkessä myös.

Noutokapulan nostoja kuten Marianne eilen vinkkasi, eli kapula lähelle maahan ja kun on pysännyt, koiran lähetys ja hyvästä nostosta heti JEEEE palkka. Nämä toimi hyvin, meni suoraan ja reippaasti kiinni kapulaan, ei yli tai tassuilla päälle.

Pari luoksetuloa Telkkisen kokomatkalla vinoittain, ensimmäisessä selvä lihapulla-apu, toisessa paljon pienempi, hienosti teki molemmat. Välipalkka pysymisestä.

Ruudun paikkaa. Aargh, se on ihan hukassa enkä tiedä miten tekisin. Lähetin läheltä, meni hyvin, palkkasin. Lähetin kauempaa, meni pari metriä ja pysähtyi, odotin.... odotin .... juoksi ruudun etukulman kautta kiekan ja palasi luokseni. Olisi ehkä pitänyt palkata siitä että lähti tarjoamaan, mutten ehtinyt, kun oletin että menee ruutuun . Lähetin taas läheltä, palkkailin kun sattui oikeaan, mutta ihan haja-arvontaa se kyllä oli. Viimeisessä pallo ruudussa.

Minusta merkkaa kyllä hyvin ruudun, mutta ei vaan tiedä sitä mitä siellä pitäisi tehdä. Jos voi juosta läpi niin juoksee. Nyt oli ruutu seinän vieressä nurkassa, niin jäi takanauhan päälle tai kurvasi sivun kautta pois ruudusta.

Paikkamakuita kolme, ensimmäinen puikulahäiriöllä lyhyehkö (oli niin hyvä aloitus että palkkasin lyhyen), toinen yksin pariminuuttinen niin että olin piilossa koko ajan, yksi välikehu. Viimeisessä koira keskellä kenttää sen aikaa kun raahasin estettä, siivosin ruutua, pesin vessassa vesikuppia, pyyhin häkin ja pakkasin. Hienosti menivät.

Tosi kivat reenit! Hieno karvakorva.

Tokotottisviikonloppu majalla

Viikonloppuna meitä hemmoteltiin raikkailla kevättuulosilla, auringolla, hyvillä kommenteilla ja seuralla sekä oikein makoisilla Riitan ruoilla - vietettiin siis omatoimi-toko-tottis-viikonloppua Haukkumajalla.

Lauantai

Lauantaina tehtiin kolme kiekkaa kentällä. Aloitimme Karun kanssa "tunnustelukierroksella" eli ensimmäistä kertaa ulkona ja piiitkästä aikaa majalla neljän seinän sisällä vietetyn talvikauden jälkeen - apua, mitenkähän käy? Tehtiin Mennään -höömpöttelyä, vähän seuraamista ja vasemmalle käännöksiä paikallaan (nenän vippaus huomiokohteena) sekä maahanmenoja liikkeestä. Maahanmenoissa otti helposti sivulle askeleen, varsinkin jos autoin nopeuttaakseni. Lyhyen kierroksen jälkeen yhteispaikkamakuu, jossa vein Karun ryhmästä toiselle sivulle, mutta oli silti huono - levoton ja piippailevainen.

Toisessa pätkässä teimme kokeenomaisen tokon alokasluokan, jossa jo heti kentälle tullessa minä heitin pyyhkeen kehään kun koiro ei tuntunut sellaiselta miltä pitäisi - vaikea selittää - vähän sellainen "mieluummin olisin muualla" -fiilis, vaikkei suoranaisesti mihinkään hajuun tai häiriöön fiksautunutkaan. Tehtiin kuitenkin luokka läpi, teknisesti kaikki ihan ok, fiilis oli lattea ja seuraamiset huonoja.

Alla video luokkatreenistä - hyvin näkyy välipalkoissa se, kun yritin koiraa nostattaa, ja sainkin sen possuilemaan hyppimällä ja rälläämällä. Parempiakin välejä on nähty. Hypyn stoppi oli hyvä! (siitä olisin palkannut, jos olisin älynnyt).



Kolmoskiekalla yritin korjata kaikenmaailman väli-, taka- ja häiriöpalkoilla, mutten oikein onnistunut. Tehtiin myös pitkältä matkalta luoksetuloyritys, jossa rälläsi kunnolla ohi. Loppuun saatiin kuitenkin onnistunut lihapullalla auttamalla, eli kun selkeästi näytin koiralle että pulla on minulla, ja autoin kädet edessä loppuun, niin tuli hyvin eteen.

Sunnuntai

Sunnuntaina kaksi kierrosta. Aloitimme eilisellä luoksetulo-ongelmalla siten, että kokeiltiin apuohjaajaa liinan päässä pysäyttämässä, jos meinaa rällätä eli ei yritäkään pysähtyä. Liinalla kuitenkin teki ihan kohtalaisia, matka ei varmaan ollut tarpeeksi pitkä. Vaihdettiin takaisin eiliseen lihapullalla auttamiseen, ja se toimi hyvin. Uskon itse, että koira ei tosissaan tiennyt mitä sen kuuluisi tehdä, pitkästä matkasta liike on kuitenkin ihan erilainen kuin läheltä ilman hurjaa vauhtia eteen tulo.

Tehtiin myös noutokapulan nostoja sillä ajatuksella, että miten saisi koiran nätimmin kapulalle. Ongelmana on ollut "rumasti meneminen" eli juoksee ohi kapulasta ja paluukiekalla nostaa tai joskus loikkaa tassut edellä kapulaan. Tähän vinkkinä tehdä ja palkata nostoja liikkumattomaan kapulaan läheltä. Tuntui toimivan. Loppuun mielialahyppynouto, ihan perus, autettuna.

Tokalla kiekalla halusin tehdä sitä kunnollista seuraamista hyvässä vireessä ja kerrankin onnistuin! Aloitus koira maasta vapautettuna rättiin, hetsausta ja purematta suoraan seuraamaan, Suoria pätkiä normaalia, vähän hidasta ja juoksuakin, palkaten hetsillä ja joku kerta ihan irroitus - perusasennosta lähteminenkin. Nämä meni hienosti. Kenttälepotauon jälkeen tehtiin kaksi pitkän matkan autettua luoksetuloa, molemmat hyvin, oma palkka / käsiapu pitää laskea alemmas ettei vedä koiraa ylös edessä.

Lopetuskivaksi tehtiin eteenlähetys niin että vietiin yhdessä pallo kentän päätyyn, palattiin toiseen päähän josta seuraamalla pätkä ja vapautus Eteen! Onnistui hyvin.

Kovasti tyytyväinen olin viikonloppuun, vaikka lauantaina tuntui vaikealta. Karu käyttäytyi viksusti ja kiva oli tehdä yhdessä.

Pikaruudut

Torstaina Ollin tottistreenien jälkeen otin muutaman ruutuunmenoyrityksen. Ei ollut kovin kummoisia, mutta muutaman onnistuneen sain. Loppuun tehtiin hieno eteenlähetys-ruutu, eli käytiin koiran kanssa viemässä ruutuun lelu, mentiin yhdessä pois, seuruutin poispäin, täyskäännöksen ja muutama metri vielä kohti ruutua -> vapautus käskyllä Ruutu! ja pinkoi komiasti.

Oikein kiva lyhyt pätkä vaikkei ruudut nappiin mennytkään.

=)

Tänään oli piiiiitkästä aikaa lähes normaali koiro Ponderan tunnilla. Kyllä tuli hyvä mieli, kun päästiin oikeasti tekemään juttusia yhdessä keskittyneesti. Ja monta hyvää paikkamakuutakin.

Aloitettiin ruudulla, jossa todettiin los problemo eli Karu menee hienosti innolla lujaa tyhjäänkin ruutuun (... ja yli!). Stop-käskyyn kyllä reagoi, mutta ei kovin aktiivisesti yrittänytkään pysähtyä. Tehtiin sitten lyhyemmältä matkalta pari niin, että itse olin ruudussa ja pysäytin koiran sinne, ja sen jälkeen lähetin ruudun läheltä - jes, pysähtyi.

Jatkosuunnitelmana ruutuun tehdä edelleen niitä "läpijuoksuja" eli Jes! kun on oikeassa kohdassa ja pallo perään, ja ottaa mukaan lyhyemmältä matkalta lähetykset, joissa rauhallinen namipalkka pysähtymisestä. Lyhyisiin matkoihin myös sitä ruutuun menoa eri suunnista ja eri kohdasta missä ohjaaja on + jos menee väärin, niin odotetaan josko korjaisi ja palkataan koiran aktiivisesta korjausyrityksestäkin.

Tokana juttuna tehtiin luoksetulon loppua törmäysongelman näkökulmasta. Vinkkinä että kun ongelma kerran on pitkällä matkalla, niin pitää harjoitella reilusti pitkällä matkalla ja yrittää auttaa koira onnistumaan. Voi toistaa käskyn, kun lähestyy, vinkata käsillä oikeaa paikkaa ja esim. käyttää siivekkeitä tai muuta "kujaa" ettei pääse kaahaamaan ohi. Kokeiltiin muutama pitkällä matkalla keppi poikittain edessä, ja eihän se nyt mitenkään päälle tai ohi ryykännyt, liukkaan lattian takia vain luisui ja teki loppuun sen saman pikku hypyn, jonka tekee läheltäkin.

