Blogiähky

Kauan siinä kesti, mutta nyt se tuli - blogiähky. Kirjoittelu tulee siis olemaan ainakin hetkisen enemmänkin silloin - tällöin - tilannekatsauksia kuin joka rasauksesta raportointia.

Ennen oli ainakin yhdet oman ihkuryhmän reenilöiset ja pari tosi kivaa käyntiä hallilla koiron kanssa kaksin. Jouluntienoo on sukuloitu ja nyt mallaillaan paketista paljastunutta GoPro-kameraa Karun päähän. Tämän talven ensimmäiset ei-niin-professionaalit vetohommatkin on jo kokeiltu.

Kukunnat

Kahdestaan hallilla luoksetulon stoppeja, ruutua ja seuraamista:

• stopit toimii jo aika hyvin, pitäisi päättää kummalla tavalla pysäyttää
• ruudun paikka on ihan hukassa - yritin saada koiran älyämään ja kovasti se työskentelee ja yrittää, mutta en vaan edelleenkään saa poimittua oikein niitä onnistumisia - menee sekavaksi ja tarjoaa vaikka mitä
• muistutuksen jälkeen hienoja käännöksiä oikealle
• täykkäreissä alkaa taas jäädä vajaaksi, heti kun on kiinnitetty huomiota siihen että menee yli. Hmm.

Loppuun tehtiin kaksi hyppynoutoa. Molemmat oli hienoja, kaksi siksi että ekan varasti enkä lähtenyt huutamaan takaisin. 

Mukavaa oli!

kuvituskuvana Kartsa kasvattajan leirillä elokuussa 2010 :)

Kuriton kutkale ja älynväläys

Alkuviikko työreissussa, loppuviikko kunnon lentsussa sohvanpohjalla. Onneksi koiralla ei (tässä tilanteessa) keitä yli vaan köllii tyytyväisenä sohvalla kainalossa päivätolkulla.

Tänään treeneissä jo ihan normikuntoisena ja hurtta oli kuriton.

Luoksetulon pysäytyksiä. Ensin vähän vaikeaa - tuntuu, että vaan hösellän, ja koiralle ei tule selkeästi palkkaa siitä mistä pitäisi. Jos en heitä samalla kun pysäytän, pysäys huononee, jos heitän niin saa saman palkan huonoistakin. Lopussa kuitenkin ihan hyviäkin kierrättämällä.

Seuruuta ja käännöksiä. Vasemmalle käännöksissä koira meinaa istua ja irrota, jos tamppaan käännöksen. Nopeasti yhdellä askeleella kääntyessä heittää peppua yli. Täytyisi videoida ja katsoa mikä näyttää vähiten pahalta - mihin suuntaan lähteä viemään noita käännöksiä.

Oikealle kääntymisen väljyyteen tuli Elinalta kuningasajatus - miksi en antaisi hihnapakotetta siinä kun koira irtoaa. Hmmm - kokeiltiin - Karu tajusi idean kahdesta käännöksestä. Aika hienoa.

Mietin kotimatkalla taas että onkohan perskules kaikki koira-asiat sellaisia että ne onnistuisi melko lailla heti, jos vaan keksisi tavan kertoa koiralle mitä haluaa sen tekevän. Siltä alkaa vaikuttaa.

Paappa siihen ja seuruutuksia

Tänään tokoryhmän treeneissä Karu ei ollut häkissä ollenkaan vaan harjoitteli rauhoittumista hallin nurkassa karvamatolla. Tätä treenaillaan nyt kotonakin.

Yhteispaikkamakuussa ensin tavallinen makuu muiden istuessa ja sitten pidempi makuu siten, että olin piilossa osan aikaa. Molemmat kohtalaisen rauhallisia mutta tasaisen piippaavia.

Omina hommina tehtiin seuruutusta monella eri tapaa, ensi paljon käännöksiä vasemmalle ja täykkäreitä ja vähän oikeallekin, sitten liike seis -juttuja ja temponvaihteluja ja häiriökontaktia. Loppuun myös avokaukot *2 (kun ekalla pyllyili, haisteli ja komennuksesta sinkosi paikaltaan) ja vähän luoksetulon stoppeja namilla lyhyeltä matkalta.

• täyskäännöksissä kannattaa jättää ennakoiva merkki pois, että käännytään paremmin yhtä aikaa - nyt koira ennakoi merkistä
• vasemmalle menee monesti vähän yli. Tämä ei minua juurikaan haittaa, kun olen siihen pyrkinytkin tekemällä käännökset yli, kun aiemmin jätti ne helposti vajaaksi.
• täykkäreissä ohjaajan pitää polkea enemmän paikallaan ts. antaa koiralle aikaa kääntyä
• oikealle pitää ohjaajan loiventaa kurvia. Se on pienempi paha kuin se että koira irtoaa rungonmitan.
• istuminen perusasentoon oli nyt ok, juoksussa meinaa keulia, muuten temponvaihtelutkin ihan jees
• piti hyvin kontaktia kun hoksasi että sitä nyt vaaditaan

Alun rauhoittumisharjoituksen jälkeen erityisesti ensimmäisen kiekan seuraamiset oli tosi hyvällä keskittyneellä rauhallisella mielialalla, tykkäsin.

Yllättävän kivat treenit vaikka Pirjon krapulan takia jäätiin pullatta ;~{

Hakuja

Kahtena lauantaina taas hakuiltu. Viime lauantai meni huonolla hallinnalla (tauon jälkeen en ollut oikein hereillä) ja innokkaalla koiralla joka kaahotti menemään pitkin metsää. Ihan hyvä harjoitus noista huolimatta.Tehtiin myös tyhjiä pistoja.

Tänään oli jo -10 pakkasta mutta se ei paljon menoa haitannut. Nyt jätettiin tyhjät pistot väliin, että koiralla olisi vahva tunne siitä että ukko löytyy sieltä minne lähetetään. Rata oli hiukan ylileveä tarkoituksella. Neljä maalimiestä, ensimmäinen ja neljäs olivat suoralla palkalla, muissa piti haukkua hyvä sarja (n. 10 - 15) ennen palkkaa. Ensimmäiset kaksi oli hyviä, kolmas oli paras.

Neljäs oli todella vaikea. Koira oli käynyt 5 metrin päässä ainakin kolme kertaa, mutta ei vaan huomannut kunnes sitten lopulta. Sinne mennäkseen koiran piti myös ylittää kaksi tietä jotka ovat Karulle vaikeita (tahtoo helposti lähteä juoksemaan tietä pitkin). Pitkää lenkkiä heitti kun kutsuin aina välillä takaisin. Valitettavasti teki kaikki ne lenkit taaksepäin työskennellen eikä eteenpäin. Siinäpä sitä meillä onkin opeteltavaa.

Hyvä harjoitus.

Valoisa vapaavuoro

Perjantaina vapaavuorolla Karu oli heti alkuun niin levoton ja äänekäs etten osallistunut yhteiseen paikkamakuuseen. Ärsytti. Onneksi kuitenkin ilta valaistui kun oli niin kivoja ihmisiä ja koiria.

Luoksetulon pysäytyshommissa näytin kahdeksikkoa. Yleisö ei ollut kovin vakuuttunut. Annen ehdotuksesta tehtiin sitä mitä Ollikin ehdotti, eli vähennettiin matkaa = vauhtia ja saatiin sitä kautta koira reagoimaan pysäytykseen ihan hyvin.

Toisella kiekalla tehtiin Annen avustuksella tunnaria. Saatiin sama ongelma esiin kuin kotona, eli koira etsi nätisti huomioliivin ja pussien alta oman niin kauan, kun vieraiden kapuloiden kasa pysyi poissa reitiltä. Kun kasa tuli liian lähelle ja Karu huomasi sen, otti siitä ensimmäisen eteen sattuvan kapulan. Ei auttanut, vaikka kävin erikseen näyttämässä oman - otti silti minkä sattuu, jos vieraita oli riittävän lähellä. Mutta silti oli hyvä mieli.

Lopuksi Karu pötkötteli sen aikaa kun muut lähtivät, ja tehtiin vielä toinen setti pysäytyksiä.

Kuinka dobermanni pysäytetään?

Maanantaina päästiin kuokkimaan - kiitos Anna & co! Päätin hyödyntää uudet kommentoijat esittelemällä kirjavan valikoiman toimimattomia yrityksiä luoksetulon pysäytykseen. Kooste kokeilluista:

• pallon heittäminen
• namin heittäminen yläkautta
• namin heittäminen alakautta
• "kuolemanviiva" ts. voimakas pysäytys
• takapalkka
• poispäin kävely ja siitä kääntymällä pysäytys
• kahdeksikko

Ongelma on se, etten saa Karua jarruttamaan kunnolla millään tavalla. Koira ei edes yritä pysähtyä, ei laske painoa taakse, vaan ennakoi pomppimalla ja kääntyy palkalle loivalla loikotuksella. Varsinaisen pysähtymisen lisäksi kehnosti meni myös se osuus, jossa appari aina kutsuu koiran kauas namille, josta minä kutsun takaisin ja teen pysäytyksen - Karu pelasi tyytyväisenä juokse-namien-välissä -peliä eikä keskittynyt pysähtymiseen ollenkaan.

Kahden kiekan jälkeen parhaiten toimi kahdeksikko, eli itse juoksutan koiraa edestakaisin kasia viskaamalla namin yhteen suuntaan, juoksemalla itse toiseen ja viskaamalla namin sinne jne. Tästä sitten välillä ei heitetäkään namia eteenpäin vaan käännös ja heitto päin koiraa (ts. mieluummin ohi).

Juoksutuskiekkojen välissä tehtiin ryhmäpaikkamakuut, joissa Karu rivissä normiväleillä, minä itse lähellä. Kehuin ja komentelin ja koira oli tosi rauhallinen. En kyllä oikein ymmärrä koko elukkaa. Ehkä se oli väsynyt.

Eka melkein avo luokkatreeni

Sunnuntaina oman ryhmän harjoituksissa kiltisti lukujärjestyksen mukaan luokkatreeniä. Ensin kuitenkin kimppapaikkamakuut - tosi huono, levoton.

Omalla vuorolla sovellettu avoin luokka, eli hyppy ja luoksetulo alokasmallisina, muuten avoimen liikkeet. Paljon pientä sanomista eri liikkeissä, mutta se mitä harjoiteltiin - kokeenomainen suoritus - meni oikein hyvin. Koira toimi ilman palkkaa ja minä muistin tehdä niitä juttuja mitä piti.



Tokalla kiekalla korjasin kehnosti menneet hypyn ja noudon. Puhuttiin myös paljon paikkamakuusta (ja Karu pötkötti). Ensi viikolla aloitetaan uudelleen rauhoittumisen vaatiminen.

Loppuun vielä omia hömpötyksiä ruudun kanssa.

Oma appari mukana taas

Perheperjantain pikaiset hallilla. Minä ja Karu hömpöteltiin, Olli kommentoi ja kuvasi. Aika huono harjoitus mutta mukavaa pitkästä aikaa.

Noudon nostot kunnossa, lopuissa vielä sanomista. Karu puri kapulaa, hyihyi. Luoksetulon pysäytyksiä kaikilla mahdollisilla eri tavoilla, alussa parempia kuin lopussa, hitaalla vauhdilla parempia kuin kovalla. Vieläkin olen epävarma siitä miten sitä kannattaisi tehdä.

Lopussa alokasluokkatyylinen seuraaminen videolle, jotta näkisin itse miltä se nyt näyttää. Tuntuu vähän vaisulta mutta näyttää ihan riittävän virkeälle tokoseuraamiseksi, joten lakkaan nyt haaveilemasta siitä tassujen jatkuvasta vipotuksesta tällä erää. Oikealle käännös väljä, muista käännöksistä tykkäsin.

Back to basics

Riikka kommentoi tänään ihan aiheellisesti muutamia peruasioita:

• pitää vaatia - jos kontakti putoaa seuraamisessa, siitä pitää huomauttaa
• pakotteen jälkeen kehut kun korjaa ja nostava palkka kun tekee oikein
• Karulle virettä nostava leikkipalkka sopii namuja paremmin harjoitukseen, jossa annetaan myös korjaavaa palautetta
• jos on tarkoitus harjoitella kontaktin pysymistä käännöksessä, ei kannata hinkata aloitusperusasentoja vaan leikistä liikkeelle sinne minne koiran nenä näyttää

Ongelmana siis muuten nätissä seuraamisessa käännöksiin (ja välillä häiriöihinkin) putoava kontakti. Paransi kyllä heti kun ymmärsi mistä kyse. Viime aikoina on hyvin vahvasti tuntunut, että ELÄIN ON ÄLYKÄS ja tekee kyllä täsmälleen sitä mistä minä vaan tajuan sitä palkata.

Ruutujutuissa tänään huomattiin, että on jo oppinut väärää mallia eli menee sinne oikeaan etureunaan ensin, vaikka sitten korjaisikin. Tähän lääkkeenä paikan näyttämistä joko kutsuen ja ohjaten koira oikealle paikalle tai ensin näyttäen oikea paikka ja sitten vasta lähetys.

Paikkamakuuharjoitus Ilon ja Ujon välissä, oli rauhallisempi, ei juuri vilkaissutkaan vierasta Ilo-typyä. Toinen makuu pk-esteeseen varmistettuna muiden loppuhömpötellessä, jätin nakit maahan estämään haistelua, toimi hyvin. Ei häiriinny häiriöistä.

Missä ruutu?

Parin viikon ruututeemaa jatkettiin eilen vapaavuorolla. Tehtiin kyllä ihan kaikkea muutakin hömppää.

