Mietityttää

Eilen Olli ja Karu suorittivat BH-kokeen tottelevaisuusosion. Minun rooliksi jäi hirrrrmuinen jännittäminen. Vaikka lopputulokseksi tuli hylätty A-osuus, olin tosi tyytyväinen kummankin karvakorvan kisadebyyttiin. Karu teki alun kuupailun jälkeen hienosti ja keskittyneesti, malttoi hyvin odotella perusasennossa tuomarin kirjoitustauot, ei jäänyt henkilöryhmässä haistelemaan vieraita tyyppejä ja isoin ilo - oli tosi varman ja rauhallisen oloinen pitkässä paikkamakuussa. Olli muisti kaikki kuviot ja pysyi rauhallisena ja keskittyneenä, vaikka alku oli vaikea.

Tänään jatkettiin tokokuvioilla. Tein noudon nostoja, vähän jääviä ja kaukoja. Muistiinpanot:

• Nostoissa on monta tapaa. Pitää päättää, mitä tekee. Ehkä kaksi eri linjaa - tehdä avustettuna   onnistuneita tai ilman apuja mutta kieltää / huomauttaa huonoista ja palkata vain hyvät. Olen kallistuvainen jälkimmäiseen, vaikka eka kuulostaa loogisemmalta.
• Voisi kokeilla, nostaako huonosti pitkällä matkalla jos kapula on meidän välissä. Samoin voisi testata, ottaako huonosti jos matka on tosi-tosi-pitkä, vai johtuuko pyllyily kiihdytysmatkalla olevasta kapulasta.
• Jäävissä on nyt joku maahanmenon taantumavaihe. Valmistelevan kävelyn hidastaminen on toimiva apu. Maahanmenoja pitää tehdä (ja palkata) myös perusasennosta.
• Kaukoissa kokeenomaisuus hämäsi koiraa. Taakse aina joku heilumaan + ennakoiva merkki jättöön, ettei sotke paikkamakuuseen. Seiso-Maahan väliin toimii takapalkka nyt hyvin. Muut välit on ok.
• Tunnaria voisi opettaa vielä ennen talvea kuppitekniikalla. Pitää kysellä lisää ja etsiä tietoa.

Hirmu pohtiminen on taas ollut treenien jälkeen. Tuntuu siltä, että töitä ja muita juttuja pitäisi järjestellä niin, että pääsee treenaamaan enemmän. Paikkamakuussa ja muissakin pitää mennä rohkeasti eteenpäin. Paikkamakuista kirjoittelen ehkä lisää, kun saan ajateltua loppuun.

Erinomaisen puutteellinen

Pitkään odotettu käyttäytymiskoe oli tänään Kuopiossa. Emme päässeet Karun kanssa tottelevaisuusosiota hyväksytysti läpi. Syynä oli kauhean huonot seuraamiset. Kaikki muu olikin erinomaista.

Osasuoritukset ja arvioinnit olivat:

1. Kytkettynä seuraaminen: puutteellinen
2. Vapaana seuraaminen: puutteellinen
3. Istumisliike: erinomainen
4. Maahanmeno ja luoksetulo: erinomainen
5. Paikallaolo häiriön alaisena: erinomainen

Lyhyt analyysi

Karulla oli kuuppa nurin seuraamisessa enkä minä onnistunut sitä korjaamaan. Jotain tapahtui siinä välissä kun siirryttiin jääviin liikkeisiin, koska niissä ei ollut enää mitään varsinaista ongelmaa. 

Pidempi analyysi

Seuraaminen, se osuus seuraamisliikkeitä jossa koiran tehtävänä on kulkea ohjaajan vasemmalla puolella oikealla kohdalla ja pitää tiivistä kontaktia ohjaajaan, oli tänään aivan kauhea. Karu kulki väljästi, ei pitänyt kontaktia ja seisoi usein edessäni siinä vaiheessa kun piti tehdä käännöksiä. Yritin korjata tilannetta kaksoiskäskyin sekä yrittämällä nostaa kontaktia hiljaisella puheella kun menimme kauempana poispäin tuomarista. Tämä ei toiminut.