Toisten reenaillessa tehtiin paikkamakuita kolmesti, eri mittaisia, ihan hyviä kaikki. Loppuun vielä yhteismakuu jossa Karukin oli rivissä, häiriönä kentälle päästettiin seuraavan kurssin koirat. Tosi hyvin meni tämänkin. Ihku puupelo.

Häiriöharjoituksia ja hallintaa

Tänään tuli hyvä henkinen potku eteenpäin paikkamakuuhommissa tokoryhmän treeneissä. Tehtiin kaksi makuuta ryhmässä, väljillä normiväleillä Karu keskellä, ovenkahvassa varmistettuna. Ekassa taisi taas kerran tai kaksi piipata ja hiljeni kieltämällä, toisen oli hiljaa. Toisessa makuussa molemmin puolin koirat vaihtoi asentoa, vapautettiin ja palkattiin, mutta Kartsa keskittyi hyvin omaan juttuunsa eikä juuri edes päätä kääntänyt.

Treenissä tehtiin suunnitelman mukaan ensin kaksi lyhyttä kierrosta ohjattua ja yksi kiekka kaukoja. Ohjatussa luulin, että olisi ollut homma hallussa, mutta Karu ei joko muistanut koko juttua tai malttanut keskittyä. Useilla toistoilla ja lähempää ohjaten sain tekemään oikein, ensin namilautasilla ja sitten kapuloidenkin kanssa, mutta aika rikkonainen harjoitus oli.

Kaukoissa Erika nosteli näyttötaulua, tehtiin muutamia vaihtoja, yksi liikkeen aloitus josta heittopallopalkka ekasta istumaan noususta ja pari takapalkkakokeilua.Näissä ongelmallisin on se seiso - maahan -vaihto, jossa tahtoo liikutella jalkoja. Tekee paremmin nakki etujalkojen välissä.

Loppuun muiden tehdessä hyppyä harjoiteltiin hallintahömpöttelyä, eli sekalaisia seuruu- ja maahanmenopätkiä ja leikkiä + aika pitkä isosti häiritty paikkamakuukin. Kivat treenit, kiva koiro <3.

Tunnistusnoutoa

Olen kotipuhteina lähtenyt opettamaan tunnaria Karulle. Ilman harmainta haisuakaan, netistä guuglettemalla olen muodostanut hajanaisen ja häilyväisen mielipiteen siitä, miten tätä koirolle opetetaan. Steppini ovat:

• nätisti pitäminen
• idea sama kuin norminoudossa, eli opetetaan nätti pitäminen vahvaksi alussa ettei asiaan tarvitse puuttua sitten kun oikeasti tuo
• omanhajuisen etsiminen haistelemalla
• vakiokapulan piilottelu niin, että haistelee löytääkseen sen
• kehutaan ja palkataankin aktiivisesta etsimishaistelusta tai löytämisestä, ei siitä tuomisesta
• hajustamattomien häiriökapuloiden lisääminen
• näkyville, kauas omasta, niin että ovat merkityksettömiä
• koiran pitäisi tässä vaiheessa tietää, että se kapulan tuominen ei ole olennaista vaan omanhajuisen löytäminen
• ??? (tässä välissä varmaan tapahtuu paljonkin jotain)
• profit, eli hienosti toimiva varma tunnari

Nyt ollaan tehty nätisti pitoa vaihdellen kolmella tapaa: laitan kapulan koiralle suuhun, annan nostaa kapulan paikaltaan maasta tai heitän kapulan ja saa tuoda. Tämä olikin yllättävän vaikea - luulin, että pitäisi nätisti kun kapulaakin pitää mutta edelleen innostuessaan saattaa rouskaista pikkupulikan takahampaisiin kunnolla. Jatketaan harjoituksia.

Pitämisen ohelle on otettu oman etsiminen. Tätä on tehty kahdella tapaa, piilottamalla kapula lattialle levitettyjen, vähän rutattujen sanomalehden sivujen alle tai jättämällä koira odottamaan ja viemällä kapula toiseen huoneeseen helppoon piiloon, esim. vähän maton reunan alle. Kehuja saa kun haistelee hyvin, palkan joskus jo hyvästä etsimisestä mutta viimeistään löytämisestä. Ehtii kyllä silti napata kapulan suuhun ja tuoda. Toisinaan olen kyllä ihan hiljaa, ettei opi kuuntelemaan niitä kehuja ja toimimaan sen mukaan.

Käskysanana sekä pitämiseen että etsimiseen on Oma!.

A-estettä, seuruuta ja ruutuakin

Tänään hurjasteltiin hallilla Ruutanan perheen kanssa. Ruttu oli kiipustellut agility A-estettä, ja alkuun kokeiltiin josko Kartsakin taas yli saataisiin kuukauden mietintätauon jälkeen. Hurtta oli melko iloisen riehakas ja yllätyksekseni kiipusti itse ylös kun vähän sivulta vinkkasin. Tehtiin ehkä neljä ylijuoksua ja lanseerasin tähän sanan "Kiipee". Oikein reippaasti ja innokkaasti meni. Olin tyytyväinen enkä ruvennut jarruttelemaan, vaikka vauhtia oli liikaa ja loikkasi liian läheltä harjaa jo alas.

Toisella setillä tein vähän seuraamisen aloituksia liikkeestä ja paikoillaan + käännöksiä vasemmalle ja täykkäreitä. Pahin ongelma näissä tuntuisi nyt olevan se kuonon vippaus, jota pitäisi lähteä kotona toistoilla kitkemään. Vasemmalle kääntyessään siis heittää nenän kunnon kierteellä vasemmalle. Seuraamisen aloituksissa  ensin väljä ja vino, sitten korjasi paremmaksi josta heti parin askeleen jälkeen palkka.

Ruutuakin tehtiin, ruutuun juoksemista ilman lelua siellä ja JES! kun on oikeassa kohtaa + pallo perään. Periaatteessa mulla on ihan selvä suunnitelma miten tämän opetan, mutta tänäänkään ei mennyt kovin hyvin - juoksee vauhdilla yli ja kaartaa liikaa vasemmalle + ei oikein kuunnellut, kun yritin liittää Stop-pysähdyksen vaan loikotti yli, kääntyi ja pysähtyi sitten pois ruudusta. Hmmmm, mietitään.

Tehtiin yksi yhteinen paikkamakuu jossa veljekset samalla sivustalla noin neljän metrin välillä, Karu varmistettuna ovenkahvaan ja minä hallin toisessa päässä. Alussa piippasi kerran josta kielsin, sitten hiljeni (mainiota! korjasi toimintaa!) ja teki hyvän rauhallisen makuun. Rutun lähdettyä tein vielä toisen häirityn, jonka aikana keräilin ruudun pois, kävin vessassa, kävelin koiran yli edestakaisin ja viskelin leluja (ja kerran läsäytin taas kunnolla pallolla koiraa kylkeen, kun ei yliheitto oikein lähtenyt) - hyvin pysyi.

Kivaa oli! Nyt voisi vähän taas ryhdistäytyä, ajatella ja suunnitella että mitkä on tavoitteet ja mitä reenataan.

Jotain hyvääkin

Torstaina oli rennot tottisharjoitukset pienellä porukalla Telkkistentien hallilla. Meillä oli Karun kanssa ohjelmassa seuraamista.

Keskityttiin suoraan kulkemiseen mutta myös vasemmalle käännöksen ongelmiin ja mahdollisiin ratkaisuihin. Suoraan kulkeminen menee hyvin silloin kun koira on sopivassa vireessä. Käännös vasemmalle aiheuttaa edelleen kontaktin tippumisen ylettömän päänheilutuksen seurauksena. Mietittiin Veeran kanssa kahta korjausta: niin pientä käännöstä ettei päänheilahdusta tapahdu ja pallon tms. pitämistä vasemmassa kädessä rinnan kohdalla niin että kontakti pysyy koiralla siinä.Molemmat toimii, se mitä tarvitaan on paljon toistoja.

Lisäksi tehtiin pari paikkamakuuta joissa ongelmana oli piippi - erityisesti jälkimmäisessä.

Huonointa koko harjoituksessa oli jonkinmoinen haistelutaipumus joka kyllä tokeni aina öpillä mutta palasi pian uudelleen. 

Ruutuun ja ruudusta pois

Koira rikkoi läppäristä entterin :~( Läsäytti luun nappulan päälle ja se irtosi. Höh.

Traumaattisesta entter-onnettomuudesta huolimatta tänään hankkiuduttiin Pirjon tunnille, jossa asialistalla ruutuun meno ja sieltä sivulle kutsuminen. Ensin tehtiin ruutuun menoa. Ensimmäinen kerta lelulla, sitten pari kertaa ilman siten että huusin Jes! ja heitin pallon kun koira oli juoksemassa miljooonaa ruudun läpi, viimeisellä kiekalla rääyin STOP - (oho, se pysähtyi) - pallon heitto. Kivasti meni.

Toisella kierroksella jätettiin koira maahan ruutuun ja käveltiin pois, kohti, kääntyen vinosti ja takaisin kohti aloituspaikkaa, jossa matkalla kutsuttiin koira sivulle seuraamaan. Tästä tiesin jo etukäteen, ettei onnistu - ei vaan olla tehty sivulle tuloja vauhdista mistään suunnasta. Lisäksi Karu suhtautui hyvin epäuskoisesti siihen, ettäkö muka saisi nousta makuulta - lähti vasta toistokäskyllä kun autoin kädellä. Ja kaahasi ohi. Tähän harjoitellaan ehkä vaan loppuosaa nyt.