Ruutuharjoitusta viime kerran ohjeilla. Ei ollut kovin hyvä nyt, menee reippaasti ihan oikeaan etureunaan ruudun sisään ja jää siihen sitkeästi napottamaan enkä osannut kunnolla palkata siitä että hakee. Pari kertaa jätin koiran istumaan ja kävin näyttämässä paikan, nämä meni hyvin.

Kontaktinsäilytysjuttuja, kun Maggie treenasi. Ihan ok. Samassa hömpässä vähän jääviä ja seuraamisen sivuaskelia peilin edessä. Häiriöseuraamisia pikkupätkiä myös Ujon harjoitusten ohi.

Noutoa - tämä on mennyt hyvin eteenpäin. Tasamaanouto ihan ok, loppuasennossa välillä heittoa kaukana - vinossa, mutta ei se sen parempi ole ilman kapulaakaan. Hyppynoutoa tehtiin pari matalalla esteellä ja hyppynoudon loppuosia erikseen myös.

Paikkamakuita yksin häiriössä (Maggien lähtiessä, Veeran pilkkujengin tullessa) ja yksi Rockyn vieressä. Oli huomattavasti levollisempi kuin viimeksi.

Erikoista oli että koira väsähti treenistä. Läähätti ja oli normaalia vaisumpi, vähän samoin kuin kesäkuumalla. Ei vaikuta mitenkään kipeältä kuitenkaan.

Kuokkimassa

Kävimme kuokkimassa vapaalla paikalla keskiviikon ryhmän treeneissä. Strategisesti viisaasti menin hallille jo tuntia aiemmin - ehdin treenata sen mitä ajattelin ja juoksuttaa koirasta enimmät kohnot pois.

Ryhmän kanssa tehtiin kolme eri asiaa:

Yksilösuorituksena ruudun paikan hakua. Taas ensin merkkaus tyhjään ruutuun - hienosti onnistui. Läheltä lähetyksiä ja paikan hakua. Sain hyvää ohjeistusta. Olen vähän epävarma siitä mistä palkkaan ja mitä teen jos koira ei hae oikein.

• palkka siitä, jos joko pysähtyy hyvin lähelle oikeaa paikkaa TAI jos lähtee itse korjaamaan oikeaan suuntaan
• jos ei tarjoa korjausta oikeaan suuntaan, käy viemässä oikealle paikalle, siitä vain kehut ja uusi yritys
• matkaa ja lähetyssuuntaa ja sitä mistä lähetän vs. koiran paikka pitää muistaa vaihdella paljon

Ryhmän paikkamakuu. Karu teki kaksi makuuta erillään muista, Päivi "vahti" kolinapurkin kanssa. Kohtalaisen rauhallinen, mutta piippaileva. Luoksepäästävyys ok.

Toisella omalla yksilövuorolla pyysin apuja paikkamakuuharjoitukseen siten, että kaksi koiraa vierellä, ohjaajilla kolinapurkit joilla nakkaavat Karua jos sattuisi nousemaan. Kiitos Elinalle ja Lauralle uhrautumisesta harjoitusavuksi. Ruttu ja Luca olivat kyllä vähän tuttuja koiria, mutta Karu oli silti tosi levoton. Ei katsellut sivuille, vilkaisi välillä, ei ollut ollenkaan rento. En tiedä mikä siinä tilanteessa ahdisti.

Alussa tehtiin yksin käännöksiä oikealle (väljä, mutta tiukkaa nopeammin kun suoristuu), luoksetuloja (hyviä loppuja!), noutoa (ok), seuraamista suorilla normaalia, juoksupätkää, hitaita ja erityisesti liike seis -juttuja joissa palkka istumisesta. Tykkäsin, kiva koiro.

Lounasjumpat

Tänään käytiin Kartsan kanssa suorittamassa peräkonttipäivän väliulkoilu ja mielenvirkistys hallilla. Olipa kivaa! Tehokas suunniteltu puolituntinen:

Noutoa. Ensin kaksi lähetystä ja palkka nätista nostosta. Sitten kaksi loppuosaa niin, että jätin koiralle kapulan ja kutsuin luokse. Loppuun kaksi kokonaista liikettä. Sujuu hyvin, rumasti kapulalle meneminen näyttää jääneen kokonaan pois ja loppuasentokin on paljon varmempi.

Ruutua. Ensin lähetys tyhjään ruutuun - tarkistin, merkkaako ruudun - toimi. Sitten useita lähetyksiä läheltä niin, että annoin koiran hakea paikkaa. Tarjosi muutamia hienoja ja selvästi osaa hakea / korjata, mutta ei vielä ihan selvää että missä sitä pitäisi olla. Kun pidensin matkaa, saattoi "hakea paikan" siirtymällä saman matkan päähän minusta kuin läheltä lähetettynä eli ei välttämättä yhdistä vielä ruutunauhoja siihen paikkaan.

Välilepona pari paikkamakuuta, helppoja yksin rauhassa, kerran pääsin hyvin kieltämään aloitushaistelusta.

Luoksetuloa, yksi kokeenomainen (olisin auttanut jarruttamaan, mutta ei tarvinnut), vähän pysymisen vahvistusta höpöhuutelulla, pari luoksetulon pysäytystä ja lopuksi läpijuoksu.

Ihanat sunnuntaitokot

Ensinnäkin päätin, että kirjoitan jatkossa blogiin vähemmän selitystä siitä, MITÄ tehtiin, ja enemmän muistiinpanoja niistä asioista MITEN kannattaisi / ei kannata tehdä.

Toisekseen mietin, että on se nyt kummallisesta että paikallaan makaaminen on kaikista vaikein liikesuoritus. Ja päätin, että ei se voi olla mahdotonta. Tai tietysti voi, mutta jos on, niin kokeillaan ainakin niin pitkälle että päästään se asia toteamaan eikä lilluta tällaisessa omituisessa paikkamakuuahdistustilassa vuositolkulla.

Tänään meillä oli vierailevana tähtenä Riikka. Veera oli tehnyt mariannekääretorttua. Melko luksusta.

Luoksetulo:

• kannattaa kokeilla pitkällä matkalla lautoja tms. ohjureita suoristamaan
• ensin kuntoon törmäys, sitten vasta suoruus
• törmäykseen voi kokeilla käskyä Istu! kun koira on parin metrin päässä (toimi!)

Ruutu:

• lähetyksiä läheltä niin että koira hakee paikkaa

Paikkamakuuasiaan Riikka ehdotti, että minä tekisin normaalisti, ja viereisten koirien ohjaajat pysyisivät lähempänä koiriaan kolinapurkkien kanssa -> jos Karu nousee, muut komentavat ja ajavat pois -> kokee, ettei kannata lähteä toisten koirien luo. Tämä vaikuttaa hyvältä etenemistavalta, mutta haasteena se ettei koira nouse tuttujen koirien luo -> pitää järjestää vieraita tekemään sama.

Popin ja Ujon välissä Karu pysyi hyvin, vaikka Pop teki Pirjon kanssa häiriötä ympärillä. Piippaus tosin koveni, kun häiriö lisääntyi. Haisteli taas melkein joka kerta jätettäessä, korjaa kyllä itse nopeasti.

Eilen päätin, että opetan Karun laskemaan pään alas käskyllä Down. Tänään en taas ole ollenkaan varma opetanko vai en. Ehkä opetan, mutta käytän sitä vain jossain tilanteissa - jos haluan sen makaavan littanana. Täytyy vielä funtsia.

Voisin opetella jonkun valmistelurutiinin. Nyt otan monesti koiran suoraan häkistä suorittamaan, ja ensimmäinen suoritus on yleensä aina huono, levoton, kontakti heittelee jne -> valmistele jatkossa aina jotenkin, vaikka lyhyestikin, tekemään lähtö.

Tikkitauolta takaisin

Karu kastroitiin viime viikon keskiviikkona paleltuneiden pallinahkojen takia. Tikit poistetaan vasta tulevana maanantaina, mutta alan olla jo aika luottavainen siitä että haava pysyy kiinni. Niinpä käytiin vähän hömpöttelemässä hallilla tokon vapaavuorolla.

Ei tehty oikeastaan mitään järkevää tai suunniteltua. Vähän seuraamista jossa meinasi keulia. Luoksetuloja - kerran varasti kun aukaisin suuni. Kohtalaisia jarrutuksia, vähän loikkia lopussa. Mennään -juttuja ja liikkeiden aloitusasentoja - kivasti koira haki kontaktia ja keskittyi minuun.

Useampi paikkamakuu, ei muiden koirien vieressä. Paikkamakuusta on taas menossa sellainen toivoton vaihe, en oikeasti tiedä miten pitäisi harjoitella, enkä uskalla tehdä niin vaikeita että tulisi virhe, kun en tiedä mitä sitten tekisin. Ei se asia ainakaan tällä menolla korjaannu.

Kartsa on kuitenkin <3

Aamujumpat

Tiistaina kävin koiran kanssa kahdestaan hallilla ennen töihin menoa. Touhuttiin muutama luoksetulon pysäytys ja noutohommia.

Kapulan kanssa heitin ensin piiitkälle ja lähetin koiran + palkkasin heti nostosta kun meni nätisti. Meni ihan oikein suu edellä, vaikka oli täpinöissään. Mutta varasteli! Ja vielä silleen, että heitin kapulan, katson koiraa, koira katsoo takaisin ja kun en heti vapauta hakemaan niin lähtee itse!

Tehtiin varmaan jotain muutakin mutta muisti ei riitä.

Tottikset ja haku

Tämän viikon saldoa: tiistaina tottista ja lauantaina hakua.

Tottis: Arvosana 3. Koira ei ollut niin innostunut minusta kuin olisin toivonut. Todennäköisesti siis tein jotain väärin. Tehtiin pari paikkamakuuta häiriöisellä kentällä (piippausta mukana, muuten ok). Seuraamista ja henkilöryhmä. Pääpaino oli seuraamisessa. Anne huuteli hyvät kohdat ja palkkasin pitkästä hyvästä.

Haku: Arvosana 4. Mahdollisesti kauden viimeinen, koska ainakin seuraavat kolme viikonloppua jää välistä. Neljä maalimiestä, ei suunniteltuja tyhjiä. Ensimmäiseltä ja neljänneltä vaadittiin ilmaisu (palkka n. 10 haukun hyvästä sarjasta), kakkonen ja kolmonen oli suorapalkkoja. Haukku sujui hyvin, ja löytyihän ne ukotkin, vaikka kolmonen oli vaikea ja vaati useamman yrityksen. En ollut kauhian pettynyt siihenkään koska koira kiersi kauempaa kuin missä maalimies oli ja tuli tosi hienosti luokse kun käskin. Hallintapuolta harjoiteltiin koko harjoituksen ajan eikä se ole täysin mahdotonta enää. :)

Hnnngh

Kartsa on nyt kahden viikon aikana noussut neljästi paikallaolosta. Kolme tapausta on ollut samanlaisia - alkaa haistella, komennan reippaasti, sinkoaa "karkuun". Eipä ole ennen sattunut, kun ei ole ennen tuollalailla haistellut.

Tänään nousi myös kun Peppi tuli moikkaamaan - siitä en ole kovin moksiskaan, kun kuitenkin pysyi hyvin niin kauan että neitokainen ehti ihan kuonottelemaan, sitten vasta nousi, ja ei lähtenyt rälläämään vaan juoksi minun luokseni.

Tuo haistelu sen sijaan on vähän HNNNNNGH juttu, ja erityisesti se että lähtee niin helposti kun komennan. Hurjan paljon on tehty keskenämme häiriöpaikallaoloja ja saan rauhassa kiljua, huutoa, huitoa, heitellä koiraa leluilla jne ilman että saan sitä nousemaan - mutta pienestä komentamisesta sitten voi singota. Syvä huokaus.

Tänään tehtiin myös niitä luoksetulon stoppeja. Muiden mielestä ihan jees eli jatketaan vaan. Minä haluaisin että pysähtyisi eri tavalla. Jarruttaisi liinat kiinni suorana. Ehkä se tulee sitten myöhemmin.

Tehtiin myös käännöskiekuroita. Vasemmalle on nyt jo ihan ok ja nenäkään ei vippaa rauhallisesti liikkeestä kääntyessä, perusasentoon tullessa kylläkin mutta vipatkoon. Työn alle laitetaan nyt käännökset oikealle, jossa ongelmana väljyys, irtoaa heti käännöksen alussa ja palaa hitaasti seuraamispaikalle käännöksen jälkeen.

Toimivia juttuja voisi olla esim. loivien käännösten tekeminen (noin 30 astetta - pysyi hyvin tiiviinä) ja pikkuhiljaa jyrkentäminen, askel taakse ennen käännöstä / käännöksessä + helpottaminen niin, että käännyn hitaasti ja toistan seuraamiskäskyn ennen käännöstä.

Kiva kun on tokoreeniryhmä. Tänään ei kyllä ollut pullaa kun ei kukaan ollut huolehtinut pullavastaavan sopimisesta.

Heittoharjoituksia vapaavuorolla

Tokon vapaavuorolla hallissa hömpöteltiin pentutasoisia paikkamakuita (seisoin vieressä ja syötin jauhelihapihviä, murr), luoksetulon pysäytyksiä ja seuraamis-käännös-kuonovippausmietintöjä. Koirankoulutuksellisesti ei kovin kummoinen sessio, mutta mukavaa oli, kiitos osallisille avusta!

Luoksetulon pysäytys on mulle itselleni jotenkin hankala homma. Heitin nyt lähestyvää koiraa päähän / etujalkojen väliin namulla, mutta ei se siltikään pysähtynyt vaan tekee jonkinlaisen väistö-pomppu-loikan. Ja yleensä heitän ihan väärään paikkaan ja aikaan ja suuntaan. Olen oikeasti tosi huono heittämään mitään.

Ehkä vinkkinä tähän nyt että keskityn siihen koiran _pysäyttämiseen_ riittävällä vartaloavulla ja äänellä, nami tai pallo voi lentää siinä yhteydessä koiran pään yli / sivuitse joko samalla tai heti kun on pysähtynyt. Itselleni oli helpompaa tehdä vähän lyhyemmältä matkalta eli vähemmällä vauhdilla. Jatketaan harjoituksia.

Ilmaisua ja esineitä

Lauantain hakutreenissä päädyttiin tekemään Karun kanssa ilmaisuharjoitus. Syynä oli harjoituspaikassa ollut piikkilanka, jonka takia en uskaltanut antaa Karun mennä vapaasti vaan otettiin se haamulla aina suoraan maalimiehelle.

Kokeiltiin seuraavalla reseptillä:

• Koiran haukuttava kunnes ohjaaja on paikalla
• Kun koira lopettaa haukkumisen sekä ohjaaja että maalimies ovat hiljaa, kun koira taas haukkuu, maalimies kehuu ja ohjaaja etenee

Oli vähän liian hankala vielä Karulle. Onnistui, mutta tuli taukoja jossa Karu katseli minuun. Yhdellä maalimiehellä ei alkanut haukkua vaan alkoi haistella ympäristöä. Kutsuin takaisin ja uusintalähetyksellä onnistui paremmin. Neljä maalimiestä tehtiin tällä menetelmällä.

Sitten pellolla (!) esineet. Karulle oli neljä esinettä. Tein rätin heiton ennen ruutua, mutta koira karautti kuitenkin peltoa pitkin suurella ilolla vailla kästystäkään mitä pitäisi tehdä mutta siitä täysin rinnoin nauttien. Vasta kun Paula kävi näyttämässä yhden esineen koira alkoi toimia oikein.

Toisen löydetyn esineen jälkeen olin laittamassa pillejä pussiin ja otin PK-liivit pois ja vapautin koiran pellolle. Haki vielä yhden. :) Palkka siitäkin.

Kokeista, hermoista ja junnaamisesta

Suunnittelin alkusyksystä, että starttaisimme ekoissa tokokokeissa "omalla hallilla" marraskuun alussa. Olin jo päättänyt ilmoittautua kokeeseen, mutta tulevan kummipojan ristiäiset Porissa samana päivänä blokkasivat tämän suunnitelman.

Ehkä ihan hyväkin niin, kun paikkamakuu on kuitenkin edelleen epävarma. Tänään tokoryhmän treenissä Karu nousi ryhmämakuusta. Alkoi haistella, josta järkyttyneenä komensin reilusti, jolloin nousi ja lähti loikottamaan. Vähän samoin kuin juuri perjantaina istumisesta lähti. Harmitti tietysti.

Omalla vuorolla tehtiin ekana luokkaharjoitushömpöttely. Tarkoitus oli palkata väleistä. Alussa oli tasaisen levoton, parani loppua kohti. Ihan rauhalliset välit ja alkuasennot ilman kitinää. Hyvä luoksetulo, huonohko seuraaminen ja varsinkin käännökset oikealle väljiä.

Toisella otolla katsottiin luoksetulon pysäytystä. Todettiin porukalla sama jota itse mietin perjantaina - pallo ei oikein toimi stoppina. Paremmin toimi päin rintaa / etujalkojen väliin heitetty iso nami. Kokeillaan sillä jatkossa. Viskasin myös muutaman kapulan, ei kertaakaan mennyt selvästi tassut edellä. Olikohan se hassu ongelma nyt tällä ratkaistu? Pitää kokeilla pihalla pitkältä matkalta.

Kolmannella pätkällä tein seuraamista ja käännöksiä. Tykkäsin siitä, miten rauhallinen Karu tässä oli. Jaksoi tehdä keskittyneesti ja odotti nätisti. Ehkä siitä pitäisikin vaan juoksuttaa aina ennen (toko)treenejä ylimääräiset kierrokset pois? Viretaso on kuitenkin tuohon touhuun ihan riittävä silloinkin, kun ollaan jo täysin vässyköitä.

Vilskettä vapaavuorolla

Hallilla vapaavuorolla, vaihteeksi paljon porukkaa. Tehtiin alkuun ja loppuun edelleen samaa noudon nosto harjoitusta, nyt tuli vain yksi rumasti meno. Muutama kapula suuhun ja luoksetulo -loppuosa myös. Ja muutama luoksetulon pysäytys kanssa.

Porukan seassa harrastettiin häiriökontaktia. Yritystä oli hyvin. Yhteisiä paikkamakuita kaksi peräkkäin rivin reunimmaisena, molemmat pienesti piippaavaisia, muuten ok. Toisen aikana kävin piilossa hetken. Pois lähtiessä, kun muut olivat jo menneet, Karu teki paikallaan istumista sen aikaa kun pakkasin. Kerran meinasi ruveta haistelemaan, josta lähdin reippaasti kieltämään -> nousi. Uusiksi vaan ja hyvästä pätkästä palkka.

Tänään oli levoton ja äänekäs koira, volisi häkissä ja kentälläkin.

Kotiläksyjä: nättejä noudon nostoja

Eilen käytiin Kartsan kanssa kahdestaan Telkkisellä. Oli kivaa. Tosin oli myös vähän pönde olo, kun koira makasi keskellä hallia ja itse istuin piilossa vessan lattialla ja luurasin sitä peilistä. Huvinsa ja harrastuksensa kullakin jne.

Hallille mentiin harjoittelemaan niitä pitkään työlistalla roikkuneita noudon nättejä nostoja. Olin nimittäin vihdoin saanut päätettyä, mitä kaikista mahdollisista tavoista ensimmäisenä kokeilen. Valinta osui KISS-malliin eli päätin palkata koiraa hyvistä nostoista ja öpitellä huonoista.

Harjoitus meni niin, että käskin koiran istumaan, viskasin kapulan, kontaktista lähetin hakemaan ja jos meni suu edellä nätisti, heti kun osui kapulaan JES ja nakkia naamaan. Jos otti loikan ja tassut edellä, rääkäisin kieltävästi ja otin vaan neutraalisti kapulan pois + uusintayritys lyhyemmällä matkalla.

Tuntui toimivan ihan jees. Karulla on niin vahva motivaatio kapulan hakuun ja hyvä vauhti, että kestää kieltämisen hyvin. Joko tajusi tai rauhoittui väsyessään, mutta ainakin loppua kohti parani paljon ja sain viskata jo tosi pitkälle ilman, että meni rumasti.

Muutama luoksetulon pysäytysharjoitus tehtiin myös, niin että viskasin nakinpalan kauaksi ja vapautin koiran syömään, takaisin tullessa STOP ja pehmeällä pallolla päin pläsiä. Tästä en osaa vielä sanoa mitään.

Muistin myös rikkoa vähän kaavaa ja hallille tullessa en vienytkään koiraa häkkiin, vaan otin virityssanan heti ovelta ilman reeniliiviä tms valmisteluja, seuruutin jonnin matkaa ja hyvästä pätkästä palkkasin ruokapalkalla.

Paikkamakuita tehtiin kaksi. Molemmissa koira oli oikein mallikkaasti rauhallinen. Alussa mainitun piilossakökkimisen lisäksi pois lähtiessä Karu pötkötteli sen aikaa, kun värkkäsin vessassa uudet häkinpyyhkimistökötit ja pakkasin & vein tavarat autoon.

Kotiläksyjä: perusasentojumppaa

Kotona on kivaa. Kotona koiran kanssa touhutessa kirkastuu hyvin koulutuksen perusasiat - palkkaan jostakin toiminnasta, saan sitä lisää. Viksu koira tuntuu tajuavan ja oppivan tosi nopeasti, jos vain itse keksin tavan kertoa mitä pitäisi tehdä.

Esimerkki: sivuaskeleet vasemmalle olivat viime treeneissä mahdottoman vaikeita. Olikohan se Marianne, joka vinkkasi astumaan ristiin ja opettamaan koiran väistämään peruuttaen taakse. Kotona sain Karun pari kertaa peräkkäin lähtemään oikeaan suuntaan ja palkkasin heti siitä. Noin viidellä toistolla homma oli jo bueno, eli koira lähtee väistämään oikeaan suuntaan heti kun itse lähden kallistumaan vasemmalle!

Vastakkainen esimerkki: yritin opettaa tunnaria, eli että oman hajuinen kapula on se kiinnostava, toinen on vain kuriositeettina mukana lattialla. Karu tuntuu yrittävän kovasti päätellä, millä perusteella milloinkin pitää valita nostettava kapula. Esimerkiksi lähempi tai kauempi, se kumpaa viimeksi liikutin tms. En vain saa sitä mitenkään ymmärtämään, että haluaisin sen valitsevan haisevan pulikan.

Näiden älynväläysten lisäksi on tehty kaikenlaisia muitakin perusasennosta liikkumisia, käännöksiä paikallaan, peruutusta jne ja paljon niitä vasemmalle pyörimisiä yrittäen säilyttää kontakti. Olen myös palkkaillut pelkistä Liike seis - pysähdyksistä.

Luoksetuloon on tehty perustoistoja niin, että JES ja palkka heti kun peppu osuu maahan. Yritän saada istumista siinä edessä vähän nopeammaksi. Nyt jää välillä pylly pystyyn ja hiissautuu hitaasti maahan.

Liikkeestä istuisia on myös aloiteltu! Tämä on niitä juttuja, jota ei vaan oikein koskaan ole tullut tehtyä.

kuvituskuvana leikkiin kutsu kesältä 2011

Tokot

Mainiot treenit taas tänään. Huomasin, että vaikka lukkari on toiminut muuten oikein hyvin, en ole muistanut aktiivisesti tehdä noita "ohi aihepiirin" olevia teemoja paljon palkkaa, vähän palkkaa jne. Tänään oli kuitenkin hyvää häiriötä.

Ei aloitettu paikkamakuilla (kun piti paistella ja maistella vohveleita), vaan yhteiset makuut tehtiin noin puolivälissä. Niitäkin ennen Karu teki yksin häiriöpaikkamakuut * 2 samalla kun Kaapo teki häiriökontaktia ja Nipa hyppynoutoa. Ensimmäinen lyhyempi, palkka hyvästä rauhasta, heti perään toinen mutta paljon pidempi.

Rivimakuussa Karu oli kuten normaalit koirat, siellä välissä ilman naruja. Ensin Popin ja Kaapon välissä (levoton, piippaava, kuikuili josta komensin) ja sitten palkan jälkeen toinen perään Nipan ja Poppisen välissä (parempi, mutta edelleen piippasi). Olin näkyvissä normimatkan päässä ja autoin äänellä eli tarvittaessa komensin ja välillä kehuinkin. Alku näyttää olevan aina vaikein, rauhoittuu loppua kohti.

Omilla kiekoilla tehtiin käännöksiä, voi-seuraamista, luoksetuloa pysäytyksellä, kapulalla ja ilman. Sivuaskeleet vasemmalle varsinkin ei suju yhtään, mutta hidas käynti ja juoksu menee sutjakkaasti. Luoksetulot on jo paljon paremmat ja kapulankin kanssa riittävän lähellä, tosin helposti jää vinoon jos tulee vinosti.

Luoksetulon pysäytykseen päätin ottaa jo käytössä olevat Tule ja Stop -käskyt. Pysäytyksessä nyt tehdään miljuuna toistoa niin, että pallo lentää aina = vahvistetaan hyvä nopea pysäys. Pallo saa lentää matalalta läheltä koiraa, ehkä jopa päin / jalkoihin, ettei opi tekemään pyydystysloikkia. (minun pallonheittotaidoilla mahdoton tehtävä, mutta yritetään!).

Oikealle kääntymisessä voi tehdä välillä käännös - liike seis, silloin korjaa hyvin oikealle paikalle. Muuten vaan palkkaa tiiviistä käännöksistä.

Muistilappu

• se tunnari
• noudon nostot
• vasemmalle kääntymisen kuonoasiat
• häiriöitä, kontaktin vaatimista

Melkein se jo osaa!

Ohjelmassa lauantaiseen tapaan hakua. Edellisestä kerrasta jatkaen me tehtiin haukkuilmaisua ohjeistuksella "ensimmäisellä piilolla 20 haukkua ennen palkkaa, jos ei meinaa tehdä niin voi käskeä - seuraavat 10 ja 5. Pidin koiraa käskyn alla ilman hihnaa metsässä liikkuessa Mennään! -käskyllä ja öpittämällä kun uhkaili lähteä kiitämään. 

Johtuen erittäin pahasta häiriöstä (äänekäs kriisi-mikälie-harjoitus alueen ulkopuolella olevassa risteyksessä lähellä umpipiiloa), päädyin pyytämään maalimiehen ensin näyttäytymään ettei kriisiharjoitus eskaloituisi. Hyvin meni sillä säädöllä, tosin ei ollut mitään tekemistä nenän kanssa.

Toinen oli toisella puolella noin alueen puolivälissä. Olin edennyt jonkun matkaa keskilinjaa kun olin tullut ensimmäiseltä piilolta koiran kanssa. Lähetin toiselle puolelle ajatuksena tehdä tyhjä pisto. Jälkikäteen kuulin että siinä vaiheessa kun huusin koiraa pois se oli juuri löytämässä maalimiehen. Ei huonosti - paitsi tyhjäksi pistoksi. Karu etenee aivan hirmuista vauhtia metsässä. 

Viimeinen taas toisella puolella takanurkassa. Tässä välissä taisi olla yksi tai kaksi oikeasti tyhjää pistoa. Kun lähetin Karun viimeiselle piilolle se kiersi taaksepäin. Ajattelimme ensin että se meni tarkistamaan tyhjää piiloa ko. puolen keskeltä - ja sen jälkeen pelkäsin että se juoksee kriisiharjoitukseen saakka joten viheltelin ja huutelin sitä takaisin. Koira oli kuitenkin kääntynyt ja alkanut taas edetä oikeaan suuntaan löytäen sieltä viimeisen maalimiehen.

