Tossut sutisemaan

Liki puoli vuotta kestäneen tokotaukoilun syynä olivat ohjaajan paikkamakuu-epätoivo ja koiran tulehtuneet tassut. Molemmat ovat edelleen ikävästi mukana menossa, mutta jälkimmäiseen löytyi pientä lohtua verkkokaupasta sopivien suojatossujen muodossa. Tänään siis sutistiin tossujen kera.

Tehtiin perus-luoksetulo-harjoitus, nyt vaan reippaasti niin pitkällä matkalla kuin Telkkiseen mahtuu. Ei mennyt kovin hyvin - pysähtyi kyllä, mutta ei yrittänyt minun mielestä tarpeeksi. Lyhyemmällä matkallakin oli nyt löysempiä pysähdyksiä kuin ennen. Jaa-a, pitääköhän vaihtaa treeniä vai kiristää kriteeriä, en tiedä.

Todennäköisesti nyt pitäisi palata takaisin nopeisiin / välittömiin palkkoihin (vapautus saman tien kun stoppaa). Heitin kerran pallonkin. Uh. Harmittaa, kun kirkas suunnitelma meni taas vähän hämäräksi. Nyt ei taas varmaan kannattaisi näitä tehdä, ennen kuin tietää mitä tekee, miksi ja mikä on onnistumisen määritelmä.

Loppuun hömpöteltiin kaikki yhtä aikaa, tein häiriöseuraamista ja paikkamakuun vaikeilla häiriöillä kipon kanssa sekä perusasento-aloituksia.

Ainiin! Alkuun oltiin mukana rivissä, paikkamakuussa, ihan niinkuin normaalit toko-eläimet konsanaan. Tosin 10 m välillä reunimmaisena ja kippo tassujen välissä. Vauvanaskelin, mutta kumminkin.

Väliin vähän voittajaa

Viime aikoina ei ole paljon tullut mietittyä mitään treenisuunnitelmaa, lähinnä hömpötelty harvakseltaan oman ryhmän treeneissä ja ainoana "oikeana harjoituksena" toistettu luoksetulon pysäytyksiä. Eilen päätin kuitenkin jo ennen treenejä, että kokeillaan mielenvirkeyden kannalta tehdä vähän voittajan liikkeitä.

Tehtiin käskytettynä mutta ei kovin koemaisesti seuraaminen, istuminen, metallinouto, hyppynouto, luoksetulo ja kaukot. Tunnari ja ruutu jätettiin suosiolla kokonaan välistä, kun ei niitä ole ajateltukaan viimeiseen puoleen vuoteen. Ei tosin juuri noita muitakaan.

Seuraaminen oli tosi pitkä ja vivahteikas (eli ilmeisemmin ihan normaali voittajan seuruutus). Käännökset eivät ole korjaantuneet itsestään tauon aikana. Sivuaskeleet ja paikalla kääntymiset vaatisivat opettamista. Muuten ihan mukavaa - kiva oli että Karu jaksoi hyvin mukana.

Istuminen supeeeeeerhidas eli ihan normaali.

Metallinouto oli yllättävän hyvä! Ihan tavallisen puukapulanoudon oloinen ja palauttikin kohtalaisen nätisti tökkimättä. Tykkäsin.

Hyppynoudossa heitin vähän vinoon ja pikkuisen jännitin palautusta + en muistanut mitä piti sanoa niin käskytin väärällä sanallakin (Hyppy - Hae, vaikka noutokäsky on Tuo...), mutta hyvin se kapula sieltä takaisin tuli. Tästäkin tykkäsin.

Kakeissa ensimmäinen siirtymä maa - seiso tepsutti askeleen eteenpäin, ei ehket heti hoksannut mitä tehdään. Muut vaihdot pysyi hyvin melkein paikallaan, vähän sivusiirtymää ja tassujen liikutusta.

Luoksetulossa - nooooh - ei merkkiäkään niistä kymmenistä harjoituksista mitä on tehty. Pysähtyi ehkä viiden metrin päähän minusta sen jälkeen, kun olin aikani karjunut ja kiljunut ja huitonut. Ja siitäkin tepsutti eteenpäin kun suljin suuni.

Kaikista kivointa oli kuitenkin se, että tekeminen oli hurjan kivaa <3 Ja nyt naputtelen taas blogiakin! Tuleekohan tästä vielä toko-innostus?

Toisella kiekalla korjailtiin vielä luoksetuloa vakioharjoituksella (pitää alkaa häivyttää sitä takapalkkaa ja liittää valmisteleva osuus) + Rokin vieressä vähän helppoa häiriöpaikkamakuuta.

Norjassa kesällä 2013

Luoksetulon pysäytys

Viimeiset kymmenisen treenikertaa on tehty sitkeästi joka kerta samaa asiaa - avoimen luokan luoksetulon pysäytystä. Alkuun haettiin taas toimivaa tapaa tehdä, kokeiltiin mm. avustajaa joka palkkaa koiran pysäytyskohtaan sekä tötsän "merkkauttamista" pysähtymispaikaksi. Päädyttiin kuitenkin jatkamaan takapalkkajarrulla.

Perusharjoitus menee näin:

• otan koiran sivulle aloituspaikassa
• laitan koiran viereen palkkarasian ilman kantta
• jätän Odota -käskyllä
• kutsun luoksetulon Tuuvaan - käskyllä
• pysäytän (käyttäen sekä STOP -ääntä että voimakasta käsimerkkiä)
• odotan sekunnin
• vapautan palkalle (JES)

Tämä on lähtenyt toimimaan meillä! Joka kerta 4-5 tylsää toistoa vain pienillä muutoksilla (suunta, odotusaika ennen vapautusta, käskytys jne).

Alkuun meinasi varastaa heti stopin jälkeen itse palkalle, ja alkuun palkkasinkin tietysti välittömillä vapautuksilla (STOP, JES!). Varastaminen jäi helposti pois kun siitä pari kertaa huomautin.

Luoksetulovauhti on edelleen (turhankin) reipas, mahdollinen ennakointi näkyy silloin tällöin loikkimisena pysäytyskohtaa lähestyttäessä.