Alkuun yksi yhteispaikkamakuu. Muut rivissä, Karu toisella seinällä patteriin kiinni varmistettuna. Oli levoton ja piippasi, mutta yritti kuitenkin kivasti.

Käännöksiä, kapuloita ja makoilua rivissä

Tokoryhmässä tänään puuhailtiin alkuun käännöksiä ja takapään käyttöä, sitten vähän noutojuttuja ja vielä erikseen tunnarikapulan pitoa ja loppuhömpöttelynä kontaktin pitoa mennään- ja vähän sivu-seuraamisessakin (se meni tosi kivasti!).

Tekemisen meininki oli nyt taas kunnossa. Alun käännösharkassa vähän liiankin intopiukelo, roiski useimmiten yli käännökset jne, mutta muuten ihan jees. Pitäisi viilailla kotona näitä, harjoitella oikealle käännöstä tiiviinä ja vasemmalle kontaktin pysymistä - edelleen kuono vippaa miten sattuu, ja liikkeessä se näkyy isona kontaktin tiputtamisena.

Kapulahommissa ei kummempia, eteen istuessa heittää kapulan takahampaille (suu auki), siihen kokeilin vastaan vetämistä eli kun tulee kohti niin nappaan kapulasta kiinni - voisi toimiakin, nyt ei heti tajunnut ideaa mutta hyvin piti vastaan kuitenkin. Ajatuksena siis että tiukkaisi otetta eteen tullessaan eikä löysäisi niin, että kapula valuu takahampaisiin. Nätisti nostoja kokeiltiin laittamalla kapula huomiotötsän taakse, tätäkin täytyy kokeilla itsekseen vielä. Ei vaikuttanut vauhtiin ja aika räyhkeästi edelleen meni kapulalle mutta nätimmin nosti.

Treenin puolivälissä ja lopussa tehtiin yhteiset paikkamakuut, molemmissa Karu rivissä mutta väljällä matkalla reunimmaisena. Lyhyt aika 1-2 minuuttia, pieni piippi molemmissa jossain kohtaa ja kuolasi ainakin ensimmäisessä. Rauhallinen, hyvä ilme kuitenkin. Kehääntulot ja luoksepäästävyydet meni nätisti.

Omatoimitöpsöttelyt

Lauantaina käytiin telkkisellä. Suunnittelin tekeväni heti halliin mennessä leikityksen ja siitä suoraan hommiin, josta hyvän keskittyneen pätkän jälkeen hyvä palkka. Ajatus oli kaunis mutta toteutus meni vähän plörinäksi, leikki sujui hyvin mutta seuraamispätkässä ensin hyvää, sitten koiro vähän katosi kuulolta, joten jatkoin, sama toistui jne eli en päässyt palkkaamaan ajoissa enkä sitten saanut korjattua omaa toimintaani niin, että olisin palkannut lyhyemmästä hyvästä pätkästä.

Kun koira jäi taas vähän haahuamaan, heitin sen kesken tekemisen häkkiin ja leikiskelin keskenäni kentällä. Yritin uudelleen siten, että viskasin broilerpullan kentälle ja kutsui koiran häkistä tekemään seuraamista - ei toiminut taaskaan, nyt kuikuili tuskastuneena sitä pullaa. Sitten kun palkkasin törmäsi kaahatessaan toisen etutassunsa matonreunaan niin että ilmeisesti vähän nuljahti, ontui ja ulisi kun vääntelin varpaita.

Tehtiin sitten loppuun pari paikkamakuuta, pitkähköjä neliminuuttisia joissa Olli teki vähän häiriötä. Hyvin menivät ja varvaskin oli jo samana päivänä ihan normaali taas.

Torstaina oli tottikset

Tehtiin seuraamista, täyskäännöksiä, henkilöryhmä ja joitain paikkamakuita. Huonossa vireessä olin itse - eikä sitten koirakaan ehkä kovin hyvässä.

Nopeudenvaihdoksia

Keskiviikon tunnilla tehtiin seuraamista teemana siirtymät, meillä vaan tavallisesta hitaaseen käyntiin ja takaisin. Kartsa oli edelleen sen oloinen että teki väkisin, mieluummin olisi tehnyt muuta eli klutannut pitkin mattoa. Luulen, että silloin ei kannattaisi yrittää opetella mitään, mutten oikein tiedä, mitä silloin sitten pitäisi tehdä joten nahjusteltiin seuraamisia. Pudottaa kontaktin siirtymissä, teki saman myös kun sanoin vain Sivu kesken normivauhdin, ennakoi ehkä kääntymistä tai jotain.

Väliaikaodottelut meni jo paremmin, paikkamakuuta ei tehty.