Seuraavia kertoja silmälläpitäen:

• Teen lähes aina kolme maalimiestä - voisi tehdä useammankin välillä
• Palkkausta voisi vaihdella samassa harjoituksessa:
• suorapalkka: silloin tällöin - ei ehkä joka harjoituksessa mutta kuitenkin
• ei palkkaa: suunnilleen yhtä usein kuin edellinenkin ja myös hyvästä suorituksesta; jotta yrittäisi vielä kovempaa
• haukkupalkka: pääsääntöisesti hyvästä haukkumisesta pitää palkata, koiralla pitää olla sellainen ajatus että jos se haukkuu niin se tekee oikein

Ehkä ihan parasta on että Karu on todella motivoitunut hakuharjoituksissa ja sen jälkeen. Se tykkää tosi paljon ihmisistä.

Kotiläksyjä: S-M ja kuononhallintaa

Kotioloissa on harjoiteltu kaukojen seiso-maahan väliä. Parina päivänä pari kertaa niin, että istuin sohvalla nappulakipon kanssa ja Kartsa jumppasi. Ihme eläin, kun se tuollaisen asian tajuaa - jos tassut liikkuu, ei tule namia. Nyt sama vaihto onnistuu jo "koemaisemmin" niin että seison usean metrin päässä.

Olen pitänyt kriteerinä sitä, että etutassujen pitää pysyä paikoillaan, kun niiden nostaminen / siirtäminen on ollut ongelmana. Nyt pitää ehkä tiukentaa vielä niin, ettei mikään tassu saa liikkua. Oikea takatassu tuppaa nousemaan paikaltaan tai liikkumaan inan minusta katsottuna oikealle. Todennäköisesti jätän nämä kuitenkin nyt taas tauolle ja jatketaan sitten, kun on ajankohtaisempaa. Helpolta tuntuu tämän opettaminen ja olen siitä iloinen!

mustikkametsässä

Kuononhallintahommia on myös tehty, eli käännöstä vasemmalle paikallaan ja vähän liikkeestäkin niin, että autan kontaktin pysymistä nostamalla oikean käden namin katseenkohdistusavuksi kääntyessä. Toimii hyvin, ihana koira kun tosissaan keskittyy ja yrittää pitää kontaktin. Parin toiston jälkeen muistaa jo ilman apuakin, mutta ilman muistutusta ekalla käännöksellä edelleen vippaa. Taitaa olla vaan niin syvässä, että saan tehdä paljon autettuja toistoja pois oppimiseen.

Häiriökontaktia ja seuruutusta ruokien jne yli / ohi on myös tehty.

Tässä joku päivä sitten tuli sellainen lampunsyttymisolo, että hei, minä alan tuntea koiraani. Ehkä jo vähän ymmärrän, miten ja millaisia juttuja sen kanssa kannattaa harjoitella. Wau.

"Karu ei voi mennä niihin muotinäytelmiin, paitsi jos sille laittaisi rusetin koukeron kohdalle" -Veikka

Möllitokot

Omatoimitelkkisen jälkeen suunnattiin Kuopio hallin kentälle vapaamuotoisiin möllitokoihin. Jännitin paikkamakuuta ja vielä luoksepäästävyyden (hyvä!) aikana en ollut varma, jätänkö koiraa ollenkaan. Jätin kuitenkin. Reunimmaisena rivissä, melko pitkä väli Ansaan.

Heti alusta oli tosi levoton, pyöritti päätään, katseli taakse, kuikuili Ansaa ja vinkui. Rääkäisin kerran että PAIKKA, korjasi vähän. Tuntui saavan sitten ideasta kiinni ja rauhoittui jonkin verran. Koko ajan äänteli, loppua kohti vähemmän. Häiriöt oli kyllä mojovat, kun samalla kentällä oli joku nöffitreffit menossa ja paikkamakuurivin takana vinkupallon kanssa leikki söpöläinen Frida pentu. Hyvä että jätin, hyvä että pysyi, mutta melko luokattoman huono levoton äänekäs esitys oli.

Omaan suoritukseen otin koiran suoraan autosta, Tottista ja kehään. Toisella puolella nöffit ja toisella puolella ylempien luokkien kehä. Karu keskittyi kuitenkin aikas hienosti ja tehtiin ihan omantasoinen suoritus. Korjailin muutaman jutun, luoksetulosta (eteen istuminen hyvä!) ei siirtynyt ekalla käskyllä sivulle, seisomaan jäämisessä teputteli perään.

Palkkasin kerran välissä meetvurstilla, hyvin kesti kehäpalkalla. Hyvää oli myös että pysyi kuulolla liikkeiden välit, vaikka kiinnostavia juttuja oli molemmin puolin meidän kehää. Tarkkana saan kyllä olla ja huomauttaa heti, jos koira katoaa kontaktista.

Hyödyllinen häiriötreeni ja tyytyväinen olin meihin molempiin. Vielä jos paikkamakuuhermot ja sordiino piippakuonoon hankittaisiin niin ihan hyvä tulee.

Muistiinpanot:

• aloitusperusasennot vaikeita
• seuraamisen liike seis perusasennot hitaita
• tottista -viritys toimii hyvin --> pitää muistaa vahvistaakin sitä
• mennään -menon kontaktin palkkaus on kannattanut, vahvistetaan edelleen

Telkkiselle töitä karkuun

Koira oli kyytissä kontissa päivän, joten kun töissä alkoi ahdistaa hilpaisimme Telkkiselle. Tehtiin alokasluokan liikkeitä osissa vapaamuotoisesti, paljon välisiirtymiä ja aloituksia ja palkkaa Mennään -menosta tai aloitusperusasennon ottamisesta.

Jääviä tehtiin ei-seuraamisesta. Maahanmenot nyt ok, seisomisessa tuppasi liikauttamaan tassuja kun palasin vierelle, joten vahvistettiin sitten seisomista. Pysähtyessään ottaa myös sellaiset asetteluaskeleet joista en oikein tykkää, muuten ihan ok.

Luoksetulo, jossa ekalla kaukaa huutelin hassuja ja kävin palkkaamassa hyvän paikalla istumisen. Toisella kutsu ja TÄYDELLINEN LUOKSETULO! Hirmu vauhti, nopea jarrutus täydestä vauhdista ja pysähtyminen istumaan ehkä kolmen millin päästä minusta - tosi tiivis, mutta ei koskettanutkaan. Palkkasin kunnolla ja ei tehty uusiksi.

Pari hyppyä 70 cm, toisesta suorapallopalkka pysähtymisestä. Ennen hypylle lähetystä höpökäskyjä ja palkkaa perusasentokontaktista. Varastaminen näyttää jääneen tästä pois, mutta silti lähtee varmasti ja mielellään hyppäämään, kiva.

Loppuun kolmen minuutin paikkamakuu tosi tylsänä. Oli hyvä.

Kylläpä oli mukavaa kahdestaankin. Kiva ja innostunut ja keskittyvä koira. Ja wau mikä luoksetulo.

Hakua ilmaisten

Eilisessä hakutreenissä otettiin ensimmäistä kertaa ilmaisu virallisesti mukaan. Haukkuilmaisu olikin meillä pääasiallisena harjoituskohteena, maalimiesten ollessa tarkoituksellisesti helppoja haamuja.

Ensimmäinen tehtiin jo hiukan alueen ulkopuolella. Karu näki maalimiehen menevän noin 40 metrin päähän piiloon. Löytyi hyvin ja maalimies haukutti koiraa. Seuravat kaksi oli hiukan vaikeampia löytää, mutta samalla tavalla piti haukkua. Palkan saadakseen koiran on haukuttava hyvä sarja.

Näyttää sitä että haukku tulee jo hyvin helposti Karulta kun löytää maalimiehen. Nyt pitää saada riittävän pitkiä sarjoja ja uskoa koiraan siinä että kun vain haukkuu niin palkka tulee. Toinen on että ei ole liian röyhkeä, vaan pitää pienen etäisyyden tai on maassa haukkuessaan. Tässä maalimiehet voivat ohjata koiraa oikeaan käytökseen. Oma tehtäväni on lähinnä juosta paikalle. :)

Suunnitelman mukaisesti

Tänään oli taas mukavat tokotreenit. Hyvää oli se, että tein sitä mitä olin suunnitellut, ja se tuntui toimivan ts. tuli onnistumisia. Lukarin mukaan tänään siis kaukoja ja käännöksiä, extrana tehtiin häiriökontaktia ja loppuun ruutuhömpötys. Meitä oli vain kolme niin ehdittiin monta lyhyttä kierrosta.

Kaukot: avokaukot liikkeenomaisesti. Ei huomauttamista - meni maahan vinoon, mutta pysyi siinä samassa vinossa kaikki vaihdot. Ei reagoinut enää mitenkään takana heilutettuun kylttiin. Toinen kokeenomainen aloitus, josta ekasta istumisesta taakse lentävä pallopalkka. Tämän voi nyt hetkeksi poistaa treenauslistalta, tekee vaan niitä S-M välejä tekniikkatreeninä.

Käännöksiä: tehtiin kahta asiaa, virettä käännökseen (palkan odotus) ja tekniikkaa + harvinaisia oikealle kääntymisiä myös. Vireasia oli nyt niin ok, ettei sitä sen kummemmin hinkkailtu. Seuruutus, käännös ja heti käännöksen jälkeen tai jo kesken käännöksen JEE palkka.

Tekniikkapuolella yhdistettiin namiavulla kuono pysymään kontaktissa ja takapää liikkumaan. Meni niin hyvin, että otin pari liikkeestäkin, ensin auttamalla näyttämällä namin ennen käännöstä ja sitten kokonaan ilman. Hieno koira, hyvin muisti!

Oikealle käännöksessä on väljä ts. koira "jatkaa" eteenpäin jolloin jää väljäksi käännöksen jälkeen. Tähän tehtiin sellaista harjoitusta, että kun lähden kääntymään, nostan samalla oikean käden namin kanssa imuttamaan koiran tiukaksi. Tuntui toimivan. Pitää nyt kokeillessa olla tarkkana, että takapää ei jää auraamaan sen takia.

Häiriökontaktia tehtiin paljon perusasennossa monilla eri häiriöillä, liikettä, käskyjä, heiluvia ja lentäviä leluja, namia, koiraan koskemista, vinkulelua ja itsekin työnsin kuonosta pois päin. Oli nyt perjantaihin verrattuna ihan kuin eri koira, reagoi kyllä mutta aina yhden tai max kahden huomautuksen jälkeen oli tosi varma ja piti hyvin kontaktin. Seuraamisessa ei välittänyt vieressä kävelevistä ihmisistä.

Paikkamakuita tänään kolme joista kaikissa oli poikkeuksellisen piippaava piippakuono. Eka koemaisesti yhteisjonolähdöllä, Karu Pepin ja Magnuksen välissä, vajaa 3 minuuttia jossa kehuin ja rauhoittelin äänellä. Toinen Pepin tehdessä ruutua pidempi, reilu 5 min, hyvät häiriöt ja aika äänekäs koiro, mutta luottavaisesti pysyi. Loppuun vielä lyhyellä välillä Pepin vieressä tylsä välikehuton pätkä.

Hömpöttelykausi on alkanut!

Eilen notkuttiin hallilla vapaavuorolla. Elina ja Ruttu seurana. Höpsöteltiin paljon kaikkea, tässä mainitsemisen arvoiset:

Häiriökontaktia perusasennossa - Elina häiriköi kävellen ympärillä Karun omien pallojen kanssa - ei onnistunut ollenkaan! Tosi vaikea, en tajua miksi, kun tätä on viikon aikana tehtykin ihan toimivasti kotona ja kotikentällä. Häiriökontaktit tehotreeniin nyt.

Hyppytestaus. Edelleen mieluisa liike, mutta nyt ei tuntunut yhtään siltä että olisi meinannut varastaa hypylle. Palkkasin aina Valmis -sanan jälkeen ennen hyppyä, kun kuitenkin irtoaa hypylle mielellään, niin haluan vahvistaa sitä vieressä keskittyneenä pysymistä. Lähetin hypylle myös ihan muualta, kivasti osaa tämän käskysanan.

Vasemmalle käännöksiä paikalla ja pienestä liikkeestä siten, että pidin namia katsekontaktia vahvistamassa. Kääntyy hyvin ja peruuttaakin siinä sujuvasti oikealle paikalle. Koira joutuu tosiaan keskittymään sen kuononsa kanssa, onneksi tajuaa idean. Tämä tarvitsisi vaan toistoa ja siirtoa liikkeeseen. Samoin käännöksiin pitäisi treenata sellainen palkan odotus - viretila, nyt seuraamisessa vire laskee käännöksissä, tykkäisin että nousisi.

Paikkamakuu * 4. Erilaisia, sisältäen mm. hetsauksesta rauhoittumisen makuuseen, minun kolmen minuutin piilossaolon rauhallisessa hallissa (tää oli hyvä!), ex-tempore-makuun kun Ruttu tuli halliin (tooosi jännittynyt koira, piti pistää naruun varalta), Elinan häiriöitä, lopussa pitkähkö pötkötys kun pakkailtiin, kävin poissa hallistakin.

Kaukot, kokeenomaisesti Elina heilui kyltin kanssa takana. Nyt ei ottanut ollenkaan häiriötä. Avokaukot tosi ok, S-M ei sujunut yhtään niin hyvin kuin kotona. Onnistui vasta kun olin ihan edessä kyykyssä auttamassa.

Tooosi rauhalliset ja kivat hallittelut. Kiitos Elinalle seurasta ja avusta.