Seuraamisliikkeissä hyvää oli henkilöryhmät, toisin ilmeisesti tein ne puutteellisesti sääntöihin nähden (Katja huomautti jälkikäteen että olisi pitänyt kiertää enemmän henkilöitä). Ensimmäisessä henkilöryhmässä koira pysähtyi hitaasti ja lisäksi käännökset henkilöryhmän ulkopuolella olivat vaikeita. Mutta ne muutamat harjoitukset jotka olemme tehneet henkilöryhmää varten ovat selvästi toimineet hyvin. Hyvää oli myös minun rauhallisuus: minun pää ei levinnyt vaikka koiralle niin oli käynytkin. Sen jälkeen odoteltiin lupaa suorittaa loppuja liikettä. Minun mielessäni ei tässä vaiheessa ollut mitään ajatusta siitä mitä aiemmin oli tapahtunut ja mitä merkitystä sillä oli: me molemmat odotimme seuraavan liikkeen suorituslupaa kun tuomari merkitsi aiemmat virheet kirjaansa. 

Jäävät liikkeet menivät täysin niinkuin pitikin. Luoksetulossa harkitsin eteenpäin nojaamista jotta koira ei juoksisi päin, mutta päätin olla tekemättä ja koira veti sen aivan loistavasti. Paikallaan makuussa ei myöskään ollut ongelmia. 

Mitä viivan alle jäi?

Me epäonnistuttiin tänään. Ei läpäisty BH-koetta koska tehtiin jotain ihan tosin huonosti. Mutta olen ihan tavattoman ylpeä koirasta niissä suorituksissa mitkä se teki hyvin erinomaisesti! Musta-valkoisuudessa on jotain tavattoman hyvää: siinä on paras mahdollinen kontrasti. 

Me ei olla vielä valmiita kilpailemaan. Pitää opetalla seuraamaan kunnolla että saa hyvät pisteet tottiksesta. Nyt minä menen peiton alle suremaan epäonnistumista. 

Kun me saadaan seuraaminen kuntoon niin me saadaan erinomainen kaikista suorituksista. Se riittää minulle ja Karulle.

Noudon loppuja ja jääviä

Suunnitelman mukaisesti tänään tököryhmän treenissä noudon loppuosaa ja jääviä. Ensin noutojutut. Todettiin, että namilla auttaminen oikeaan paikkaan toimii ehkä parhaiten. Ohjaaja voisi yrittää pysyä ihan suorassa seisomassa. Kokeillaan vielä viikko namilla avustaen ja mietitään sitten, miten tuota hinkataan vai hinkataanko ollenkaan - vauhdin kanssahan se varmaan tulee (tokonäkökulmasta) ihan riittävän liki, ja nyt oli kuitenkin mennyt viikossa jo niin paljon eteenpäin että osasi tulla eteen istumaan.

Toisella kiekalla jääviä. Otin seisomisia siten, että jätin liikkeen alussa pallon takapalkaksi - nämä meni ihan jees. Tosin yleisö oli niin haltioissaan Kartsan hienosta seuraamisesta, ettei kukaan muistanut katsoa miten pysähtyi. Pari myös suorapallopalkalla, ei ongelmia. Koska nämä oli nyt ihan ok, otin maahanmenon ja siinä tulikin ehkä ekaa kertaa ikinä tilanne jossa Karu ei mennyt maahan! Jäi seisomaan! Olin vähän ymmyrkäisenä. Ei mennyt uusinnallakaan, eikä meinannut mennä avustettunakaan.

Hinkattiin muutamia kertoja niin että saatiin onnistumaan. En tiedä mistä johtui - voi olla, että kun puhuttiin minun kädestä (miten joudun nostamaan sitä, kun koira jää), niin kiinnitin enemmän huomioita omiin eleisiin ja jätin jonkun koiralle maahanmenoa merkkaavan avun pois. Tai sitten sille vaan tuli oikosulku. Hyvää oli, että vaikka hinkattiin monta toistoa niin ei ruvennut ennakoimaan ja seuraaminen pysyi hyvänä.