Tokottipäivää

Ponderan tokopäivässä kruisailtiin tänään 2*15 minuuttia Outi Ahtiaisen ja Kirsi Kuhmosen hoivissa + yksi yhteispaikkamakuu. Kartsan kanssa tehtiin molemmilla seteillä samaa (ai miten niin ideat vähissä..), eli seuraamisesta Liike seis!, jossa ongelmana on ollut poikittava perusasento, sekä käännöksiä paikallaan ja pienestä liikkeestä molempiin suuntiin.

Pysähtymisissä vahvistettiin syypääksi vino seuraaminen, eli istui kyllä suoraan silloin kun seurasi suorassa, mutta kun monesti ensimmäiset askeleet seilaa ja painaa niin toki pyllykin lätsähtää minne sattuu. Ensimmäisiä askelia suoristi hyvin se, että liikkeelle lähdettiin tekemällä paikalla käännös vasemmalle ja siitä suoraan eteenpäin. Kannattaa myös edelleen vahvistaa ja vaatia suoraksi korjaamista.

Käännöksissä vasemmalle ei tainnut tulla mitään ihmeitä, mutta oikealle on vielä harjaantumaton - lähtee eteen ja väljäksi, ja sitten korjaa nätisti oikealle paikalle. Tässä ohjeena auttaa vielä namilla oikeita liikeratoja, ettei karkaa liian eteen.

Paikkamakuu tehtiin rivissä reunimmaisena väljästi, Karua varmisti ystävällinen kuunteluoppilas. Vajaa pariminuuttinen, olisin palkannut jo aiemmin mutta päästi aina piipin tai muuten kuikuili ympärilleen, josta minun piti tietty aloittaa uusi "vähintään 15 sekunnin hyvä pätkä" ennen palkkaa. Outin mielestä oli rauhallinen ja ihan hiljaa, mutta minusta ei ollut ollenkaan niin levollinen mitä yleensä ja uskon sitkeästi kuulleeni piippausta.

Päivä meni mukavasti. Kaivelin Karulle mukaan nenäpannankin, mutta ei se ollut päällä kuin hetken. Koiro ehkä vaistosi että saattaa mennä narun päästä kuuppa nurin jos kovasti possuilee, en tiedä, ainakin oli ihan kohtalaisen nätisti ja rauhallinenkin. Viimeisessä pätkässä vähän jo väsyikin siihen hinkkaamiseen. Kiitokset Pirjolle ja ohjaajille!

Haljennut hammas ja hienot treenit

Puupalla halkesi yläetuhammas toissapäivänä. Hammas on vinosti pitkittäin halki ja toinen puolisko roikkui päivän vielä kiinni, eilen putosi pois. Koirasta ei huomaa, pureskelee ja kantaa normaalisti, ei reagoi mitenkään vaikka hampaantynkää koputtelen ja ikeniä painelen. Nyt sitten ihmetellään, että pitääkö se varulta käydä ennakkoon vetämässä kokonaan pois (kun kuitenkin ytimeen asti halki) vai odotellaanko, että jos tulehtuu / kipeytyy niin sitten vasta.

Onneton alapuolisko vielä kiinni kiikkumassa

Tänään tokoryhmän treeneissä meillä olisi ollut teemana nouto, mutta hampaan takia ei tehty sitä, ja palkkausvalikoimastakin jätettiin normaalit taisteluleikit pois. Ihan kivasti toimi lentävällä pallopalkallakin, heittelin pehmeää uutta palloa. Ei niin mielekästä kuin repimisriekkuminen mutta yllättävän hyvin toimi.

Tehtiin kaksi paikkamakuuta yhdessä, ekalla Karu kiinni ovessa ja minä toisella reunalla hallia, tylsä kaksiminuuttinen. Toinen lyhyempi rivissä muiden kanssa mutta reunimmaisena ja pitkällä välillä. Molemmissa oli oikein hyvä, rauhallinen ja ihan piippaamaton.

Harjoituksina tehtiin luoksetulon loppuja (ei onnistu vielä pitkällä vauhdilla, mutta lyhyestä jarruttaa jo välillä hienosti), seuraamista ja seisomaan jäämistä takapalkkaa kokeillen ja vähän vapaamuotoisia jääviä + pari hyppyä pallostopilla.

Jäävien osalta todettiin, että kun kerran molemmat on ihan ok, niin ei nyt ehkä kannata niitä yrittää tässä vaiheessa hurjasti viilata. Seisomisesta "etutassujen asettelu" ei kuulemma näytä pahalta, ja vaikka maahanmeno on vähän hidas, se kuitenkin tapahtuu oikealla tekniikalla ja heti käskystä. Ehkäpä minä työnnän nämä nyt jonnekin jemmaan odottamaan.

Takapalkkaharjoitukset oli kivoja. Jostain syystä ei olla paljoa käytetty, mutta esim. noihin jääviin ja pitkäkestoiseen seuraamiseen kokeillaan kyllä jatkossakin.

