Takapalkkahuijauksia

Tänään treeneissä lähdin toteuttamaan aiemmin sovittua luoksetulon takapalkan häivytystä. Pläni oli se, että heti alkuun yksi käskytetty liike alle ja siitä kokeenomaiseen luoksetuloon, pysäytys ja vapautus assarin salaa laittamalle takapalkkarasialle. Yllätyksekseni Kartsa pysähtyi ja pääsin palkkaamaan. Tämä toistettiin kerran heti perään, ja toiset kaksi (taas kokeenomaisen alun kautta) vielä uudelleen myöhemmällä kierroksella. Hyvä!

Hypyn istumista tehtiin myös ja todettiin, että istuu ihan OK kun vaan maltan odottaa käskyn kanssa niin kauan, että koira on selkeästi kääntynyt hypyn jälkeen ja odottaa käskyä.

Painava metallinouto, johon tuli hyvä nosto ja siitä suoraan palkka.

Pieni jäävien hömpöttelyharjoitus, jossa seisomisen pysymisessä vähän ongelmia, joten sitä vahvistettiin pari kertaa häiriöillä.

Kokeenomaiset kaukot - tämä osa meni plörinäksi. Nousi seisomaan istumiset ja astui eteenpäin seisomiset. Huono harjoitus, huonosti suunniteltu minulta. Taidan jättää seisomakaukot kokonaan tauolle siihen hamaan tulevaisuuteen asti, jossa meillä on TK2 plakkarissa. Seisoja on tehty paljon kotona ruokakupille vapautusten jne yhteydessä, selvästi liikaa kun on vahvistunut jo yli istumisen.

Seuraamista pitäisi varmaan taas ruveta tekemään! Paljon pikkuvirheitä, keulii, pomppii, istuu vinoon.

Paikkamakuu normisti rivissä, kippo kauempana tassujen edessä. Piippasi välillä, mutta oli hyvin rauhallinen.

Helmikuisia

Pari treeniä jäi välistä muistiinpanojen osalta. Omassa ryhmässä on tehty (tietysti) luoksetuloa - pakitettiin hieman lyhyemmälle matkalle ja saatiin taas onnistumisia. Toistoja takapalkalla.

Ruudun paikkaa haettiin yhdessä harjoituksessa. Idea on koiralla selvästi muistissa, mutta paikan haun kanssa ongelmia. Miettinen tähän jonkun strategian ennen kuin otan seuraavan kerran työn alle.

Avoimen hypystä tarkistus ja toteamus, että ei istu 100 % varmasti. Saattaa heittää maahan, kun annan käskyn kesken kääntymisen. Itselle muistiin, että odota rauhassa että koira kääntyy ja ottaa kontaktin, pyydä istumaan vasta sitten.

Noutoa ja hyppynoutoa myös tehty, nämä ok kunnossa. Lopun kuonolla tökkäyksestä puhuttiin ja todettiin, että olkoot.

Ryhmässä kontakti- ja häiriökoiraharjoituksia myös tehty ja pitää muistaa tehdä edelleen. Paikkamakuussa ollaan oltu mukana rivissä kippo tassujen välissä, välillä tekee hyvin rauhassa ja välillä piippaa, ei logiikkaa / vaikutuskeinoja mielialaan tiedossa.

Tossut sutisemaan

Liki puoli vuotta kestäneen tokotaukoilun syynä olivat ohjaajan paikkamakuu-epätoivo ja koiran tulehtuneet tassut. Molemmat ovat edelleen ikävästi mukana menossa, mutta jälkimmäiseen löytyi pientä lohtua verkkokaupasta sopivien suojatossujen muodossa. Tänään siis sutistiin tossujen kera.

Tehtiin perus-luoksetulo-harjoitus, nyt vaan reippaasti niin pitkällä matkalla kuin Telkkiseen mahtuu. Ei mennyt kovin hyvin - pysähtyi kyllä, mutta ei yrittänyt minun mielestä tarpeeksi. Lyhyemmällä matkallakin oli nyt löysempiä pysähdyksiä kuin ennen. Jaa-a, pitääköhän vaihtaa treeniä vai kiristää kriteeriä, en tiedä.

Todennäköisesti nyt pitäisi palata takaisin nopeisiin / välittömiin palkkoihin (vapautus saman tien kun stoppaa). Heitin kerran pallonkin. Uh. Harmittaa, kun kirkas suunnitelma meni taas vähän hämäräksi. Nyt ei taas varmaan kannattaisi näitä tehdä, ennen kuin tietää mitä tekee, miksi ja mikä on onnistumisen määritelmä.

Loppuun hömpöteltiin kaikki yhtä aikaa, tein häiriöseuraamista ja paikkamakuun vaikeilla häiriöillä kipon kanssa sekä perusasento-aloituksia.

Ainiin! Alkuun oltiin mukana rivissä, paikkamakuussa, ihan niinkuin normaalit toko-eläimet konsanaan. Tosin 10 m välillä reunimmaisena ja kippo tassujen välissä. Vauvanaskelin, mutta kumminkin.

Väliin vähän voittajaa

Viime aikoina ei ole paljon tullut mietittyä mitään treenisuunnitelmaa, lähinnä hömpötelty harvakseltaan oman ryhmän treeneissä ja ainoana "oikeana harjoituksena" toistettu luoksetulon pysäytyksiä. Eilen päätin kuitenkin jo ennen treenejä, että kokeillaan mielenvirkeyden kannalta tehdä vähän voittajan liikkeitä.