Alkuun tehtiin yhteinen paikkamakuu, jossa Kartsa reunimmaisena Pepin vieressä. Tehtiin kaksi kertaa muutamaminuuttinen makuu, välissä vapautus ja palkka ja uusi aloitus samantien. Ekalla olin tylsänä ja napitettiin toisiamme, toisella join kahvia, käppäilin ja kehuin välillä koiraa. Molemmilla kerroilla ihan vähän piippaili, ekalla täristi mutta toisella ei ollenkaan.

Jossain välissä tehtiin myös Veeran kanssa ilmoittautuminen BH-kokeeseen ja paikkamakuu, kun Ujo teki tottisosuuden. Meni hyvin, ihan pientä piippiä välillä kuului. Kivat treenit, kiva koira!

Läksyt:

• Noudon loppuun vahvistamista oikeassa paikassa kapula suussa + namilla ohjausta siihen
• Noudon nostoja nätisti
• Liikkeestä maahan meno, tsekkaus onko siinä nyt joku ongelma vai ei

Vapaavuorolla

Livistin kauppareissulla Telkkiselle tokon vapaavuorolle. Paikalla myös Kirsi ja Elina. Aloitin lepojutulla, ehkä reilu 20 minuuttia, ei rentoutunut vaan täristi. Vapautin sitten vähän rauhallisemmasta pätkästä.

Levon jälkeen tehtiin muutama liikkeestä stoppi siten, että viskasin pallon suoraan pysäyskäskyn kanssa. Yritin palkkailla eri tavoin ja välillä pysymisestäkin. Alkoi nopeasti ennakoida palkkaa ottamalla sivuaskeleet pysähtymiseen.

Häkkitauon jälkeen noutokapulan kanssa eteen tuloja kokeillen vähän eri tapoja. Ilman kapulaa tulee paljon paremmin, tiiviimmin eteen. Kapulan kanssakin välillä korjasi itse lähemmäs, ilman että pyysin. Kirsi ehdotti että vahvistaisin vain sitä oikeaa paikkaa kapulankin kanssa, varmaan niin kannattaa tehdä. Ei se kunnollinen loppuasento ehkä kaukana ole mutta jotenkin vaikea asia minulle harjoitella.

Kaapon tehdessä seuraamista ja luoksetuloa Kartsa kävi paikkamakuussa. Ei huomautettavaa. Loppuun vielä tosi lyhyt lepo muiden lähtiessä pois, oli tietysti rauhallisempi.

Kotosalla on viikolla tehty noita eteentuloja kapulan kanssa ja ilman muutama kerta ja kerran stoppejakin.

Loppuvuoden lukkari 2012

Hahmottelin asiarunkoa loppuvuodelle:

16.9.    KISANOMAINEN TREENI:  alokas / nouto
23.9.    nouto / jäävät
30.9.    jäävät / kaukot
7.10.    kaukot / seuraaminen ja käännökset
14.10.  seuraaminen ja käännökset / luoksetulo
21.10.  KISANOMAINEN TREENI:  alokas / luoksetulo
28.10.  hyppy / seuraaminen ja käännökset
4.11.    ruutu /hyppy
11.11.  jäävät / ruutu
18.11.  kaukot / jäävät
25.11.  KISANOMAINEN TREENI:  avoin / kaukot
2.12.    seuraaminen ja käännökset / hyppy
9.12.    luoksetulo / seuraaminen ja käännökset
16.12.  nouto / luoksetulo
23.12.  hyppy / nouto
30.12.  KISANOMAINEN TREENI:  avoin / ruutu

Ja joka kerta paikkamakuuasiat + joitakin näistä korvan taa:
Paljon palkkaa, ei palkkaa
Häiriöitä, lepoa ja hallintaa
Siirtymisiä ja liikkeen aloituksia