Harjoituslista per nyt (pakko kirjoittaa tätä jatkuvasti ylös, kun säännöllisesti unohdan mitä piti treenata):

• häiriökontakti
• kaukojen s-m väli
• noudon nätit nostot
• tunnarin aloitus
• käännökset, tekniikka (kuono) ja viretila (palkan odotus)
• paikkamakuu toisten koirien kanssa rivissä

Kotiläksyjä: kaukoja ja kapulointia

Kotijumppana ollaan tehty tämmöstä:

• Kaukoja
• Läheltä oikein ohjattuna Seiso - Maahan väliä. Menee hyvin, jos olen lähellä ja autan ohjauksella.
• Kaukaa helppoja vaihtoja ja S-M kokeiluja takapalkalla tai nami etutassujen välissä. Ok muuten, mutta tulee helposti huonoja S-M välillä, niin en niitä vielä tässä tee kuin kokeiluna välillä
• Noutokapulointia
• Eteen istumista kapulan kanssa, namilla ja ilman - tämä on jo paljon parempi!
• Metallikapulan pitoa yrittäen saada tiukempi ote ja iloisempi ilme. Ei juuri tuloksia :)
• Tunnarikapulan pitoa nätisti, ihan jees, ainakin silloin jos muistutan niin muistaa pitää nätisti
• Tunnariyritys
• En löydä netistä ohjeita siihen kuppitekniikkaan
• Kokeilin opettaa koiraa erottamaan "oma" kahdella kapulalla niin, että laitoin sen oman itse koiralle näyttäen ja pyysin tuomaan. Ei tajua eroa vaan tuo sen kumpi sattuu lähemmäs kuonoa. Jos kiellän väärän nostamisesta, menee hämilleen ja tarjoaa kaikkea muuta paitsi kapulan tuomista.
• --> ei tehdä tätä nyt yksin vaan ootellaan apuja / hankitaan tietoa miten
• Häiriöharjoituksia ja paikkamakuita häiriöllä
• Seuruuttamista herkun / lelun ohi vähän
• Paikkamakuita esim. lasten tullessa kotiin - iso häiriö - hyvin pysyy

Lisäksi olen vahvistanut sitä perusasennosta maahan menoa palkkaamalla satunnaisesti sen, jos on nopea. Noudon nostoja ei olla tehty.

Kivat harjoitukset

Leuka pystyyn, silmät kiinni ja reippaasti kävellen kohti uusia pettymyksiä. Eli siis siirryttiin seuraavalle tasolle harjoituksissa ja harjoiteltiin tänään eteen lähetystä. Tätä tehtiin siten että kävin viemässä kentän toiseen päähän pari palloa Karun kanssa (koko ajan liikutaan seuraten siellä kentällä!) Sitten käveltiin toiseen päähän, käännyttiin, kohti palloja seuraten ja Eteen! Itse pitää muistaa pysähtyä. Karulla ei ollut pienintäkään vaikeutta tässä harjoituksessa, mitä nyt alkoi hengästyä juoksemisesta.

Muita juttuja mitä tänään tehtiin seuraavassa.

• Kontakti - koko ajan ja kaikessa, korjaamista pitää nopeuttaa - kehut muistin hyvin - välillä palkka pelkästään kontaktista.
• Seuraaminen - meni hyvin.
• Täyskäännös - päivän ongelmallisin osuus. En osaa minä eikä koira kunnolla. Keskeisiä juttuja jatkossa ovat:
• pitää itse oppia kävelemään - normaali vauhti -> hidastusaskeleet -> vasen jalkaterä edellä kääntyen -> itse käännös -> nopeita askelia heti sen jälkeen
• rakentaa koiralla korkea palkan odotusarvo käännöksiin - nyt pudottaa kontaktia ja vire laskee
• Paikkamakuu - hyvä.

Paikkamakuustrategia

Viime tokotreeneissä tehtiin kolme paikkamakuuta. Ensimmäinen siten, että mentiin muiden mukana riviin, mutta otin vapaamuotoisen lepo-asennon. Jäin koiran viereen ja rauhottelin, mutta ei auttanut - levoton. Pysyi kylkilevossa kyllä, mutta hyvin jännittyneenä. Kun muut lopettivat harjoituksen, vapautin, otin uuden normaalin aloituksen ja tein lyhyen normipaikkamakuun josta palkka.

Treenien lopussa tehtiin vielä toinen tavallinen paikkamakuu, jossa Karu oli rivissä kahden koiran välissä. Pysyin lähempänä ja kehuin välillä. Heti tämän perään vielä kolmas lyhyt, lähellä Pepin vieressä. Sari vapautti Pepin palkalle, Karu pysyi hyvin.

Nyt kahden viikon kokeilun jälkeen tuntuu vahvasti siltä, että rauhoittumisen opettaminen muualla ja saman tunnetilan siirtäminen paikkamakuuseen ei onnistu. Koiran rentoutumiseen menee niin kauan, että harjoitus jää käytännön syistä usein kesken. Rentoutumisen vaatiminen tietyssä asennossa (kyljellään pää maassa) menee tappeluksi. Rentoutuminen ilman määrättyä asentoa menee jatkuvaksi muusta tekemisestä kieltämiseksi. En siis osaa.

Taidan olla sitä mieltä, että palataan niihin tavallisiin konsteihin, joilla saadaan koira pysymään maassa, vaikka se ei siellä kovin rauhallinen olisikaan. Tästä on tietty se suora haitta, että pahimmillaan ratkotaan viretilasta johtuvaa ääniongelmaa, asento-ongelmaa jne sitten erikseen.

Karuhan ei ole aikoihin noussut paikkamakuusta, viimeksi virallisesti (ilman ohjaajan mokaa tai muuta hyväksyttävää syytä) noin vuosi sitten. Nousemattomuus johtunee lähinnä siitä, että koiralle ei ole tehty sellaisia tilanteita, jotka olisivat sietokyvyn rajoilla.

Nyt kai sitten tehdään. Strategia:

1. Vaikeutetaan johdonmukaisesti. Matka ja aika on jo ok, vaikeutuksen kohde on (koira)häiriöt
2. Tehdään tukiharjoitteena isosti häirittyjä tai muuten vaikeita paikkamakuita ilman häiriökoiria, huomautetaan jos tekee virheen
3. Koirahäiriöissä ohjaaja pysyy tarvittavan lähellä ja kehuu / muistuttaa tarpeen mukaan, ehkä jopa välipalkkaa
4. Vahvistetaan edelleen paikkamakuuta useilla toistoilla ja helpoillakin / vaihtelevilla pätkillä.
5. Aina vakio ruokapalkka

Tottikset

No niin. Oltiin taas tottiskentällä tänään. Minun mojo on vähän sekaisin ja se näkyi tänään. En ole vielä saanut päätä ihan selväksi BH-kokeen jälkeen vaikka olenkin saanut jutella muutamien henkilöiden kanssa siitä aika syvällisesti. Tällä hetkellä kaipaan sopivaa hetkeä saada ajatukset selkeiksi. Lisäksi pitää saada omat treenit myös rullaamaan ja suunnitelmat niitä varten valmiiksi. Niihin en siis mene tässä yhteydessä.

Tehtiin kuitenkin juoksuisen Pipsan kanssa samaan aikaan ilmottautumiset, seuraamista ja täyskäännöksiä ja henkilöryhmä. Sekä tietysti paikkamakuu. Painotin kovasti kontaktin vaatimiseen.Liikkuminen kentällä paikalta toiseen tapahtui käskyn alla seuraten. Minusta koira teki tänään hyvin, minä en vaan ollut saanut suunnitelmaani valmiiksi. Ja minusta tuntuu ettei huomannut juoksuja!

Mietityttää

Eilen Olli ja Karu suorittivat BH-kokeen tottelevaisuusosion. Minun rooliksi jäi hirrrrmuinen jännittäminen. Vaikka lopputulokseksi tuli hylätty A-osuus, olin tosi tyytyväinen kummankin karvakorvan kisadebyyttiin. Karu teki alun kuupailun jälkeen hienosti ja keskittyneesti, malttoi hyvin odotella perusasennossa tuomarin kirjoitustauot, ei jäänyt henkilöryhmässä haistelemaan vieraita tyyppejä ja isoin ilo - oli tosi varman ja rauhallisen oloinen pitkässä paikkamakuussa. Olli muisti kaikki kuviot ja pysyi rauhallisena ja keskittyneenä, vaikka alku oli vaikea.

Tänään jatkettiin tokokuvioilla. Tein noudon nostoja, vähän jääviä ja kaukoja. Muistiinpanot:

• Nostoissa on monta tapaa. Pitää päättää, mitä tekee. Ehkä kaksi eri linjaa - tehdä avustettuna   onnistuneita tai ilman apuja mutta kieltää / huomauttaa huonoista ja palkata vain hyvät. Olen kallistuvainen jälkimmäiseen, vaikka eka kuulostaa loogisemmalta.
• Voisi kokeilla, nostaako huonosti pitkällä matkalla jos kapula on meidän välissä. Samoin voisi testata, ottaako huonosti jos matka on tosi-tosi-pitkä, vai johtuuko pyllyily kiihdytysmatkalla olevasta kapulasta.
• Jäävissä on nyt joku maahanmenon taantumavaihe. Valmistelevan kävelyn hidastaminen on toimiva apu. Maahanmenoja pitää tehdä (ja palkata) myös perusasennosta.
• Kaukoissa kokeenomaisuus hämäsi koiraa. Taakse aina joku heilumaan + ennakoiva merkki jättöön, ettei sotke paikkamakuuseen. Seiso-Maahan väliin toimii takapalkka nyt hyvin. Muut välit on ok.
• Tunnaria voisi opettaa vielä ennen talvea kuppitekniikalla. Pitää kysellä lisää ja etsiä tietoa.

Hirmu pohtiminen on taas ollut treenien jälkeen. Tuntuu siltä, että töitä ja muita juttuja pitäisi järjestellä niin, että pääsee treenaamaan enemmän. Paikkamakuussa ja muissakin pitää mennä rohkeasti eteenpäin. Paikkamakuista kirjoittelen ehkä lisää, kun saan ajateltua loppuun.

Erinomaisen puutteellinen

Pitkään odotettu käyttäytymiskoe oli tänään Kuopiossa. Emme päässeet Karun kanssa tottelevaisuusosiota hyväksytysti läpi. Syynä oli kauhean huonot seuraamiset. Kaikki muu olikin erinomaista.

Osasuoritukset ja arvioinnit olivat:

1. Kytkettynä seuraaminen: puutteellinen
2. Vapaana seuraaminen: puutteellinen
3. Istumisliike: erinomainen
4. Maahanmeno ja luoksetulo: erinomainen
5. Paikallaolo häiriön alaisena: erinomainen

Lyhyt analyysi

Karulla oli kuuppa nurin seuraamisessa enkä minä onnistunut sitä korjaamaan. Jotain tapahtui siinä välissä kun siirryttiin jääviin liikkeisiin, koska niissä ei ollut enää mitään varsinaista ongelmaa. 

Pidempi analyysi

Seuraaminen, se osuus seuraamisliikkeitä jossa koiran tehtävänä on kulkea ohjaajan vasemmalla puolella oikealla kohdalla ja pitää tiivistä kontaktia ohjaajaan, oli tänään aivan kauhea. Karu kulki väljästi, ei pitänyt kontaktia ja seisoi usein edessäni siinä vaiheessa kun piti tehdä käännöksiä. Yritin korjata tilannetta kaksoiskäskyin sekä yrittämällä nostaa kontaktia hiljaisella puheella kun menimme kauempana poispäin tuomarista. Tämä ei toiminut.

Seuraamisliikkeissä hyvää oli henkilöryhmät, toisin ilmeisesti tein ne puutteellisesti sääntöihin nähden (Katja huomautti jälkikäteen että olisi pitänyt kiertää enemmän henkilöitä). Ensimmäisessä henkilöryhmässä koira pysähtyi hitaasti ja lisäksi käännökset henkilöryhmän ulkopuolella olivat vaikeita. Mutta ne muutamat harjoitukset jotka olemme tehneet henkilöryhmää varten ovat selvästi toimineet hyvin. Hyvää oli myös minun rauhallisuus: minun pää ei levinnyt vaikka koiralle niin oli käynytkin. Sen jälkeen odoteltiin lupaa suorittaa loppuja liikettä. Minun mielessäni ei tässä vaiheessa ollut mitään ajatusta siitä mitä aiemmin oli tapahtunut ja mitä merkitystä sillä oli: me molemmat odotimme seuraavan liikkeen suorituslupaa kun tuomari merkitsi aiemmat virheet kirjaansa. 

Jäävät liikkeet menivät täysin niinkuin pitikin. Luoksetulossa harkitsin eteenpäin nojaamista jotta koira ei juoksisi päin, mutta päätin olla tekemättä ja koira veti sen aivan loistavasti. Paikallaan makuussa ei myöskään ollut ongelmia. 

Mitä viivan alle jäi?

Me epäonnistuttiin tänään. Ei läpäisty BH-koetta koska tehtiin jotain ihan tosin huonosti. Mutta olen ihan tavattoman ylpeä koirasta niissä suorituksissa mitkä se teki hyvin erinomaisesti! Musta-valkoisuudessa on jotain tavattoman hyvää: siinä on paras mahdollinen kontrasti. 

Me ei olla vielä valmiita kilpailemaan. Pitää opetalla seuraamaan kunnolla että saa hyvät pisteet tottiksesta. Nyt minä menen peiton alle suremaan epäonnistumista. 

Kun me saadaan seuraaminen kuntoon niin me saadaan erinomainen kaikista suorituksista. Se riittää minulle ja Karulle.