Tehtiin käskytettynä mutta ei kovin koemaisesti seuraaminen, istuminen, metallinouto, hyppynouto, luoksetulo ja kaukot. Tunnari ja ruutu jätettiin suosiolla kokonaan välistä, kun ei niitä ole ajateltukaan viimeiseen puoleen vuoteen. Ei tosin juuri noita muitakaan.

Seuraaminen oli tosi pitkä ja vivahteikas (eli ilmeisemmin ihan normaali voittajan seuruutus). Käännökset eivät ole korjaantuneet itsestään tauon aikana. Sivuaskeleet ja paikalla kääntymiset vaatisivat opettamista. Muuten ihan mukavaa - kiva oli että Karu jaksoi hyvin mukana.

Istuminen supeeeeeerhidas eli ihan normaali.

Metallinouto oli yllättävän hyvä! Ihan tavallisen puukapulanoudon oloinen ja palauttikin kohtalaisen nätisti tökkimättä. Tykkäsin.

Hyppynoudossa heitin vähän vinoon ja pikkuisen jännitin palautusta + en muistanut mitä piti sanoa niin käskytin väärällä sanallakin (Hyppy - Hae, vaikka noutokäsky on Tuo...), mutta hyvin se kapula sieltä takaisin tuli. Tästäkin tykkäsin.

Kakeissa ensimmäinen siirtymä maa - seiso tepsutti askeleen eteenpäin, ei ehket heti hoksannut mitä tehdään. Muut vaihdot pysyi hyvin melkein paikallaan, vähän sivusiirtymää ja tassujen liikutusta.

Luoksetulossa - nooooh - ei merkkiäkään niistä kymmenistä harjoituksista mitä on tehty. Pysähtyi ehkä viiden metrin päähän minusta sen jälkeen, kun olin aikani karjunut ja kiljunut ja huitonut. Ja siitäkin tepsutti eteenpäin kun suljin suuni.

Kaikista kivointa oli kuitenkin se, että tekeminen oli hurjan kivaa <3 Ja nyt naputtelen taas blogiakin! Tuleekohan tästä vielä toko-innostus?

Toisella kiekalla korjailtiin vielä luoksetuloa vakioharjoituksella (pitää alkaa häivyttää sitä takapalkkaa ja liittää valmisteleva osuus) + Rokin vieressä vähän helppoa häiriöpaikkamakuuta.

Norjassa kesällä 2013

Luoksetulon pysäytys

Viimeiset kymmenisen treenikertaa on tehty sitkeästi joka kerta samaa asiaa - avoimen luokan luoksetulon pysäytystä. Alkuun haettiin taas toimivaa tapaa tehdä, kokeiltiin mm. avustajaa joka palkkaa koiran pysäytyskohtaan sekä tötsän "merkkauttamista" pysähtymispaikaksi. Päädyttiin kuitenkin jatkamaan takapalkkajarrulla.

Perusharjoitus menee näin:

• otan koiran sivulle aloituspaikassa
• laitan koiran viereen palkkarasian ilman kantta
• jätän Odota -käskyllä
• kutsun luoksetulon Tuuvaan - käskyllä
• pysäytän (käyttäen sekä STOP -ääntä että voimakasta käsimerkkiä)
• odotan sekunnin
• vapautan palkalle (JES)

Tämä on lähtenyt toimimaan meillä! Joka kerta 4-5 tylsää toistoa vain pienillä muutoksilla (suunta, odotusaika ennen vapautusta, käskytys jne).

Alkuun meinasi varastaa heti stopin jälkeen itse palkalle, ja alkuun palkkasinkin tietysti välittömillä vapautuksilla (STOP, JES!). Varastaminen jäi helposti pois kun siitä pari kertaa huomautin.

Luoksetulovauhti on edelleen (turhankin) reipas, mahdollinen ennakointi näkyy silloin tällöin loikkimisena pysäytyskohtaa lähestyttäessä.

Kuuden minuutin sääntö

Parin huonon treenikerran seurauksena päätin, että pakitan (ainakin hetkeksi) takaisin siihen "vähän mutta laatua" -ajatteluun treeneissä. Yksittäinen harjoitussetti saa kestää korkeintaan kuusi minuuttia, sitten koira (ja ohjaaja) tauolle. Se aika mikä tehdään, tehdään täysillä keskittyen.

Ohjatuissa treeneissä tämän voi vielä pilkkoa esim. niin, että ensin kerron mitä aion tehdä ja mihin kaipaan apuja, sitten näytän tosi lyhyen pätkän, sitten laitan koiran parkkiin ja keskustellaan, sen jälkeen toinen vähän pidempi lyhyt pätkä huomioiden kommentit ja korjaten toimintaa.

Seuraamisesta, osa II

Pari viikkoa sitten pohdiskelin, että miten lähtisin viemään seuraamista eteenpäin. Täykkärien osalta piti saada ensin näkemys siitä, millaisia ne voisivat olla. Kyselin vähän vinkkejä ja katselin paljon videoita. Huomasin, että on ällistyttävän vaikeaa löytää videoita hyvin seuraavista, sujuvasti vasemman kautta täykkärit tekevistä dobermanneista.

Ideoita tietenkin testailtiin:


Tällä hetkellä tuntuu siltä, että mitään kovin ihmeellistä ei meidänkään täykkäreissä tule tapahtumaan. Kun ongelma kerran on se, että koira kääntyy liian hitaasti ja käännös jää vajaaksi, niin korjauksena lähden sitten  tekemään niistä vähän säpäkämpiä ja varmistan, että ovat riittäviä.

Suunnitelma:

1. parempi vire käännöksiin - tavoitteena, että käännös nostattaa koiraa ja pylly liikkuu liukkaammin pois ohjaajan edestä
2. paljon käännöksiä yli 180 asteen - tavoitteena, että ei ennakoi ja jätä vajaaksi
3. tukitoimintana paljon takaosan käytön harjoituksia ja muuta liittyvää jumppaa - jotta homma olisi koiralle mahdollisimman helppoa

Alkuvuoden lukkari 2013

Asiarunkoa alkuvuodelle:

24.2.  luoksetulo / nouto
3.3.    nouto / ruutu
10.3.  ruutu / seuraaminen ja käännökset
17.3.  seuraaminen ja käännökset / tunnari
24.3.  tunnari / luoksetulo
31.3.  KISANOMAINEN TREENI:  avoin / luoksetulo
7.4.    hyppy / seuraaminen ja käännökset
14.4.  seuraaminen ja käännökset / nouto
21.4.  nouto / ruutu
28.4.  ruutu / luoksetulo
5.5.    luoksetulo / hyppy
12.5.  [ kasvattajan leirillä ]
19.5.  KISANOMAINEN TREENI:  avoin / seuraaminen ja käännökset
26.5.  nouto / seuraaminen ja käännökset
2.6.    tunnari / nouto

Lisäksi keväälle yritetään tunkea mölitokoja ja ehkä joku koekin. Siksi varsinaisia kisanomaisia harjoituksia nyt paljon harvemmassa kuin syksyn lukujärjestyksessä.

Ja joka kerta paikkamakuuasiat + joitakin näistä korvan taa:
Erilaista palkkaa ja eri paljon, palkkaamattomuutta, kehäpalkkapohdintoja
Häiriöitä, erilaisia tilanteita, ihmisiä ja koiria, häiriöharjoituksia, yllätyksiä
Lepoa ja hallintaa, pitkiä odottamisia, mielentilan hallinnan harjoittelua

Voittajaluokan liikkeiden tilanne

Listaus ja tilannepohdinta voittajan liikkeistä. Liikekuvaukset ja pisteet kopioitu Pipa Pärssisen sivuilta: http://www.pipap.net/koulutus/toko.htm.

Paikallaan makaaminen - 40 pistettä
3-6 koiran ryhmässä suoritettava liike, jossa koirat jätetään makaamaan paikoilleen n. 3m välein 4 minuutin ajaksi. Ohjaajat poistuvat koirien luota näkösuojaan. Ajan tultua täyteen ohjaajat palaavat koirien viereen ja käskevät koirat perusasentoon.

 Meillä muuten ok, mutta perusjuttuongelma. Treenilistalla siis sitä kautta.

Seuraaminen taluttimetta - 40 pistettä
Koira on ohjaajan vasemmalla puolella n. kämmenleveyden päässä ohjaajasta tämän liikkuessa eri suuntiin normaalissa ja hitaassa käynnissä sekä juoksussa. Seuraamiseen sisältyy myös käännöksiä ja täyskäännöksiä. Lisäksi ohjaaja tekee askelia ja käännöksiä paikallaan. Ohjaajan pysähtyessä koira pysähtyy istumaan ohjaajan viereen perusasentoon ilman erillistä istumiskäskyä.

Käännökset perusjuttulistalla, askeleet ja käännökset paikallaan voisi lisätä treenisuunnitelmaan. Ei olla juurikaan niitä tehty mutta en usko että ovat ongelmallisia.

Istuminen seuraamisen yhteydessä - 30 pistettä
Koira seuraa ohjaajan vierellä n. 10m, jonka jälkeen ohjaaja pysähtymättä käskee koiran kävelystä istumaan. Ohjaaja menee koirasta n. 10m päähän. Sitten hän palaa n. 3m koiran taakse, sieltä koiran viereen ja käskee koiran perusasentoon.

Tätä ei kyllä ole harjoiteltu tokopuolella vielä ollenkaan. En taida kuitenkaan lisätä vielä treenisuunnitelmaan, vaan nautiskelen niistä varmoista alokasjäävistä. Lykätään siis suosiolla myöhemmäksi.

Luoksetulo - 40 pistettä
Koira jätetään maahan ja ohjaaja poistuu n. 30 m päähän, pysähtyy ja kääntyy kohti koiraa. Ohjaaja kutsuu koiraa luokseen ja pysäyttää koiran seisomaan sen tultua n. kolmasosan matkasta. Sitten ohjaaja kutsuu koiraa seisomasta luokseen ja pysäyttää koiran maahan sen edettyä kolmasosan matkasta. Tämän jälkeen ohjaaja kutsuu koiran luokseen joko eteen istumaan ja siitä sivulle tai suoraan sivulle. Ohjaaja saa käyttää pysäytyksiin joko suullisia käskyjä tai käsimerkkejä.

Isosti ongelmainen tällä hetkellä, mutta treenilistalla avoimen luokan liikkeiden kautta. Aloitetaan sillä hyvällä seisomaan pysähtymisellä ja palataan maahan menoon vasta myöhemmin.

Lähettäminen määrätylle paikalle ja luoksetulo seuraamaan - 40 pistettä
Koira lähetään n. 25m päässä olevaan 3m x 3m kokoiseen kulmistaan merkittyyn ruutuun. Siellä koiran pitää mennä ohjaajan käskystä maahan. Kun koira on mennyt maahan, ohjaaja kävelee kolmion muotoisen radan ruudun kautta kohti lähetyspaikkaa. Matkan varrella hän kutsuu koiran vierelleen seuraamaan. Liike päättyy sen aloituspisteeseen. Ohjaaja saa käyttää sekä suullisia käskyjä että käsimerkkejä ohjatessaan koiraa ruutuun.

Tässä on kunnossa ruudun hakeminen, mutta hukassa paikka ja kaikki loppuosa. Haluaisin opettaa varman ruudun merkkauksen myöskin. Mukavaa erilaista harjoiteltavaa, joten palastellaan mukaan treenisuunnitelmaan.

Noutaminen esteen yli hypäten - 20 pistettä
Ohjaaja heittää puisen noutoesineen n. 3m päästä esteestä sen yli. Koiran pitää hypätä este, noutaa esine ja hypätä takaisintullessaan esteen yli. Esineen luovutus tapahtuu joko ohjaajan edessä, josta koira siirtyy sivulle tai ohjaajan sivulla.

Periaatteessa ihan ok, viilaamista loppuasennon kanssa - loppuasento siis treenilistalla jo avoimenkin liikkeenä, hyppynoutoa ei tarvinne erikseen tässä vaiheessa opetella.

Metalliesineen noutaminen - 20 pistettä
Ohjaaja heittää metallisen noutoesineen n. 10m päähän. Ohjaaja käskee koiran noutamaan esineen. Esineen luovutus tapahtuu joko ohjaajan edessä, josta koira siirtyy sivulle tai ohjaajan sivulla.

Ei olla tehty paljoakaan. Pitää huonommin metallia kuin puukapulaa, nostaa varovaisesti. Pitää lisätä harjoitteluun ja motivoida paremmin metallikapulaan.

Tunnistusnouto - 40 pistettä
Ohjaaja on saanut itselleen puisen pienen noutoesineen. Liikkeenohjaaja vie sen ja viisi samanlaista puista esinettä n. 10m päähän ohjaajasta ja koirasta. Koiran pitää etsiä ohjaajan esine muiden esineiden joukosta ja tuoda se ohjaajalle. Esineen luovutus tapahtuu joko ohjaajan edessä, josta koira siirtyy sivulle tai ohjaajan sivulla.

On aloiteltu harjoittelu ja saatu jonkinlainen läpimurtokin ts. koira osaa haistella ja etsiä joko minun tai nakin hajuisen kapulan. Paljon viilaamista, harjoiteltava aika paljon.

Kauko-ohjaus - 40 pistettä
Ohjaaja käskee koiran maahan ja siirtyy koirasta n. 10m päähän. Sieltä hän käskee koiraa vuorotellen istumaan, seisomaan ja maahan. Ohjaaja saa käyttää sekä suullisia käskyjä että käsimerkkejä yhtä aikaa käskyjä antaessaan. Koiran tehtyä asentojenvaihdot ohjaaja palaa koiran luo ja käskee sen perusasentoon.

Osaa vaihdot, mutta liike sisältää mahdollisuuden tolkuttomaan määrään pilkunviilausta. Todennäköisesti ei ihan hirveän huonoja pisteitä saisi nyt kylmiltäänkin, mutta tekniikka kannattaisi harjoitella paljon varsinkin seisomisvaihdoissa. Ehkä tehdään tätä enemmän satunnaisena kotijumppana kuin varsinaisina halliharjoituksina.

Tavoitteita ja suunnitelmia

Alkuvuonna ylitettiin rytäkällä ne tavoitteet, joihin asti oli etäisesti aiemmin katseltu - saavutettiin siis ykköstulos sekä alokkaasta että avoimesta. Avoimen luokan kokeen jälkeen tuntui siltä, että nyt ei aikoihin kokeisiin eikä mitään suurempia suunnitelmiakaan hetkeen. Se hetki taisi jo hurahtaa, kun nyt jo taas suunnitteluttaa. Ei sitä osaa reeneissäkään tehdä mitään järkevää, jos ei ole etukäteen ajatellut.

Harjoiteltavia asioita on ainakin kolmea eri kategoriaa:

1. perusjutut
2. avoimen liikkeet
3. voittajan liikkeet

Voittajan liikkeiden harjoitussuunnitelma on selkeä - suurta osaa uusista liikkeistä ei vielä osata edes auttavasti, joten ne täytyy rakentaa paloista ja harjoitella kuntoon. Voittajaluokan kokeeseen tähdätään noin aikataululla kevät 2014.

Avoimen liikkeiden opettelun idea on, että kokeeseen vielä mennään, tässä kesän kantturoilla, todennäköisesti muutama kerta eli koulutustunnuksen verran. Sitä varten pitää viilata niitä liikkeitä jotka ovat meidän tulevien ykköstulosten suurimpana tulppana.

Perusjutuissa on paljon työn alla. Suurimpana varmaan edelleen se vaikein harjoiteltava, eli rauhallisen mielialan luominen vieraiden koirien seuraan ja erityistapauksena tietysti sinne paikkamakuuseen. Makuussahan ei ole ongelmaa matkan, ajan eikä etäisyyden kanssa - ongelmat on nimenomaan siinä koirahäiriö-tunnetilassa. Tykkäisin myös, että voisin koiran kanssa liikkua kisapaikalla ilman, että pitää pannasta ja korvasta raahata sitä vieraiden koirien ohi ja hävetä kun kiskoo ja kiljuu.

Perusjuttusettiin kuuluu myös paljon pilkunviilausta - liikkeiden nopeutta ja tarkkuutta, kuonon asentoja käännöksissä, virittämistä ja liikkeiden välejä. Erilaisten vaihteiden kaivelua niin koiralta kuin ohjaajaltakin.

Seuraamisesta

Alkuvuoden koekohnustuksen jälkeen ehtii taas vähän ajatella eteenpäin. Viime treeneissä pyysin videoimaan meidän seuraamista (iso kiitos Kirsi!), jotta voin miettiä mihin suuntaan sitä haluaisin viedä, ja mihin ongelmakohtiin kannattaisi seuraavaksi keskittyä.

Tässä video:


Havaittuja huonoja juttuja:

• perusasentoon istumiset on hitaita ja epävarmoja
• oikealle käännökset kävelen ihan pyöreän näköisesti, vaikka tuntuu siltä että käännyn napakasti
• kontakti tippuu käännöksissä
• täyskäännöksistä en tykkää, jäävät vajaiksi ja ovat hitaita
• oikealle käännöksissä jää helposti väljäksi

Havaittuja hyviä juttuja:

• kestävyys on hieno! Jaksaa taapertaa vieressä jo tosi pitkään ja tuntuu helpolta
• vaikka kontakti putoaa käännöksissä, hakee nopeasti takaisin ja pysyy suorilla hyvin
• juoksu ja juoksusiirtymät menevät jo yleensä ilman pomppimisia
• vasemmalle käännökset näyttää ihan hyvältä
• paikka ja asenne on ihan jees, vaikkei se niin virkeältä näytä kuin voisi olla, tykkään ilmeestä kuitenkin

Paljon siis jo hyvää. Viilattavaa lähinnä käännöksissä. Valitsen nämä kaksi ensin työn alle:

1. kontaktin säilyttäminen tasaisena läpi käännösten
2. täyskäännökset sujuvaksi

Kontaktin säilyttämiseen olen jo aiemmin tehnyt harjoituksia jotka toimivat ihan hyvin, niitä pitää vaan toistaa usein ja paljon että saadaan vanha opittu tapa korjattua.

Täykkäreitä pitää varmaan vähän ajatella ensin. Päättää millaisen haluaisin siitä ja sitten vasta pähkäillä, että saanko sellaisen tehtyä. 

Tokokoe, avoin luokka, 2.2.2013

Kolme viikkoa sitten korkattu tokokisaura jatkui tänään avoimen luokan kokeella. Tuomarina oli Erkki Shemeikka. Viimeksi alokasluokan kokeessa oli Mauri Pehkonen - unohtui mainita. Avoimessa oli koirakoita paikalla 13, meidän kokonaispisteet 162, I-tulos ja luokkasijoitus 5.

Paikallaan makuu: 7

Ihan kauheaa. Aloitus oli levoton ja huono. Vessakopissa piilossa kököttäessä mietin, että onkohan pahempi se että piippausta kuuluu vai ne hiljaiset hetket. Kolme minuuttia on iäisyys. Tuomari kommentoi, että taisit itsekin kuulla mitä täällä tapahtui. Juu, kuulin. Lisäksi oli haistellut.

Seuraaminen: 9

Parempi aloitus kuin viime kisassa, meidän normitasoinen tämän hetken koeseuruusuoritus. Vähän reilut pisteet minusta. Epätasainen, välillä painoi välillä loittoni, kontakti putosi käännöksissä. Seuraamista ei olla paljoa harjoiteltu viime aikoina ja se kyllä näkyy laadun huonontumisena.

Liikkeestä maahan: 10

Haisteli ja vähän hidas maahanmeno, varma tutunoloinen suoritus.

Luoksetulo: 5

Tätä oltiin kiireellä jankattu pari viikkoa - kokeeseen ilmoittauduttaessa ei osattu vielä ollenkaan. Viimeistelytreeneissä Karu jo pysähtyi kohtalaisen nätisti pelkällä käsimerkillä, mutta tiesin, että kokeessa ei tule toimimaan. Yllättävän hyvin jarrutti, mutta meni kuitenkin epävarmaksi ja loikki häntä heiluen perille asti eli läpijuoksusta 5 pistettä.

Liikkeestä seiso: 8,5

Jäävät on meillä aina olleet ihanan varmat ja tasaiset. Tässä taisi olla vikana vain pieni teputus käskyn jälkeen.

Nouto: 8

Noutoakin kokonaisena liikkeenä on harjoiteltu aika vähän. Etukäteen epäiin, että loppuasennon kanssa voi tulla ongelmia. Meni just niinkuin arvelinkin, muuten varsin mallikas (ja meni kapulallekin siististi kuono edellä!), mutta lopussa tökkäsi minua mahaan kapulalla ja istui kauas. Tuomarikin mainitsi nämä pistevähennyksen syinä.

Kaukokäskyt: 10

Jätin koiran tosin vinoon, mutta siitä ei rokotettu. Hirrrmu pitkät vaihtovälit. Varmat ja normihitaat vaihdot.

Hyppy: 8

Tätäkin hinkattiin (luoksetulon pysäytyksen kanssa) pari viikkoa tiiviisti ennen koetta. Idea meni perille ja ylimääräisiä kiekuroita ei onneksi tullut. Arvostelussa tuomari mainitsi jotain esteen takana olosta, olisiko ollut liian kaukana tai vinossa tai jotain? Takaisinhypyn jälkeen luoksetulossa tökkäsi minua kuonolla.

Kokonaisvaikutus: 9

Tuomari kehui rauhallisuutta ja että ei ollut turhia kiemuroita.

Ennen koetta jännitin paikkamakuuta ihan yhtä paljon kuin ekaan kokeeseenkin mennessä. Kun se oli ohi, hävetti ja harmitti mutta ei enää juurikaan jännittänyt. Kehäänmenovalmistelut tein samoin kuin viimeksi ja aloitus oli nyt parempi.

Parasta kokeessa oli, että minulla oli ihan mukavaa kehässä. Viime kerrasta viisastuneena laitoin koiran suoraan maahan liikkeiden välissä, ja homma pysyi hyvin hanskassa ilman mitään ylimääräistä häsellystä. Karu murukuonolo tuli mielellään mukana aina seuraavan liikkeen aloitukseen ja oli hyvin keskittynyt, ei tainnut juuri vinkua aloituksissakaan nyt.