Kotiläksyjä: noudon loppuasento

Eilisistä treeneistä kirjasin harjoiteltavaksi kapulan kanssa eteen istumisen eli noudon loppuasennon. Sitä harjoiteltiin nyt kahdella eri tavalla:

1. Koira sivulle, kapulan heitto lähelle, noutokäsky ja lopun auttaminen joko vahvistamalla Tule! -käskyllä tai ohjaamalla käsin
2. Koira sivulle, kapula suuhun, Tuo! -käskyllä siirtyy sivulta eteen

Jälkimmäinen toimi paremmin, ensimmäinenkin alkoi jo sujua. Ekoilla kerroilla jäi eteeni kapula suussa seisomaan. Minun on vähän vaikea päättää mikä on riittävän hyvä suoritus - jos nyt harjoitellaan kapulan kanssa uusiksi tätä, saako silloin palkan vaikka istuu vinoon?

Tehtiin myös eteen tuloja ilman kapulaa. Ja ohimennen vähän kaukojakin, takapalkalla, menivät kivasti! Avokaukot on helppoja, seiso-maahan väli on edelleen vaikein, tahtoo liikkua sivulle tai vähintään nostaa etutassuja.

Ainiin ja yksi rauhoittumis-lepo-harjoituskin tehtiin kotona. Oli aika omituista että lähti rauhallisesti kotilattiallakin tärräämään kun laitoin "käskyn alle" lepoon. Istuin taas vieressä varmaan vartin, sitten oli jo sen verran tasaisempi että vapautin.

Ihan hyvät hakutreenit

Lauantaina oli mukavan tuulinen ilma eikä edes satanut koko aikaa. Teimme Karun kanssa n. 150 metrisellä radalla kolme maalimiestä. Kaikki samalla puolella jossa tuuli oli parempi. Suora palkka eikä tarkoitusta tehdä mitään tyhjiä pistoja. Ajatus että löytyy nenällä.

Toinen keskeinen teema harjoituksessa oli hallinta. Minulla oli patukka ja namuja, jolla rakensin itsestäni ja komennoistani kiinnostavia.

Ensimmäiset kaksi maalimiestä löytyi hyvin. Kolmannella lähetin vähän ennen takakulmassa olevaa maalimiestä ja Karu lähti työskentelemään taaksepäin alueelle jolla ei ollut etsinyt. Pääsipähän samalla harjoittelemaan hallintaa siinäkin koska oli tarpeen kutsua koira takaisin. Lopulta löysi kyllä tämänkin maalimiehen.

Hallinta on hassua harjoitella kun pitää yhtenä hetkenä karjua koiralle vihaisesti ja heti kun se kääntyy ja tulee kohti niin olla iloisesti kehumassa. Hallintapuoli meni mukavasi harjoituskessa.

Jälkeenpäin keskusteltiin siitä mitä pitäisi tehdä että edettäisiin. Ruvetaan ottamaan ilmaisua tosissaan mukaan - ensin metsän ulkopuolella tosin. Toinen mitä mietittiin että tehtäisiin kaistaleita kaikille koirille - muillekaan niistä ei olisi haittaa mutta erityisesti voisi auttaa Karua työskentelemään oikeaan suuntaan.

Mukava harjoitus.

Uusi tokoryhmä, jee!

Tokoryhmien uudelleenjärjestelyn jälkeen ekat treenit uudessa poppoossa. Ihana leppoisa aurinkoinen sunnuntai. Minä niin tykkään, tykkäsin jo viime talvena, näistä rauhallisista sunnuntaitreeneistä hallilla. Mukavaa oli tänäänkin.

Syötiin pullaa ja juteltiin kunkin koirakon tavoitteista ja haasteista. Meillä esillä viretilan säätely, erityisesti paikallaoloihin liittyen ja rauhallisen mielentilan luominen niihin. Hyvää keskustelua siitä, miten kauan koira tärisee ja piippaa (en tiedä, en ole kokeillut, koska pelkään että stressi nousee niin korkeaksi että nousee), ja että rauhallisen pötkötyksen voisi opettaa paikallamakuun ulkopuolella. Etenemissuuntana voisi olla esim. Lepo-pötkötys niin kauan kunnes rentoutuu ja lopettaa tärräyksen, sitten palkka, ja tämän vieminen myöhemmin mukaan paikkamakuutilanteeseen.

Aloitettiinkin sillä, että kun muut tekivät kokeenomaisen paikkaistumisen ja -makuun, pötkötteli Karu sivummalla kyljellään. Istuin vieressä. Jatkettiin, kunnes rauhoittui, eli reilu 20 minuuttia. Sitten rentoutui ja sai palkan. Oikeastaan yllätyin, että rentoutui noinkin nopeasti - olisi voinut jaksaa tärrätä ja piipata useamman tunninkin. Taidan toistaa tämän ensi kerrallakin.

Omassa osuudessa tehtiin "lähtötasotestinä" palkaton alokasluokka yhdellä seuraamisella. Otin koiran häkistä suoraan kontaktiin ja kehäänmenoon. Karu oli aika kierroksilla, kun oli jo pari tuntia odotellut töihin pääsyä.

• Seuraaminen - hyvin epätasaista, käännökset osin kehnoja, painoi välillä. Minä olisin voinut olla rauhallisempi, erityisesti käännöksissä - yksi täyskäännös, jossa jouduin jarruttelemaan ja miettimään jalkojani, oli koiralle tosi hyvä. Helppoa ja varmaa kuitenkin, kontakti pysyi hyvin.
• Liikkeestä maahan - normi, hidas.
• Luoksetuloa - meinasin palkata eteen istumisen, kun oli niin hieno! Vähän kyllä törmäsi, mutta yritti hyvin, tykkäsin.
• Liikkeestä seiso - huono, hidas, tepsutti. Otti perusasennon liikkurin käskystä.
• Hyppy - muistin ottaa käskyn alle ettei varastanut. Oikein mallikas, vaikka on viimeksi hypätty joskus toukokuussa. Karun lempiliikkeitä. Menee pitkälle ja vinoon esteen taa, mutta menköön. Ennakoi perusasennon, korjasin.

Liikkeiden välissä oli vähän kierrosteluongelmaa, jouduin huomauttamaan ("Täällä!") ja pyytämään perusasentoon joissakin aloituksissa sekä ainakin kerran ärähtämäänkin, kun rupesi vaatimaan palkkaa hyppien edessä. Kuitenkin pysyi hyvin mukana ja aloituksissa ei tarvinnut tapella. Vaikka ei mitenkään erityisesti noussut kehäpalkasta, kestää hyvin palkkaamattomuutta, ja minä olisin voinut huomioida paremmin koiran viretilan ja palkata rauhoittavamminkin.

Kuunneltiin palautteet perusasennossa, jossa pysyi Karuksi tosi nätisti pitkään. Loppuun vielä uusinta seisomisesta, jossa ekalla ei pysähtynyt (!), toisella parempi, palkkasin heittopallolla.

Tokalla kiekalla näytin noudon, jossa tutut viat - vauhdista menee kapulalle rumasti + loppuasento puuttuu. Muutama nostosta palkkaus vähemmällä matkalla, ne ok. Loppuasento eli kapulan kanssa eteen istuminen pitää tehdä kuntoon ilman nouto-osaa.

Pakkaillessa ja muiden poistuessa laitoin Karun vielä paikkamakuuseen yksin, oli hyvä ja rauhallinen. Muutenkin käyttäytyi kivasti paitsi rääkyi häkissä muiden tehdessä.

Muistettavaa ja harjoiteltavaa:

1. Jäävät - näitä on tehty vain harvakseltaan ja aina kokeenomaisesti, huononevat koko ajan. Erityisesti seisomisen stoppeja erikseen terävämmäksi ja pysymistä, ettei tepsuta alussa.
2. Noudon loppuasento, kapulan kanssa eteen istuminen

Tottiksia

Tiistaina tottisteltiin laajemmalla porukalla. Karun kanssa tehtiin seuraavaa:

• Ilmoittautuminen toisen koirakon kanssa. Ongelmana oli että Karu rupesi tuijottamaan toista koiraa, tai oikeastaan ongelmana oli se että minä en tajunnut reagoida siihen heti. Niinpä Karu sitten teki liikkeen kohti toista ja siinä vaiheessa kyllä reagoitiin. Ei hyvä. Uusinta meni kuitenkin mainiosti.
• Seuraamiskaavio kytkettynä. Kohtalainen. En ollut kovin hyvä itse. Videolta näkyy, että palkkasin esim. huonon täyskäännöksen.
• Henkilöryhmä. Ei täydellinen, mutta hyvä.
• Jäävät liikkeet. Ihan ok. Luoksetulon loppu tuskin olisi onnistunut jos en olisi palkannut vauhdista.
• Paikkamakuussa piippasi alkuun. Oli kuitenkin ihan ok mm. siinä vaiheessa kun toinen koira teki luoksetulon.

Keskiviikkona tehtiin kaksi lyhyttä harjoitusta eri kentillä. Molemmat aloitin siten että kentälle mennessä koira sai vähän haistella, sitten huomio minuun ja namupalkkaa. Käveltiin kentälle ja tehtiin seuraamista. Hirmu halukas tekemään - vähän liiankin ahneesti pallon perään. Paikkamakuut hyvät, joskin lyhyet oudoista kentistä johtuen.

Lisää kapuloita ja sivulta eteen

Vähän lisää kapulanheittelyä kotipihassa. Edelleen nättejä nostoja ja jo kohtalaisia luovutuksiakin. Pikkusen uskallan riekuttaa koiraa kapulallakin, eli palkata vetoleikillä minulle tuodun kapulan kanssa, hyvin tiukkaa otetta mutta nätisti silti luovuttaa.

Eteen istumista on nyt treenailtu siitä Taskisen näkökulmasta, että kyllä sen koiran pitäisi osata hakea edessä istumisen paikka samalla tavoin kuin perusasentokin. Ja se alkaa sujua! Tänään ensimmäistä kertaa saatoin jättää koiran istumaan, mennä itse muutaman askeleen päähän vinosti selin ja kutsua koiran joko "Tule!" tai "Sivu!" - ja sehän osasi tarjota (yleensä) (melkein) oikeaa asentoa. Hienokuonolainen.

Eteen istumisissa autan vielä 4/5 kerroista käsillä loppumatkan suoraan oikeaan paikkaan. Tykkäisin että saisin siihenkin varman ja tarkan suoran paikan. Tätä on muuten harjoiteltu jo yli vuosi. Mikäs siinä, mukavaa.

Kapuloita

Kotipihassa heittelin kapuloita. Lähinnä harjoittelin heittämistä. Se on vaikeaa. Koira kävi aina hakemassa kapulan. Kerran varasti, en sanonut mitään. Metallikapulasta ei tykkää ja roikottaa sitä pitkin hampain, puukapula on mieluisampi.

Palkkasin nostoista enimmäkseen, eli heti kun nostaa nätisti niin JES ja pallo. Ei tajua pudottaa puukapulaa vaikka saa luvan ja pallon, metallin kyllä sylkäisee pois heti kun lupa tulee. Nostot oli nyt nättejä, kun vauhtia ja virettä oli vähemmän.

Sunnuntai-tottiksia

Tänään tehtiin kaksi harjoitusta. Ensin oltiin meidän normaalikentällä tässä lähellä, mutta koska sinne käveltiin ja lapset oli mukana, ei oikeasti oltu tottistelemassa. Taskusta löytyi muutama nappula joiden kanssa mentiin ja tehtiin parit pätkät seuraamista.

Sitten alkoikin varsinainen harjoitus. Seuraamista, käännöksiä vasempaan ja täyskäännöksiä - palkkana oli Yes! ja läpsypeli koiralle eli ei oikeaa palkkaa, mutta kuitenkin jotain enemmän kuin mitä kisatottiksessa voi tehdä. Koira teki varsin hyvin. Se alkoi nousta ja hyppiä hiukan liikaakin päin, mutta muuten OK harjoitus. Myös noin viiden minuutin paikkamakuu - samalla olemattomalla palkalla ja sitten vielä liikkeelle lähtö josta palkka ja loppu.

Toisena harjoituksena harvinaisemmalla kentällä pelkän pallon kanssa. Yritän nyt palkata vasemmalta niskan takaa, koska koira on alkanut hiukan edistämään ja poikittamaan. Tehtiin seuraamista ja käänöksiä vasemmalle ja täyskäännöksiä. Hyvin kestää Karun kontakti jo pidemmissä seuraamispätkissä. Tässä harjoituksessa ainoa varsinainen huono asia oli, että palkan jälkeen koira katseli tiukasti muualla - ei minuun. Siihen täytyy kiinnittää huomiota.

Hyvät fiilikset jäi näistä harjoituksista.

Haku

Hakutreenit siirtyneet viikonlopulle, nyt käytiin tavallisissa maastoissa harjoittelemassa sadesäässä. Koira veti metsään mennessä taas hurjasti, minun hallinta oli todella huono siinä vaiheessa. Ajatuksena oli tehdä kolme pistoa hiukan L-muotoon siten että maalimiehet eivät näyttäydy.

Kaksi kolmesta pistosta ei mennyt hyvin suorasti vaan tyypillisesti koira kaarsi liikaa oikealle ja sen jälkeen lopulta löysi maalimiehen työksentelemälle taaksepäin. Yksi meni juuri niinkuin kuvittelin.

Ei ollut onnistunut harjoitus siinä, että olisi opettanut koiralle työksentelyä eteenpäin. Olisi ehkä pitänyt laittaa vaan suoria pistoja tuulen puolelle, joissa oltaisiin hyödynnetty mahdollisuutta helppoon nenänkäyttöön. Hallintaa pitäisi myös vaatia kunnolla.

Tottikset

Käytiin kentällä tekemässä tottisharjoitus.

1. Ilmoittautuminen. Oli ihan hyvä, palkkasin kolme kertaa kun mentiin lähemmäksi. Rakennetaan siis palkan odotusta tilanteeseen.
2. Paikkamakuu. Hyvin täriseväinen, vähän piippaava. Keskusteltiin paljon Katjan kanssa siitä miten saisimme aina rauhallisen tunteen koiralle paikkamakuuseen.
3. Seuraamiskaavio välillä palkaten. Välillä erinomaista seuraamista. Hankaluuksia epätasaisesta maastosta johtuen. Itse en osannut käännöksiä. Perusasentoontulosta pitäisi päästä palkkaamaan ja rakentaa siihen iso innostus, nyt se oli hyvin väkinäistä.
4. Henkilöryhmä, eli Katjan kiertäminen oli OK.
5. Uusi paikkamakuu. Vieläkin täriseväinen - ei piipannut. Tämä oli lyhyempi.
6. Liikkeelle lähdöstä palkka ja into päällä autoon. Olisin palkannut jo perusasennosta, mutta ei tullut hyvin.

Aika väkinäistä oli.

Häiriöherkkä lomakuonoloinen

Reissussa yhtenä päivänä vähän tottisteltiin leirintäpaikan nurmikolla. Tehtiin pitkiä seuruupätkiä ja luoksetuloja. Vähän myös käännöksiä, seuraamiseen yhdistettynä huonompia (hitaita, vajaita), sitten kun tein taas lyhyemmästä liikkeestä niin parempia. Luoksetuloissa autoin käsillä pitkältä matkalta että sain jarruttamaan kunnolla, menivät kivasti.

Karu oli suorastaan häiritsevän häiriöherkkä. Innokas, hyvässä vireessä, seuraa keskittyneesti tassut vippasten - ja sitten kun kymmenien metrien päästä kuuluu ihmisten keskustelua, pudottaa kontaktin ja meinaa sotkeutua tassuihinsa, kun yrittää kurkkia missä ja kuka ja mitä.

Kuusamossa kesälomalla