Keskiviikon masentavan painisession jälkeen taas tosi kivat treenit. Kyllä minä vielä voitan ne Hajut. Kiitokset Riitalle ohjauksesta!

Temppurataa ja esineitä

Tänään tottikseen kuului temppurata. Ensin kierrettiin tötsiä, hypättiin pöydälle ja tehtiin kauko-ohjausta, sitten kierrettiin tuoli, mentiin agility-renkaasta läpi, merkille josta ohjattu nouto ja lopuksi pujoteltiin agilitytolppia. Toisella kierroksella vähän vaihdettiin ja tuli mm. kapulan hakeminen parhaiden lelujen keskeltä ja hyppyjä.

Eka kierros oli kontrollin puutteessa huitelevalle koiralle (ja minulle) naureskelua. Toisessa korjasin lähtökohtaisesti virheeni ja otin nahkarätin avukseni. Leikitin ennen kierrosta ja välipalkaten. Hallinta oli paljon parempi. Hauskaa oli tehdä näitä ja koirakin varmasti tykkäsi. Katsotaan jos postataan niistä videota myöhemmin.

Temppurataa vieläkin oudompana oli esineruutu sisätiloissa. Esineet piilotettuina hallista löytyvästä rekvisiitasta tehtyihin "maastonmuotoihin". Karu teki hyvin nahkarätillä, mutta ei ilmeisesti hoksannut tuntemattomia villasukkia etsimisen arvoisiksi. Kaksi muuta asiaa jäi mieleen. Ensinnäkin hallintapuoli oli hyvä. Jossain vaiheessa Karu mm. totesi ettei löydä mitä pitäisi ja juoksi eteeni ja kävi siihen maahan. Tuollainen käytös on niiiin paljon parempi kuin se, että koira olisi huidellut omilla teillään minusta välittämättä ja Tuuppa-tänneä! tottelematta. Toinen asia mikä jäi hyvin mieleen oli, että Karu haistoi ja nuoli yhdessä kohdassa jonkin pentukurssilaisen pissit.Puutuin siihen, mutta se ehti nollata aivot ja vei mielenkiinnon kaikesta muusta. Koira oli jotenkin hämillään ja villasukan kiinnostus nollassa. Jonkunlainen into nahkarättiin saatiin kuitenkin Mariannen avustuksella rakennettua.

Loppuun tein vielä kaksi paikkamakuuta. Muut koirat oli samalla kentällä ja tekivät hyvän häiriön. Ensimmäinen paikkamakuu meni hyvin pientä piippausta lukuunottamatta. Toisessa piippausta tuli enemmän. Minun olisi pitänyt pistää se poikki ja koira palkitsematta häkkiin. Odotin kuitenkin aina hyvää pätkää ja lopulta palkkasin sellaisesta. En kuitenkaan usko että koira tajusi mitä halusin.Piippaamista lukuunottamatta paikkamakuut olivat hyviä. Ei ollut yhtään sellainen tunne että koira olisi lähdössä jonnekin. Mutta tyytyväinen niihin ei tuon piipan takia voinut olla. Paljon hyvää ja paljon huonoa oli loppufiilis.

Painihommia

Reeniplokia on kiva kirjoittaa silloin kun on kivoja reenejä. Eilisestä ponderoinnista ei oikein irtoa mitään positiivista. Onneksi olen harrastanut aiemmin mattokamppailulajia, siitä oli hyötyä kun harjoiteltiin koiron kera tunti kyljellään pötkötystä ja aina välillä reippaat painisessiot (jos sattui olemaan meillä eriävä mielipide aiheesta pötköttääkö vielä vai ei).

Lähdin siis videon purun jälkeen uudella innolla selättämään vire-mielentila-haistelu-kuuntelemattomuus -ongelmaa ja päätin, että harjoitellaan sitä minusta kiinnostumista (Karu) ja keskittymisen vaatimista (minä). Karun mielestä siellä oli paljon hyvää haisteltavaa, minä yritin viljellä haistelemattomuutta komentamalla ja houkuttelemalla mutta jäin tylysti toiseksi. Ihan kuin pentukurssiaikoina, ei kiinnosta meetvursti kiinni nenässä, ei edes huomaa vaikka kovasti komennan.

Nopeasti päädyin kontrolloimaan tilannetta ainoalla mahdollisella tavalla eli heittämällä koiran kyljelleen mattoon ja pitämällä siinä (tunnin). Noin vartin välein, sinä hetkenä kun lopetti haistelun ja rimpuilun ja siirtyi pelkästään tärisemään ja tuijottamaan, vapautin. Tehtiin yhdessä helppoja juttuja ja paljon palkkaa niin kauan kuin koiraa kiinnosti, sitten painittiin takaisin mattoon. Tunnin loppuessa tilanne oli ihan sama kuin alussa.

Onneksi sitten, kun onneton koironohjaaja raahautuu kotiin, siellä odottaa empaattinen puoliso:
- Miten minä muka saan sen tottelemaan? - Pitää ostaa sellainen sähköpanta.
- No mutta miten siitä selvittiin silloin pentukursseilla? - Ei siitä selvittykään, ne kurssit vain loppui.

Videon purku

Rautiaisen Katja oli kommentoimassa videoituja suorituksia tänään. Juttuja:

• merkkaukset koiralle ennen liikettä, ainakin esim. ruutu ja kaukot - saadaan varmistettua että koira tietää mitä tapahtuu (suunta selvä ruutuun meno) ja ajattelee "oikeaan suuntaan" (kaukot ajatus paikalla ja jopa taakse vs. samalla aloituksella alkava luoksetulo, jossa ajatus eteenpäin ohjaajan luo).
• listaa häiriöt jotka omaan koiraan vaikuttavat ja harjoittele ne pois - toisilla esim. liikkurin käskyt, meillä koirat ja hajut
• eteen istuminen luoksetulossa: harjoittele suoraksi, tuloja vinosta ja esim. sivulta eteen; palkkoja vapauttamalla edestä oikealle jos ennakoi vinoon sivulle

Meidän menosta paistoi puuttuva vire. Koiron työskentelyyn pitäisi saada pitkäkestoisuutta (osittamalla, toki) ja  esim. jätöissä "työskentelyä" siihen olemiseen. Palkkasin edelleen tosi kehnosti, pitää muistaa itsellä palkata ennen lelua ja kehäpalkoissa saada koira liikkeelle, tarjoamaan jotain - vaikka itse peruuttamalla karkuun tms.

Kokeenomaisessakin treenissä voisi muistaa pitää koiraan "puolivälikontaktin" eli vaikka luottaa ja menee itse eteenpäin niin ylläpitää kontaktin koiran kanssa niin että voi huomauttaa tarvittaessa ja palkata hyvistä.

Mustimirriareenasta paikkana, tai siis siitä että meillä on aina siellä vaikeaa ja tehdään hyvin eri tavalla treeniä mitä muualla, niin hyvä vinkki varata joskus kenttä itselle ja tehdä "normaali" harjoitus - yrittää katkaista sitä ajatusmallia joka itsellä ja koirallakin on paikasta. Meille ylipäänsä eri paikat ja yhdessä tekemisen saaminen minne tahansa olisi tärkeää. Tätä on tehtykin, pikkutottisteluja kaupan pihassa jne, mutta lisää ja ajatuksella.

Noutoteemakuukauden aloitus

Tokoryhmässä tänään tsekattiin noudot. Karu teki kaksi 7 minuutin pätkää, jossa ensimmäisellä näytettiin perustasamaanoutoa ja luovutuksia, toisella hyppynoutoa metallikapulalla.

Loppuasentoidea on mennyt eteenpäin, mutta vaatii vielä vahvistamista. Metallista ei kovin tykkää, mutta kuitenkin kantaa ja pitää ihan ok - saattaa jättää ensin ottamatta ja palaa sitten hakemaan.

Mitä pitää harjoitella:

• nätisti nostaminen, kaahaa kapulalle (nostoja seinän tai ihmisen edestä että joutuu jarruttamaan ennen kapulaa, suorapalkkaa näteistä nostoista)
• loppuasento, vahvistetaan nopeasti lähelle eteen istumista
• metalli, vielä vähän vahvemmaksi
• ohjattu nouto alkutekijöissään, samoin tunnari

Mikä on jo hanskassa:

• pitää nätisti liikkeessä ja paikallaan normi- ja metallikapulaa
• pitää loppuun asti, ei pudota kesken eikä sylkäise luovutuksessa vaan kestää vetää vastaankin
• hakee mielellään, vauhti mainio kumpaankin suuntaan, samoin hyppy

Kuvituskuvana kapulan pitoa vuosi sitten

Tein myös kaksi merkille lähetystä niin että pallo merkin takana, vauhtia löytyi tyyliin pois alta risut, männynkävyt, merkit ja pallot eli hinku on ainakin hyvä.

Tehtiin myös kaksi yhteistä paikkamakuuta, alkuun ja loppuun. Ensimmäisellä Karu oli rivistä pois kiinni ovenkahvassa ja minä kaukana, 2 min ilman välikehuja, joku piippi taisi olla mutta hyvä ilme. Toisella oltiin rivissä mutta väljästi reunimmaisena, pysyin aika lähellä, Kristiina teki mietoja häiriöitä, hyvin meni. Kotimatkalla käytiin tekemässä lyhyt makuu Toivalan Esson pihassa.