Noudon loppuja ja jääviä

Suunnitelman mukaisesti tänään tököryhmän treenissä noudon loppuosaa ja jääviä. Ensin noutojutut. Todettiin, että namilla auttaminen oikeaan paikkaan toimii ehkä parhaiten. Ohjaaja voisi yrittää pysyä ihan suorassa seisomassa. Kokeillaan vielä viikko namilla avustaen ja mietitään sitten, miten tuota hinkataan vai hinkataanko ollenkaan - vauhdin kanssahan se varmaan tulee (tokonäkökulmasta) ihan riittävän liki, ja nyt oli kuitenkin mennyt viikossa jo niin paljon eteenpäin että osasi tulla eteen istumaan.

Toisella kiekalla jääviä. Otin seisomisia siten, että jätin liikkeen alussa pallon takapalkaksi - nämä meni ihan jees. Tosin yleisö oli niin haltioissaan Kartsan hienosta seuraamisesta, ettei kukaan muistanut katsoa miten pysähtyi. Pari myös suorapallopalkalla, ei ongelmia. Koska nämä oli nyt ihan ok, otin maahanmenon ja siinä tulikin ehkä ekaa kertaa ikinä tilanne jossa Karu ei mennyt maahan! Jäi seisomaan! Olin vähän ymmyrkäisenä. Ei mennyt uusinnallakaan, eikä meinannut mennä avustettunakaan.

Hinkattiin muutamia kertoja niin että saatiin onnistumaan. En tiedä mistä johtui - voi olla, että kun puhuttiin minun kädestä (miten joudun nostamaan sitä, kun koira jää), niin kiinnitin enemmän huomioita omiin eleisiin ja jätin jonkun koiralle maahanmenoa merkkaavan avun pois. Tai sitten sille vaan tuli oikosulku. Hyvää oli, että vaikka hinkattiin monta toistoa niin ei ruvennut ennakoimaan ja seuraaminen pysyi hyvänä.

Alkuun tehtiin yhteinen paikkamakuu, jossa Kartsa reunimmaisena Pepin vieressä. Tehtiin kaksi kertaa muutamaminuuttinen makuu, välissä vapautus ja palkka ja uusi aloitus samantien. Ekalla olin tylsänä ja napitettiin toisiamme, toisella join kahvia, käppäilin ja kehuin välillä koiraa. Molemmilla kerroilla ihan vähän piippaili, ekalla täristi mutta toisella ei ollenkaan.

Jossain välissä tehtiin myös Veeran kanssa ilmoittautuminen BH-kokeeseen ja paikkamakuu, kun Ujo teki tottisosuuden. Meni hyvin, ihan pientä piippiä välillä kuului. Kivat treenit, kiva koira!

Läksyt:

• Noudon loppuun vahvistamista oikeassa paikassa kapula suussa + namilla ohjausta siihen
• Noudon nostoja nätisti
• Liikkeestä maahan meno, tsekkaus onko siinä nyt joku ongelma vai ei

Vapaavuorolla

Livistin kauppareissulla Telkkiselle tokon vapaavuorolle. Paikalla myös Kirsi ja Elina. Aloitin lepojutulla, ehkä reilu 20 minuuttia, ei rentoutunut vaan täristi. Vapautin sitten vähän rauhallisemmasta pätkästä.

Levon jälkeen tehtiin muutama liikkeestä stoppi siten, että viskasin pallon suoraan pysäyskäskyn kanssa. Yritin palkkailla eri tavoin ja välillä pysymisestäkin. Alkoi nopeasti ennakoida palkkaa ottamalla sivuaskeleet pysähtymiseen.

Häkkitauon jälkeen noutokapulan kanssa eteen tuloja kokeillen vähän eri tapoja. Ilman kapulaa tulee paljon paremmin, tiiviimmin eteen. Kapulan kanssakin välillä korjasi itse lähemmäs, ilman että pyysin. Kirsi ehdotti että vahvistaisin vain sitä oikeaa paikkaa kapulankin kanssa, varmaan niin kannattaa tehdä. Ei se kunnollinen loppuasento ehkä kaukana ole mutta jotenkin vaikea asia minulle harjoitella.

Kaapon tehdessä seuraamista ja luoksetuloa Kartsa kävi paikkamakuussa. Ei huomautettavaa. Loppuun vielä tosi lyhyt lepo muiden lähtiessä pois, oli tietysti rauhallisempi.

Kotosalla on viikolla tehty noita eteentuloja kapulan kanssa ja ilman muutama kerta ja kerran stoppejakin.

Loppuvuoden lukkari 2012

Hahmottelin asiarunkoa loppuvuodelle:

16.9.    KISANOMAINEN TREENI:  alokas / nouto
23.9.    nouto / jäävät
30.9.    jäävät / kaukot
7.10.    kaukot / seuraaminen ja käännökset
14.10.  seuraaminen ja käännökset / luoksetulo
21.10.  KISANOMAINEN TREENI:  alokas / luoksetulo
28.10.  hyppy / seuraaminen ja käännökset
4.11.    ruutu /hyppy
11.11.  jäävät / ruutu
18.11.  kaukot / jäävät
25.11.  KISANOMAINEN TREENI:  avoin / kaukot
2.12.    seuraaminen ja käännökset / hyppy
9.12.    luoksetulo / seuraaminen ja käännökset
16.12.  nouto / luoksetulo
23.12.  hyppy / nouto
30.12.  KISANOMAINEN TREENI:  avoin / ruutu

Ja joka kerta paikkamakuuasiat + joitakin näistä korvan taa:
Paljon palkkaa, ei palkkaa
Häiriöitä, lepoa ja hallintaa
Siirtymisiä ja liikkeen aloituksia

Kotiläksyjä: noudon loppuasento

Eilisistä treeneistä kirjasin harjoiteltavaksi kapulan kanssa eteen istumisen eli noudon loppuasennon. Sitä harjoiteltiin nyt kahdella eri tavalla:

1. Koira sivulle, kapulan heitto lähelle, noutokäsky ja lopun auttaminen joko vahvistamalla Tule! -käskyllä tai ohjaamalla käsin
2. Koira sivulle, kapula suuhun, Tuo! -käskyllä siirtyy sivulta eteen

Jälkimmäinen toimi paremmin, ensimmäinenkin alkoi jo sujua. Ekoilla kerroilla jäi eteeni kapula suussa seisomaan. Minun on vähän vaikea päättää mikä on riittävän hyvä suoritus - jos nyt harjoitellaan kapulan kanssa uusiksi tätä, saako silloin palkan vaikka istuu vinoon?

Tehtiin myös eteen tuloja ilman kapulaa. Ja ohimennen vähän kaukojakin, takapalkalla, menivät kivasti! Avokaukot on helppoja, seiso-maahan väli on edelleen vaikein, tahtoo liikkua sivulle tai vähintään nostaa etutassuja.

Ainiin ja yksi rauhoittumis-lepo-harjoituskin tehtiin kotona. Oli aika omituista että lähti rauhallisesti kotilattiallakin tärräämään kun laitoin "käskyn alle" lepoon. Istuin taas vieressä varmaan vartin, sitten oli jo sen verran tasaisempi että vapautin.

Ihan hyvät hakutreenit

Lauantaina oli mukavan tuulinen ilma eikä edes satanut koko aikaa. Teimme Karun kanssa n. 150 metrisellä radalla kolme maalimiestä. Kaikki samalla puolella jossa tuuli oli parempi. Suora palkka eikä tarkoitusta tehdä mitään tyhjiä pistoja. Ajatus että löytyy nenällä.

Toinen keskeinen teema harjoituksessa oli hallinta. Minulla oli patukka ja namuja, jolla rakensin itsestäni ja komennoistani kiinnostavia.

Ensimmäiset kaksi maalimiestä löytyi hyvin. Kolmannella lähetin vähän ennen takakulmassa olevaa maalimiestä ja Karu lähti työskentelemään taaksepäin alueelle jolla ei ollut etsinyt. Pääsipähän samalla harjoittelemaan hallintaa siinäkin koska oli tarpeen kutsua koira takaisin. Lopulta löysi kyllä tämänkin maalimiehen.

Hallinta on hassua harjoitella kun pitää yhtenä hetkenä karjua koiralle vihaisesti ja heti kun se kääntyy ja tulee kohti niin olla iloisesti kehumassa. Hallintapuoli meni mukavasi harjoituskessa.

Jälkeenpäin keskusteltiin siitä mitä pitäisi tehdä että edettäisiin. Ruvetaan ottamaan ilmaisua tosissaan mukaan - ensin metsän ulkopuolella tosin. Toinen mitä mietittiin että tehtäisiin kaistaleita kaikille koirille - muillekaan niistä ei olisi haittaa mutta erityisesti voisi auttaa Karua työskentelemään oikeaan suuntaan.

Mukava harjoitus.

Uusi tokoryhmä, jee!

Tokoryhmien uudelleenjärjestelyn jälkeen ekat treenit uudessa poppoossa. Ihana leppoisa aurinkoinen sunnuntai. Minä niin tykkään, tykkäsin jo viime talvena, näistä rauhallisista sunnuntaitreeneistä hallilla. Mukavaa oli tänäänkin.

Syötiin pullaa ja juteltiin kunkin koirakon tavoitteista ja haasteista. Meillä esillä viretilan säätely, erityisesti paikallaoloihin liittyen ja rauhallisen mielentilan luominen niihin. Hyvää keskustelua siitä, miten kauan koira tärisee ja piippaa (en tiedä, en ole kokeillut, koska pelkään että stressi nousee niin korkeaksi että nousee), ja että rauhallisen pötkötyksen voisi opettaa paikallamakuun ulkopuolella. Etenemissuuntana voisi olla esim. Lepo-pötkötys niin kauan kunnes rentoutuu ja lopettaa tärräyksen, sitten palkka, ja tämän vieminen myöhemmin mukaan paikkamakuutilanteeseen.

Aloitettiinkin sillä, että kun muut tekivät kokeenomaisen paikkaistumisen ja -makuun, pötkötteli Karu sivummalla kyljellään. Istuin vieressä. Jatkettiin, kunnes rauhoittui, eli reilu 20 minuuttia. Sitten rentoutui ja sai palkan. Oikeastaan yllätyin, että rentoutui noinkin nopeasti - olisi voinut jaksaa tärrätä ja piipata useamman tunninkin. Taidan toistaa tämän ensi kerrallakin.

Omassa osuudessa tehtiin "lähtötasotestinä" palkaton alokasluokka yhdellä seuraamisella. Otin koiran häkistä suoraan kontaktiin ja kehäänmenoon. Karu oli aika kierroksilla, kun oli jo pari tuntia odotellut töihin pääsyä.

• Seuraaminen - hyvin epätasaista, käännökset osin kehnoja, painoi välillä. Minä olisin voinut olla rauhallisempi, erityisesti käännöksissä - yksi täyskäännös, jossa jouduin jarruttelemaan ja miettimään jalkojani, oli koiralle tosi hyvä. Helppoa ja varmaa kuitenkin, kontakti pysyi hyvin.
• Liikkeestä maahan - normi, hidas.
• Luoksetuloa - meinasin palkata eteen istumisen, kun oli niin hieno! Vähän kyllä törmäsi, mutta yritti hyvin, tykkäsin.
• Liikkeestä seiso - huono, hidas, tepsutti. Otti perusasennon liikkurin käskystä.
• Hyppy - muistin ottaa käskyn alle ettei varastanut. Oikein mallikas, vaikka on viimeksi hypätty joskus toukokuussa. Karun lempiliikkeitä. Menee pitkälle ja vinoon esteen taa, mutta menköön. Ennakoi perusasennon, korjasin.

Liikkeiden välissä oli vähän kierrosteluongelmaa, jouduin huomauttamaan ("Täällä!") ja pyytämään perusasentoon joissakin aloituksissa sekä ainakin kerran ärähtämäänkin, kun rupesi vaatimaan palkkaa hyppien edessä. Kuitenkin pysyi hyvin mukana ja aloituksissa ei tarvinnut tapella. Vaikka ei mitenkään erityisesti noussut kehäpalkasta, kestää hyvin palkkaamattomuutta, ja minä olisin voinut huomioida paremmin koiran viretilan ja palkata rauhoittavamminkin.

Kuunneltiin palautteet perusasennossa, jossa pysyi Karuksi tosi nätisti pitkään. Loppuun vielä uusinta seisomisesta, jossa ekalla ei pysähtynyt (!), toisella parempi, palkkasin heittopallolla.

Tokalla kiekalla näytin noudon, jossa tutut viat - vauhdista menee kapulalle rumasti + loppuasento puuttuu. Muutama nostosta palkkaus vähemmällä matkalla, ne ok. Loppuasento eli kapulan kanssa eteen istuminen pitää tehdä kuntoon ilman nouto-osaa.

Pakkaillessa ja muiden poistuessa laitoin Karun vielä paikkamakuuseen yksin, oli hyvä ja rauhallinen. Muutenkin käyttäytyi kivasti paitsi rääkyi häkissä muiden tehdessä.

Muistettavaa ja harjoiteltavaa:

1. Jäävät - näitä on tehty vain harvakseltaan ja aina kokeenomaisesti, huononevat koko ajan. Erityisesti seisomisen stoppeja erikseen terävämmäksi ja pysymistä, ettei tepsuta alussa.
2. Noudon loppuasento, kapulan kanssa eteen istuminen

Tottiksia

Tiistaina tottisteltiin laajemmalla porukalla. Karun kanssa tehtiin seuraavaa:

• Ilmoittautuminen toisen koirakon kanssa. Ongelmana oli että Karu rupesi tuijottamaan toista koiraa, tai oikeastaan ongelmana oli se että minä en tajunnut reagoida siihen heti. Niinpä Karu sitten teki liikkeen kohti toista ja siinä vaiheessa kyllä reagoitiin. Ei hyvä. Uusinta meni kuitenkin mainiosti.
• Seuraamiskaavio kytkettynä. Kohtalainen. En ollut kovin hyvä itse. Videolta näkyy, että palkkasin esim. huonon täyskäännöksen.
• Henkilöryhmä. Ei täydellinen, mutta hyvä.
• Jäävät liikkeet. Ihan ok. Luoksetulon loppu tuskin olisi onnistunut jos en olisi palkannut vauhdista.
• Paikkamakuussa piippasi alkuun. Oli kuitenkin ihan ok mm. siinä vaiheessa kun toinen koira teki luoksetulon.

Keskiviikkona tehtiin kaksi lyhyttä harjoitusta eri kentillä. Molemmat aloitin siten että kentälle mennessä koira sai vähän haistella, sitten huomio minuun ja namupalkkaa. Käveltiin kentälle ja tehtiin seuraamista. Hirmu halukas tekemään - vähän liiankin ahneesti pallon perään. Paikkamakuut hyvät, joskin lyhyet oudoista kentistä johtuen.

Lisää kapuloita ja sivulta eteen

Vähän lisää kapulanheittelyä kotipihassa. Edelleen nättejä nostoja ja jo kohtalaisia luovutuksiakin. Pikkusen uskallan riekuttaa koiraa kapulallakin, eli palkata vetoleikillä minulle tuodun kapulan kanssa, hyvin tiukkaa otetta mutta nätisti silti luovuttaa.

Eteen istumista on nyt treenailtu siitä Taskisen näkökulmasta, että kyllä sen koiran pitäisi osata hakea edessä istumisen paikka samalla tavoin kuin perusasentokin. Ja se alkaa sujua! Tänään ensimmäistä kertaa saatoin jättää koiran istumaan, mennä itse muutaman askeleen päähän vinosti selin ja kutsua koiran joko "Tule!" tai "Sivu!" - ja sehän osasi tarjota (yleensä) (melkein) oikeaa asentoa. Hienokuonolainen.

Eteen istumisissa autan vielä 4/5 kerroista käsillä loppumatkan suoraan oikeaan paikkaan. Tykkäisin että saisin siihenkin varman ja tarkan suoran paikan. Tätä on muuten harjoiteltu jo yli vuosi. Mikäs siinä, mukavaa.

Kapuloita

Kotipihassa heittelin kapuloita. Lähinnä harjoittelin heittämistä. Se on vaikeaa. Koira kävi aina hakemassa kapulan. Kerran varasti, en sanonut mitään. Metallikapulasta ei tykkää ja roikottaa sitä pitkin hampain, puukapula on mieluisampi.

Palkkasin nostoista enimmäkseen, eli heti kun nostaa nätisti niin JES ja pallo. Ei tajua pudottaa puukapulaa vaikka saa luvan ja pallon, metallin kyllä sylkäisee pois heti kun lupa tulee. Nostot oli nyt nättejä, kun vauhtia ja virettä oli vähemmän.

Sunnuntai-tottiksia

Tänään tehtiin kaksi harjoitusta. Ensin oltiin meidän normaalikentällä tässä lähellä, mutta koska sinne käveltiin ja lapset oli mukana, ei oikeasti oltu tottistelemassa. Taskusta löytyi muutama nappula joiden kanssa mentiin ja tehtiin parit pätkät seuraamista.

Sitten alkoikin varsinainen harjoitus. Seuraamista, käännöksiä vasempaan ja täyskäännöksiä - palkkana oli Yes! ja läpsypeli koiralle eli ei oikeaa palkkaa, mutta kuitenkin jotain enemmän kuin mitä kisatottiksessa voi tehdä. Koira teki varsin hyvin. Se alkoi nousta ja hyppiä hiukan liikaakin päin, mutta muuten OK harjoitus. Myös noin viiden minuutin paikkamakuu - samalla olemattomalla palkalla ja sitten vielä liikkeelle lähtö josta palkka ja loppu.

Toisena harjoituksena harvinaisemmalla kentällä pelkän pallon kanssa. Yritän nyt palkata vasemmalta niskan takaa, koska koira on alkanut hiukan edistämään ja poikittamaan. Tehtiin seuraamista ja käänöksiä vasemmalle ja täyskäännöksiä. Hyvin kestää Karun kontakti jo pidemmissä seuraamispätkissä. Tässä harjoituksessa ainoa varsinainen huono asia oli, että palkan jälkeen koira katseli tiukasti muualla - ei minuun. Siihen täytyy kiinnittää huomiota.

Hyvät fiilikset jäi näistä harjoituksista.

Haku

Hakutreenit siirtyneet viikonlopulle, nyt käytiin tavallisissa maastoissa harjoittelemassa sadesäässä. Koira veti metsään mennessä taas hurjasti, minun hallinta oli todella huono siinä vaiheessa. Ajatuksena oli tehdä kolme pistoa hiukan L-muotoon siten että maalimiehet eivät näyttäydy.

Kaksi kolmesta pistosta ei mennyt hyvin suorasti vaan tyypillisesti koira kaarsi liikaa oikealle ja sen jälkeen lopulta löysi maalimiehen työksentelemälle taaksepäin. Yksi meni juuri niinkuin kuvittelin.

Ei ollut onnistunut harjoitus siinä, että olisi opettanut koiralle työksentelyä eteenpäin. Olisi ehkä pitänyt laittaa vaan suoria pistoja tuulen puolelle, joissa oltaisiin hyödynnetty mahdollisuutta helppoon nenänkäyttöön. Hallintaa pitäisi myös vaatia kunnolla.

Tottikset

Käytiin kentällä tekemässä tottisharjoitus.

1. Ilmoittautuminen. Oli ihan hyvä, palkkasin kolme kertaa kun mentiin lähemmäksi. Rakennetaan siis palkan odotusta tilanteeseen.
2. Paikkamakuu. Hyvin täriseväinen, vähän piippaava. Keskusteltiin paljon Katjan kanssa siitä miten saisimme aina rauhallisen tunteen koiralle paikkamakuuseen.
3. Seuraamiskaavio välillä palkaten. Välillä erinomaista seuraamista. Hankaluuksia epätasaisesta maastosta johtuen. Itse en osannut käännöksiä. Perusasentoontulosta pitäisi päästä palkkaamaan ja rakentaa siihen iso innostus, nyt se oli hyvin väkinäistä.
4. Henkilöryhmä, eli Katjan kiertäminen oli OK.
5. Uusi paikkamakuu. Vieläkin täriseväinen - ei piipannut. Tämä oli lyhyempi.
6. Liikkeelle lähdöstä palkka ja into päällä autoon. Olisin palkannut jo perusasennosta, mutta ei tullut hyvin.

Aika väkinäistä oli.

Häiriöherkkä lomakuonoloinen

Reissussa yhtenä päivänä vähän tottisteltiin leirintäpaikan nurmikolla. Tehtiin pitkiä seuruupätkiä ja luoksetuloja. Vähän myös käännöksiä, seuraamiseen yhdistettynä huonompia (hitaita, vajaita), sitten kun tein taas lyhyemmästä liikkeestä niin parempia. Luoksetuloissa autoin käsillä pitkältä matkalta että sain jarruttamaan kunnolla, menivät kivasti.

Karu oli suorastaan häiritsevän häiriöherkkä. Innokas, hyvässä vireessä, seuraa keskittyneesti tassut vippasten - ja sitten kun kymmenien metrien päästä kuuluu ihmisten keskustelua, pudottaa kontaktin ja meinaa sotkeutua tassuihinsa, kun yrittää kurkkia missä ja kuka ja mitä.

Kuusamossa kesälomalla

  

Rrrruuuuuutua

Keskiviikon tokoissa kurkattiin ekalla kiekalla jäävät. Pyysin kommentteja hitauteen, Anni oli sitä mieltä että ei ole hidas. Seisahtuessaan liikauttaa etutassut eri paikkaan, tätä voi hioa pois vahvistamalla pysymistä. Kun tekee teräviä stoppeja käsiavulla niin käsi alemmas.

Jäävistä kurvattiin seuraamaan vasemmalle kääntyvää neliötä, ennakoi ja ylikääntyi mutta minusta tuntui kyllä silti hyvälle. Ei hinkkailtu kun kerran oli ihan jees.

Ehdittiin vielä testata ruudun tilanne. Ongelmaksi yksilöityi yli kaahaaminen, johon kokeillaan seinää tai ihmismuuria takareunan takana. Stopin opetus pitää ottaa työn alle ihan erikseen pois ruutuharjoituksesta, esim. kiertämällä. Ruutua tehtiin myös toisella kiekalla. Karun mielestä ruutu on tosi kiva juttu.

Paikkamakuut alkuun ryhmässä (vaikea, levoton, olin lähellä) ja lopussa Rutun tehdessä BH-tyyppinen, jossa piippasi (!) niin että kauaskin kuului. Huonot makuut siis. Voi voi. Muuten kivat treenit ja ihanan innokas elukka.

Uusia kenttiä

Tänään käytiin excursio Riistavedellä kahdella eri kentällä. Ensimmäisenä piipahdettiin isolla hienolla nurmikentällä. Palkkasin koiraa autosta ottamisen jälkeen kontaktista, viritin Tottista + leikki ennen aloitusta, sitten siirtyminen "aloituspaikkaan" ja pitkähkö seuraamislompsiminen. Pudotti pari kertaa kontaktia - olisi kovasti halunnut katsella maisemia - mutta korjasi hyvin kun huomautin ja pääsin kehumaan. Toinen seuraamisen aloitus perään ja palkka parista askeleesta.

Sitten tehtiin alokasjäävät ja luoksetulo sillä ajatuksella, että Olli katsoo ja kommentoi. Maahanmeno on hidas ja asteittainen, seisominen hidas ja tepsutteleva, luoksetulossa törmäsi kunnolla. Korjasin uusintaoton luoksetuloon lyhemmällä matkalla, se oli ok. Jäävät on aina olleet hurjan varmat siinä suhteessa, että en muista milloin olisi ottanut väärää asentoa. Nopeutta pitää kyllä edes vähän saada lisää.

Vaihdoin luoksetuloliikkeessä koiran jättösanaksi Istu. Aiemmin käytin Paikka -sanaa, joka vaihtui keväällä epävirallisempaan Odota -sanaan, mutta Istu taitaa olla parempi tähän.

Loppuun paikkamakuu niin, että kunnon aloitus rauhottelulla, hihna irti, Maa - Paikka ja kävin lompsimassa satametrisen kentän toiseen päähän ja takaisin. Hyviä pikkulintuhäiriöitä oli, vähän Karu niitä katseli. Kotipihassa olisi antanut kyytiä.

Ajeltiin toiselle kentälle, jossa oli enemmän elämää. Minä unohdin kaikki hyvät aloitusjutut ja hömpöttelin vaan jotain ilman että koira oli ollenkaan kunnolla kuulolla. Pari parempaa luoksetuloa ja lyhyt paikkamakuu noin minuutin piilossakäynnillä täällä.

Harjoitus oli huono siinä, että vaikka halusin nimenomaan treenata vieraaseen paikkaan menoa ja tekemisen aloitusta siellä, en sitten kuitenkaan harjoitellut sitä. Ekalla kentällä alussa sentään vähän. Häiriöt vaikuttivat negatiivisesti myös ohjaajan toimintaan. Vaikeaa, kun en luottanut koiraan, piti tarkkailla ympäristöä koko ajan ja pitää hihnastakin kiinni. Karu oli kuitenkin kiva.

Maailma on hyvä paikka

Heinäkuu 2011

"Jonain päivänä astutaan vielä toinen askel ilman imutusta. Maailma on silloin parempi paikka."

Nyt minä myönnän, ensimmäistä kertaa ihan julkisesti, että koirani osaa seurata. Ei tietenkään aina, eikä pitkiä matkoja, eikä kaikissa paikoissa, ja vain suoraan mennessä, mutta kuitenkin. Osaa seurata.

Lähikentällä käytiin äsken kaksin ja oli kyllä makea otus. Hömpöteltiin jotain, seuruutusta, vähän BH-jääviä, täyskäännöksiä joiden jälkeen palkka, ja muutama koemainen pitkän matkan luoksetulo ilman mitään apuja - just niinkuin haluan sen menevän! Olin ihan että awwww. Ihan olen valmis unohtamaan kaikki pahat puheeni, jos se nyt alkaa sujua. Tosi skarppi ja innokas koiro.

Loppuun tehtiin rento pariminuuttinen paikkamakuu jossa hyvät valmistelevat raaaaaauhaasssa juttelut ja pitkähkö perusasennossa pojotus ennen jättöä.

Hakutreenit

Tiistai-iltana hyvät hakutreenit. Kolme ukkoa Karulla, ensimmäinen L, toinen viuhka ja kolmas taas L. Ajatuksena opetella työskentelemään oikeaan suuntaan. Hienosti meni. Viuhkan puolella oli emä pusikko jossa koira sai tosissaan työskennellä että löysi maalimiehen. L:ssä toimi niinkuin pitikin. Jälkimmäisessä lähti tosin työskentelemään takaisin. Wilma neuvoi minua missä kohtaa kutsutaan takaisin (kun työskentelee taaksepäin) ja missä kohtaa kehutaan (kun työskentelee oikeaan suuntaan).

Hyviä häiriöharjoituksia

Tänään oli kivat ryhmätokottelut. Alkuun otettiin kehääntulo, luoksepäästävyys ja paikkamakuun aloitus. Yritin kertoa koiralle heti autosta ottaessa että nyt on se raaaaauhasssaolojuttu. Toimi huonosti, sillä koira oli innoissaan uusista koirista, kovin levoton ja tärysti paikkamakuussa. Pysyi kuitenkin hyvin ja luoksepäästävyys oli mallikas.

Paikkamakuun jälkeen jäätiin koirien kanssa lörpöttelemään ja esittäytymään, ja Karu meinasi kiskaista uuden ryhmäläisen koiran luo. Möykkäsin ja kiikutin samantien autoon. Ei olekaan pitkilleen tehnyt tuollaista. Jutustelujen jälkeen otettiin vielä porukassa pentukurssipujottelua, meni hyvin.

Omalla vuorolla tehtiin Karulle alkuun ihmishäiriöpaikkamakuu - namin heittelyä, leluja, käskysanoja jne ja taisi siinä Rojokin käydä käppäilemässä hyvänä häiriönä. Hienosti pysyi vaikka näytti olevan vaikeaa. Hyvä harjoitus, täytyy yrittää muistaa tehdä erilaisia häirittyjä paikallapysymisiä joka kerta jonkinlainen.

Makuusta lähdettiin tekemään vähän seuraamista ja henkilöryhmää niin, että palkkasin ensin ryhmää lähestyttäessä, sitten lähempänä, sitten pysähdyksestä ryhmän sisällä jne. Ensimmäisellä lähestymisellä kontakti ehti pudota, josta öpitys, kiekka pois ja uusi lähestyminen. Loput menivät kivasti.

Toisella kiekalla tehtiin vielä varmistettu pitempi paikkamakuu alussa kovasti kiinnostaneen villakoira Magnuksen tehdessä luoksetuloja. Piippasi, hyi! Ja kuolasi ja tärisi. Ihan loppuun vielä vähän hömpöttelyä, pitkähköt perusasennossa seisoskelut ja leikkien autoon.

Tykkäsin tänään seuraamisesta (hyvä fiilis!), henkilöryhmästä, häiriöpaikkamakuuharjoituksesta ja siitä, että osasin lennosta muuttaa suunnitelmaa ja tehdä niitä asioita joita suunnittelin.

Paniikkivirityksiä - elikkäs tottisharjoituksia

BH-koe lähestyy vääjäämättä. Sunnuntaina oltiin osalla hakuporukkaa Suunnistajanpuiston kentällä. Tänään puolestaan vierailla kentillä.

Ilmoittautumista moneen kertaan (olisi voinut mennä paljon paremmin, Karu otti paljon häiriötä jostain - varmaan kentästä yleensä). Paikkamakuu kun Näpsä teki omaansa harjoitustaan - myös mm. luoksetuoa Tule! käskyllä. Erittäin hyvää häiriötä - erittäin hyvä paikkamakuu.

Sitten BH-kokeen seuraamiskaavio kytkettynä. Meni aika lailla huonosti. Huono kontakti, itse tein väärin ja muuta sellaista. Sitten se tärkeä osuus taas, eli henkilöryhmä. Sitä hinkattiin. Voisi tehdä niin paljon enemmänin. Annelta hyviä vinkkejä miten sitä helpottaa (kiertää vain kahta ja huolehtia ettei koira kulje kovin läheltä ihmisiä).

Tauon jälkeen tehtiin ilmoittautuminen ja henkilöryhmä uudestaan. Kaiken kaikkiaan minä olin aika huono tässä harjoituksessa.

Tänään maanantaina puolestaan kaksi harjoitusta Riistavedellä. Koulun hiekkakenttä ja nurmikenttä. Molemmissa hyvin lyhyet (2-3 min) harjoitukset. Ajatuksena saada hyvä alku vieraalla kentällä ja leikkiä koiraa innostavasti. Ja koittaa pitää kontakti.

Eka kenttä häiriötön. Kontakti tipahteli, muuten hyvä. Toinen kenttä kovalla häiriöllä - ihmisiä matkalla kentälle ja yksi kultainen noutaja kentän laidassa. Karu tuijotti noutajaa, mutta jotenkin sain sen huomion muutaman hetken jälkeen pakotteilla ja niitä seuranneilla kehuilla itseeni.

Mentiin kentälle ja käveltiin yhteen suuntaan ja takaisin. Palkka herkässä. Tosi hyvin meni.

Pikaiset kotikenttäilyt

Ihanan lämpimän lauantain illan viiletessä käytiin nopsasti lähikentällä. Aloitin kentälle tulolla siten, että viritin koiran ja seuruutin Ollin luokse, jossa ilmoittautumiskättely ja kehääntulotarkastus. Tämä ok, vähän koira ihmetteli kun käskytin sen perusasennosta seisomaan tarkastusta varten.

Siirryttiin seuraamiseen, jossa aluksi muistuttelin koiralle muutaman kerran Valmis -sanaa (koira kontaktissa - Valmis! - nakki napaan). Seurailtiin pitkähköä pätkää, joitakin täyskäännöksiä. Käännökset vielä kankeita ja seuraaminen vähän epätasaista, mutta hyvältä tuntui kuitenkin. Minun vasen käsi oli taas ihan omituisesti koiran takana paikoillaan. Näytti hassulta, kun oikea käsi heilui normaalisti. Hmmph.



Seuraamisista mentiin paikkamakuuseen, jonka alkuun tuli hyvä pieni häiriö kun viereen pöllähti lauma tyttölapsia leikkimään. Hiukan Karu heitä katseli, mutta paikkamakuu meni hyvin. Piti tehdä ihan tosi lyhyt, mutta häiriön takia tuli kuitenkin vähän pidempi, ehkä pariminuuttinen.

Loppuun otettiin vielä samanlainen kehään tulo kuin alussa, mutta yllätyspalkkasin heti pysähdyksen jälkeen. Leikkien juosten autoon.

Peränkäyttöjuttuja

Videopätkää lökäpöksykäännösharjoituksista:

Taskisen tokotit

Keskiviikkona päästiin kolmannelta varasijalta mukaan Satu Taskisen tunnille. Tehtiin kaksi viidentoista minuutin kierrosta ja aiheiksi pähkäilin etukäteen seuraamisen ja käännöksen sekä pitkään hinkatun luoksetulon.

Aloitettiin seuraamisella, joka kääntyi lähes paikallaan tapahtuviksi käännöksiksi. Hyvä asia, mutta huono aloitusaihe - alussa koira oli taas vieraista ihmisistä ja koirista innoissaan ja keskittyi vähän huonosti, ja lopussa Karu kyllääntyi koko touhuun, lakkasi tekemästä ja jopa lällätteli, kun meinasin napata kiinni komentaakseni.

Toisella kerralla tehtiin luoksetuloa sillä ajatuksella, että pitää sen osata läheltä hitaastikin tulla oikeaan asentoon. Pohdin myös ääneen aiemmin miettimääni, kannattako opettaa koira hakemaan eteen istumisen paikkaa jo tässä vaiheessa (kun se ei sitä selvästi osaa), ja Satun mielestä kyllä. Yritettiin saada Karu siirtymään sivulta Tule-käskyllä eteen istumaan heikoin tuloksin.

Olisi pitänyt ottaa videokamera ja nauhottaa kommentit, koska oman setin jälkeen ei mieleen jäänyt juuri mitään, mistä lähteä taas itsekseen eteenpäin. Jotakin kuitenkin:

• Älä aina auta koiraa, vaadi että se työskentelee itse. Palkkaa hyvästä yrityksestä.
• Kannattaa mieluummin opettaa koira yrittämään tarkkoja oikeita suorituksia kuin jatkuvasti itse säätää asioita niin, että saisi koiran tekemään oikein
• Edelleen perusasentotreeniä niin, että autetaan namilla vaikka 5 kertaa oikeaan paikkaan, sitten annetaan koiran yrittää itse
• Opeta sanaerottelua (esim. Sivu ja Tule tarkoittaa eri asioita...)
• PK-koiran pitäisi osata siirtyä sivulta eteen ihan samoin kuin edestä sivulle
• Käännöksissä kannattaa ihmisen kääntää oikeaa jalkaa, ei vasenta
• Palkka ehdottomasti vasemmalle, pois oikeasta taskusta, namipalkka vasemmasta kädestä

Loppuun katsottiin ihan lyhyesti liikkeestä maahan menoa. Satu aloittaisi nopeamman maahanmenon (mahdollisesti eri sanalla) siten, että ensin istumisesta yritetään saada koira lätkäisemään etutassut maahan.

Hakua (vähän haussa)

Tiistaina hakutreenit ensimmäistä kertaa loman jälkeen. Meitä oli vähän, joten tehtiin sekä haku että esineruutu.

Kolme ukkoa, suorapalkka (2 ruokaa, 1 taisteluleikki - rupeaa oma-aloitteisesti haukkumaan), ukot 50:ssä, ei tuulta. Kauhia juokseminen lopputuloksena. Kaikki ukot löytyi, toki piti vähän kiertää. Jonkin kerran kutsuin takaisin ja tuli ihan hyvin. Koira tykkäsi, mutta kaahotti hirmuisesti menemään. Se tekee T-muotoista kuviota, eli juoksee ensin rajalle ja sielä edestakaisin.

Kiinnitettiin huomioita taaksepäin työskentelyyn. Karulla ei ole käsitystä siitä että pitäisi työskennellä eteenpäin. Keskusteltiin vaihtoehdoista, mm. L ja viuhka ja se että ohjaaja siirtyy aina keskilinjalla eteenpäin. Todettiin näitä voi ja kannattaa kokeilla.

Esineruutu samankaltainen. Enemmän juoksua kuin itse esineiden löytämistä. Mutta kapeasta ruudusta löytyi kolme jonka jälkeen lopetin. Viisi siellä kaiken kaikkiaan oli. Toisen esineen jälkeen lakkasi yrittämästä. Patistamalla sanallisesti kuitenkin onnistui löytämään sen kolmannen.

Ei huono, mutta ei mitenkään hyväkään harjoitus.

Tottista taas

Tänään kentällä alkuun ilmoittautumiset erilaisessa paikassa kuin aikaisemmin. Palkkaan nykyisin niistäkin - lähestyttäessä, kesken kaiken tai jälkeen.

Sitten paikkamakuu, ehkä 6-7 minuuttia. Kesken harjoituksen käveli nuoria tyttöjä kentän poikki tuoden hyvää häiriötä harjoitukseen. Meidän kenttä on kyllä kohtuullisen rauhallinen yleensä kun koulu ei ole käytössä eikä siellä paljon ihmisiä käy. Paikkamakuu meni erinomaisesti.

Seuraamista pitkää pätkää, käännöksiä (täys- ja oikealle). Videolta sain seurata että teen itse aika hassuja käännöksiä, onneksi arvioidaan lähinnä koiraa.


Lähdin lopuksi tekemään luoksetuloa että on kiva loppu, mutta päädyin hinkkaamaan jotain outoa siinä. Katjan ehdotuksesta sitten korjattiin tilanne vauhtiluoksetulolla ja sen palkkiosta suoraan autoon.

Hyvä treeni.

Pyllynpyöritystä

Kotipihassa ollaan viime aikoina harjoiteltu käännöksiä. Rupesin innolla tekemään jossain kirjassa ollutta purkinkansiharjoitusta, ts. purkinkannet maahan noin 3 metriä sivuiltaan olevan neliön nurkkiin, ja niissä sitten aina 270 asteen käännös vasemmalle, viimeisessä vain normikäännös (jonka pitäisi olla tosi hyvä, kun koira ennakoi pitkää pyörimistä).

Vähän aikaa takkusin ja totesin, että ei kyllä onnistu - heti kun pyöriä paikoillaan, koira jäi minun jalkojen eteen. Yritin ohjata nami nenässä oikeaan paikkaan, muttei sekään toiminut. Sivukommentaattori Olli ehdotti taaksepäin astumista kääntymisen yhteydessä ja TADAA, sehän toimi! Pari päivää hinkattiin siis käännös vasemmalle + askel taakse saman tien -settiä. Karu äkkäsi mistä on kyse ja takapään toiminta parani selvästi.

Nyt tehdään normikäännöksiä satunnaisella pyörimismäärällä eli 90 - 270 astetta. Toisinaan palkka kesken käännöksen, toisinaan vasta kun on lähdetty jatkamaan suoraan pari askelta. Tahtoo jäädä vähän himmailemaan käännökseen (palkkaan käännöksestä poistuttaessa suoraan eteenpäin) ja kontakti häviää vielä kääntyessä, mutta ei se nyt haittaa, kun peppu kerran pyörii ja koira kääntyy mukana eikä jää eteen möllöttämään.

Treenataan vielä vähän sujuvammaksi ja nopeammaksi + se liikkeen säilyminen käännöksen jälkeen eteenpäin, mietitään sitten mitä sille kontaktille voisi tehdä. Kuononvippasu tuntuu olevan aika tiukassa.

Tottisharjoitus (niin, BH-koe lähestyy!)

Hyvä suunnitelmani on mennyt plörinäksi. En saanut pidettyä ohjelmasta kiinni loman aikaan, ja senkin jälkeen olen laistellut. Siitä huolimatta BH-kokeeseen on jo ilmoittauduttu ja siihen ei ole kuin muutama viikko aikaa. Siispä käytiin lähikentällä treenaamassa.

Harjoiteltiin neljää asiaa: ilmoittautumista, pitkää suoraa, henkilöryhmää ja pitkää paikkamakuuta. Meni todella hyvin. Katja on pitänyt koiran vireessä ja muutenkin, sillä tuntuu olevan loman jälkeen kova motivaatio puskea menemään. Tänään käveltiin varmaan ensimmäisen kerran kentän päästä päähän. Kontakti kesti ja pääsi palkkaamaan hyvistä suorituksista. Palkkasin heittämällä palloa tai taistelemalla huippulelusta (=euron keltainen ihme joka meni nyt rikki). Henkilöryhmä oli meillä vähän pieni kun Katja teki sen yksin. Se voi olla ongelma BH:ssa.

Paikkamakuu 10 minuuttia todella hyvin. Se on kunnossa muuten, mutta pitäisi saada koirahäiriöitä.