Ennen omaa vuoroa ajattelin pisteitä, mutta kehässä en taas yhtään tiennyt mikä on tilanne, vaikka tuomarin kommentteja kuuntelin ja jotain jopa muistinkin suorituksen jälkeen. Kehästä poistuessa olin ihan hurjan iloinen. Karu teki kaiken minkä osasi 100% ja toimi hyvin lunkisti. Mainio otus <3.

Pihalla hehkutellessa tuli vielä jymy-yllätys: vaikka korkean kertoimen paikkamakuu ja luoksetulo menivät mönkään, pisteet riittivät ykköstulokseen! Ei ollut ihan etukäteen suunnitelmissa, että kahdella kokeella saadaan kilpailulupa voittajaluokkaan :).

Seuraavaksi pidetään piiiitkä tauko koehommista, reenaillaan paikkamakuita ja piippakuonon hermojen hallintaa, käydään ehkä mölleissä ja mätsäreissä ja ihmisten ilmoilla oppimassa olemaan koiriksi, ja humputellaan kaikkea ei-niin-vakavaa ja enemmän mukavaa - esimerkiksi jatketaan operaatio suppilovahveroa.

Sitä ennen kuitenkin mietitään, että millainen pitää kakun oikein olla, jotta se olisi riittävän hyvä sellaiselle reenikamuryhmälle kuin meille on suotu?

Operaatio suppilovahvero

Tykkäämme hyvästä ruoasta ja sienistä saa hyvää ruokaa. Asumme metsän reunassa, liikumme koiran kanssa metsässä, sienestämme. Emme löydä sieniä. 

Ongelmanasettelusta voi arvata, että karvakuono valjastettiin vihdoinkin oikean palveluskoiran hommiin eli palvelemaan omistajiensa kulinaristisia tarpeita. Tavoitteena on siis sulostuttaa ruokapöytää jatkossa oman perheen voimin, eli istua kannolla, juoda lonkeroa ja odottaa että koira ilmaisee suppilovahverot.

Ilmaisu on vähän ongelmallinen. Haukkuvan wanna-be-hakukoiran ei ehkä kannata ilmaista suppilovahveroa samalla logiikalla kuin maalimiestä. Muun ääntelyn opettaminen tuntuu vaikealta. Asentoilmaisu, esim. sienen edessä istuminen, ei toimi jos laiska ihminen vain istuu kannolla. Paitsi jos etsintäsäde on hyvin suppea. Karulla mikään toimintasäde ei tunnu olevan kovin suppea.

Ehkä siis jonkinlainen rullailmaisu ilman rullaa, eli koira löytää sienen, etsii ohjaajan, kertoo löytäneensä sienen ja näyttää tien sienen luo. Yksinkertaista.

Opetussuunnitelma:
Käytetään naksutinta. KLIK + nami. Aloitetaan aina harjoituskerta yhtä tai kahta pykälää alempaa kuin mihin viimeksi jäätiin.

1. Ensin käytetään kuivattuja sieniä, ensin opetetaan vain yksi sienilaji (suppilovahvero)
2. Opetetaan koira etsimään sieni sisällä kotona
1. Laitetaan kuivattu sieni karvamatolle, KLIK kun liikahtaa kohti sientä.
2. Kun edellinen toimii, eli koira osaa hakeutua sienen lähelle saadakseen namin, heitetään sieni "piiloon" karvamattoon. Kehutaan kun haistelee mattoa (etsii ehkä sientä), KLIK kun melkein törmää sieneen.
3. Kun koira osaa etsiä sienen karvamatosta: jätetään koira istumaan, viedään sieni toiseen huoneeseen. Vapautetaan koira ja kehutaan, jos se etsii jotain. Tässä auttaa, että Karu osaa jo etsimisleikin. KLIK kun löytää sienen.
4. Kun koira tajuaa idean, eli lähtee välittömästi vapautuksen jälkeen etsimään sientä, lisätään etsimiskehoitteeksi käsky Suppis!
3. Opetetaan koira ilmaisemaan löydetty sieni sisällä kotona
4. Yleistetään opittu liotettuun / tuoreeseen / pakastimesta sulatettuun suppilovahveroon
5. OPTIO - yleistetään opittu muihin sienilajeihin
6. Siirretään opittu toimimaan ulkona
7. Siirretään opittu toimimaan metsässä
8. Herkutellaan saavutuksilla

Tottelevaisuuskoe Kuopio 12.1.2013

Ihka ensimmäinen osallistuminen tottelevaisuuskokeeseen Kuopiossa omalla hallilla 12.1.2013. Alokasluokassa 12 koiraa. Kokonaispistemäärä 177, I-tulos ja luokkasijoitus 2/12. Video ja selitykset alla.

Luoksepäästävyys: 10

Vähän meinasi pusuja tarjota, mutta ei kuitenkaan poukkoillut naamalle vaan pysyi hienosti istumassa. Sai tuomarilta naureskelukehut että hyvin on luoksepäästävä.

Paikalla makuu: 10

Tosi iso yllätys. Karu oli jo ennen liikkeen alkua suorastaan epänormaalin rauhallinen, ei vinkunut eikä pyörinyt joten päätin, etten ainakaan jätä tekemättä makuuta vaikka sekin oli vaihtoehtona. Paikka oli helppo, satuttiin reunimmaiseksi ja puolitutun rauhallisen Tane -koiran viereen. Jätössä haisteli kunnolla alueen, sen jälkeen ei ollenkaan. Pientä piippausta jota tuomari ei kuullut. Hyvin rauhallinen makuu.

Seuraaminen kytkettynä: 7½

Kehäänmenovalmistelu onnistui minusta hyvin, Karu oli keskittynyt ja kuulolla ja säpäkkä. Heti kun päästiin nauhan sisäpuolelle homma levisi, ja ensimmäisen liikkeen aloitusperusasentokin vaati useita käskyjä. Seuraaminen oli levotonta, vasemmat ja täyskäännökset huonoja.

Seuraaminen taluttimetta: 8

Jo vähän rauhallisempi mutta edelleen levoton ja epätasainen.

Liikkeestä maahanmeno: 10

Normaali suoritus, valmisteleva osuus ei mitenkään erityisen hyvä, pikkuisen vinoon ja hitaasti, vähän haisteli.

Luoksetulo: 8

Hirrrmu vauhdilla tuli ja jotenkin tökkäsi kuononsa minun jalkojen väliin, mikä oli hyvä koska jarrutti tehokkaasti ja päätyi ihan hyvään loppuasentoon. Lennokas sivulle tulo. Pisterokotukset törmäämisestä, vaikka meidän mittapuulla se oli vain hipaisu :)

Liikkeestä seisomaan jääminen: 10

Taisi olla ihan jees.

Hyppy: 9

Töpötti esteen takana muutaman askeleen Stop-käskyn jälkeen, ei muuta vikaa. Ei onneksi mennyt niin pahasti esteen sivuun, että olisi töpötellyt ohi.

Kokonaisvaikutelma: 8

Tuomari taisi kehua että miellyttävästi ohjattu ja iloinen hyvä yhteistyö mutta hienon suorituksen kokonaisvaikutelmaa laski lievä kurittomuus. Lievä on aika lievä ilmaisu - Karu veti kunnon penturallirälläystä parin liikkeen välissä ja kävi kehän ulkopuolellakin. Loppua kohti rauhoittui, kun ihana yleisö lopetti huomaavaisesti taputtamasta ja itse tajusin laittaa koiran suoraan maahan suorituksen jälkeen ilman mitään JEEEEE hehkutuksia.

Päivän hyvä mieli tuli jo paikkamakuuosion jälkeen, oli suorastaan kiva mennä yksilöliikkeisiin. Mikään muu kuin se makuu ei minua etukäteen jännittänytkään. Kehässä tosin meinasi mennä vähän jännäksi kun jätkä vetää kylki maata viistäen kahdeksikkoa korvat tötteröllä. Olen minä silti vain iloinen että koiro on iloinen ja virkeä ja hirmu hieno otus.

Omaan suoritukseeni olin myös tyytyväinen. Muistin olla rauhallinen ja hymyillä ja kiittää tuomaria suorituksen jälkeen. Kerran, luoksetulon kutsussa meinasin unohtaa mitä pitää sanoa (tai meinasin rääkäistä että SIVU), mutta sekin meni ohi kun vaan malttoi ajatella.

Päästiin palkintojenjakoon ja saatiin pokaali ja lahjakassi ja TOKO-kisakirjaan hieno ensimmäinen merkintä ykköstuloksesta. Maailman parhaille reenikamuille leivottiin kakku.

Blogiähky

Kauan siinä kesti, mutta nyt se tuli - blogiähky. Kirjoittelu tulee siis olemaan ainakin hetkisen enemmänkin silloin - tällöin - tilannekatsauksia kuin joka rasauksesta raportointia.

Ennen oli ainakin yhdet oman ihkuryhmän reenilöiset ja pari tosi kivaa käyntiä hallilla koiron kanssa kaksin. Jouluntienoo on sukuloitu ja nyt mallaillaan paketista paljastunutta GoPro-kameraa Karun päähän. Tämän talven ensimmäiset ei-niin-professionaalit vetohommatkin on jo kokeiltu.

Kukunnat

Kahdestaan hallilla luoksetulon stoppeja, ruutua ja seuraamista:

• stopit toimii jo aika hyvin, pitäisi päättää kummalla tavalla pysäyttää
• ruudun paikka on ihan hukassa - yritin saada koiran älyämään ja kovasti se työskentelee ja yrittää, mutta en vaan edelleenkään saa poimittua oikein niitä onnistumisia - menee sekavaksi ja tarjoaa vaikka mitä
• muistutuksen jälkeen hienoja käännöksiä oikealle
• täykkäreissä alkaa taas jäädä vajaaksi, heti kun on kiinnitetty huomiota siihen että menee yli. Hmm.

Loppuun tehtiin kaksi hyppynoutoa. Molemmat oli hienoja, kaksi siksi että ekan varasti enkä lähtenyt huutamaan takaisin. 

Mukavaa oli!

kuvituskuvana Kartsa kasvattajan leirillä elokuussa 2010 :)

Kuriton kutkale ja älynväläys

Alkuviikko työreissussa, loppuviikko kunnon lentsussa sohvanpohjalla. Onneksi koiralla ei (tässä tilanteessa) keitä yli vaan köllii tyytyväisenä sohvalla kainalossa päivätolkulla.

Tänään treeneissä jo ihan normikuntoisena ja hurtta oli kuriton.

Luoksetulon pysäytyksiä. Ensin vähän vaikeaa - tuntuu, että vaan hösellän, ja koiralle ei tule selkeästi palkkaa siitä mistä pitäisi. Jos en heitä samalla kun pysäytän, pysäys huononee, jos heitän niin saa saman palkan huonoistakin. Lopussa kuitenkin ihan hyviäkin kierrättämällä.

Seuruuta ja käännöksiä. Vasemmalle käännöksissä koira meinaa istua ja irrota, jos tamppaan käännöksen. Nopeasti yhdellä askeleella kääntyessä heittää peppua yli. Täytyisi videoida ja katsoa mikä näyttää vähiten pahalta - mihin suuntaan lähteä viemään noita käännöksiä.

Oikealle kääntymisen väljyyteen tuli Elinalta kuningasajatus - miksi en antaisi hihnapakotetta siinä kun koira irtoaa. Hmmm - kokeiltiin - Karu tajusi idean kahdesta käännöksestä. Aika hienoa.

Mietin kotimatkalla taas että onkohan perskules kaikki koira-asiat sellaisia että ne onnistuisi melko lailla heti, jos vaan keksisi tavan kertoa koiralle mitä haluaa sen tekevän. Siltä alkaa vaikuttaa.

Paappa siihen ja seuruutuksia

Tänään tokoryhmän treeneissä Karu ei ollut häkissä ollenkaan vaan harjoitteli rauhoittumista hallin nurkassa karvamatolla. Tätä treenaillaan nyt kotonakin.

Yhteispaikkamakuussa ensin tavallinen makuu muiden istuessa ja sitten pidempi makuu siten, että olin piilossa osan aikaa. Molemmat kohtalaisen rauhallisia mutta tasaisen piippaavia.

Omina hommina tehtiin seuruutusta monella eri tapaa, ensi paljon käännöksiä vasemmalle ja täykkäreitä ja vähän oikeallekin, sitten liike seis -juttuja ja temponvaihteluja ja häiriökontaktia. Loppuun myös avokaukot *2 (kun ekalla pyllyili, haisteli ja komennuksesta sinkosi paikaltaan) ja vähän luoksetulon stoppeja namilla lyhyeltä matkalta.

• täyskäännöksissä kannattaa jättää ennakoiva merkki pois, että käännytään paremmin yhtä aikaa - nyt koira ennakoi merkistä
• vasemmalle menee monesti vähän yli. Tämä ei minua juurikaan haittaa, kun olen siihen pyrkinytkin tekemällä käännökset yli, kun aiemmin jätti ne helposti vajaaksi.
• täykkäreissä ohjaajan pitää polkea enemmän paikallaan ts. antaa koiralle aikaa kääntyä
• oikealle pitää ohjaajan loiventaa kurvia. Se on pienempi paha kuin se että koira irtoaa rungonmitan.
• istuminen perusasentoon oli nyt ok, juoksussa meinaa keulia, muuten temponvaihtelutkin ihan jees
• piti hyvin kontaktia kun hoksasi että sitä nyt vaaditaan

Alun rauhoittumisharjoituksen jälkeen erityisesti ensimmäisen kiekan seuraamiset oli tosi hyvällä keskittyneellä rauhallisella mielialalla, tykkäsin.

Yllättävän kivat treenit vaikka Pirjon krapulan takia jäätiin pullatta ;~{

Hakuja

Kahtena lauantaina taas hakuiltu. Viime lauantai meni huonolla hallinnalla (tauon jälkeen en ollut oikein hereillä) ja innokkaalla koiralla joka kaahotti menemään pitkin metsää. Ihan hyvä harjoitus noista huolimatta.Tehtiin myös tyhjiä pistoja.

Tänään oli jo -10 pakkasta mutta se ei paljon menoa haitannut. Nyt jätettiin tyhjät pistot väliin, että koiralla olisi vahva tunne siitä että ukko löytyy sieltä minne lähetetään. Rata oli hiukan ylileveä tarkoituksella. Neljä maalimiestä, ensimmäinen ja neljäs olivat suoralla palkalla, muissa piti haukkua hyvä sarja (n. 10 - 15) ennen palkkaa. Ensimmäiset kaksi oli hyviä, kolmas oli paras.

Neljäs oli todella vaikea. Koira oli käynyt 5 metrin päässä ainakin kolme kertaa, mutta ei vaan huomannut kunnes sitten lopulta. Sinne mennäkseen koiran piti myös ylittää kaksi tietä jotka ovat Karulle vaikeita (tahtoo helposti lähteä juoksemaan tietä pitkin). Pitkää lenkkiä heitti kun kutsuin aina välillä takaisin. Valitettavasti teki kaikki ne lenkit taaksepäin työskennellen eikä eteenpäin. Siinäpä sitä meillä onkin opeteltavaa.

Hyvä harjoitus.

Valoisa vapaavuoro

Perjantaina vapaavuorolla Karu oli heti alkuun niin levoton ja äänekäs etten osallistunut yhteiseen paikkamakuuseen. Ärsytti. Onneksi kuitenkin ilta valaistui kun oli niin kivoja ihmisiä ja koiria.

Luoksetulon pysäytyshommissa näytin kahdeksikkoa. Yleisö ei ollut kovin vakuuttunut. Annen ehdotuksesta tehtiin sitä mitä Ollikin ehdotti, eli vähennettiin matkaa = vauhtia ja saatiin sitä kautta koira reagoimaan pysäytykseen ihan hyvin.

Toisella kiekalla tehtiin Annen avustuksella tunnaria. Saatiin sama ongelma esiin kuin kotona, eli koira etsi nätisti huomioliivin ja pussien alta oman niin kauan, kun vieraiden kapuloiden kasa pysyi poissa reitiltä. Kun kasa tuli liian lähelle ja Karu huomasi sen, otti siitä ensimmäisen eteen sattuvan kapulan. Ei auttanut, vaikka kävin erikseen näyttämässä oman - otti silti minkä sattuu, jos vieraita oli riittävän lähellä. Mutta silti oli hyvä mieli.

Lopuksi Karu pötkötteli sen aikaa kun muut lähtivät, ja tehtiin vielä toinen setti pysäytyksiä.