Lumen pöllytessä lukkiuduimme taas Telkkiselle - suunnitelmissa kurkata vähän seuraamista ja toistaa onnistuneita paikkamakuita. Paikkamakuissa teinkin yhden hyvän kolmen minuutin pätkän kaukaa, yhdellä välikehulla ja yhdellä äkäisellä öpityksellä kun kuono meinasi loppumetreillä painua mattoa haistelemaan. Uskoi, korjasi hyvin ja teki hyvin loppuun. Toinen makuutus meni vähän plörinäksi kun olin jättämässä koiraa hallin oven eteen kun seuraavat treenaajat jo kurvasivat paikalle, ja Kartsa tietysti keskittyi vain kuuntelemaan ääniä ja vinkumaan. Kielsin, keskeytin, vein häkkiin ja sieltä hetken tauon jälkeen uusi helppo lyhyt makuu hallin toisessa päässä, meni ok.
Seuraamista ei olla ajatuksella tehty aikoihin. Joskus marraskuussa piiitkän tahmomisen jälkeen yhtäkkiä huomasin, että sehän osaa seurata, ja siirryttiin hyvillä mielin tekemään jotain muutakin kuin ainaista perusasentotreeniä. Nyt keväällä täytyisi sitten yrittää tehdä seuraamisesta hyvää ja harjoitella käännökset, temponvaihtelut jne.
Tänään otin videolle pätkiä suoraan edestä ja takaa nähdäkseni, miten menee. Edelleen lähtee aukeamaan (kauemmas minusta) välillä, ja osaa korjata sen hyvin uusintakäskyllä. Tulee myös helposti liian eteen ja seilaa paikka muutenkin. Näyttää minusta suoralta.
Treenailtiin myös takaosan käyttöä, peruutusta namilla, pientä ympyrää vasemmalle ja vasempia käännöksiä. Vasemmalle kääntymisissä olen nyt tajunnut sen minkä Pirjo sanoi yli kuukausi sitten, eli kääntyessä "heittää yli" ts. kuono vippaa vasemmalle ja kontakti häviää. Olen yrittänyt korjata sitä ihan pitämällä nakkia edessäni, pyytämällä koiraa katsomaan sitä ja kääntymään vasemmalle, mutta eihän se oikeesti onnistu. Sitkeästi yrittää, sitten äkkiä vippaa käännöksen ja palaa kontaktiin. Hassua.
Tänään tuli taas sellainen olo, että aika hakoteillä näitä yksin hinkatessaan on. Liian pitkä tauko siitä, kun on viimeksi ollut joku ohjaajana.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti