Luokkatreeniä - liikkeiden välejä

Tokoryhmän kevään ohjelman mukaisesti meillä on joka kuun viimeisenä kertana kokeenomainen harjoitus. Minä harjoittelin edelleen niitä välejä, suunnitelmana palkata hyvin vähän / rauhallisesti liikkeen lopussa, laittaa koira istumaan, jos tulee lätinätauko ja siirtyä hallitusti Mennään -käskyllä seuraavaan aloituspaikkaan. Ajattelin myös palkita kunnolla kesken liikkeen, jos tulee oikein hyvä pätkä, mutta ei sitten sattunut sopivia kuin yksi, seuraamispätkän juoksussa. Hypyn stoppi oli myös hyvä mutten muistanut palkata.

Tehtiin siis alokasluokan liikkeet ilman vapaana seuraamista, ja liikkeissä oli kaikissa jotain sanottavaa:

• seuraaminen taluttimessa - kivasti jaksoi pitkän pätkän, mutta hyvin epätasaista menoa
• liikkeestä maahan - ei mennyt, toistokäskyllä ja avulla meni, haisteli, huono seuraaminen
• luoksetulo - loppu edelleen karmea ohijuoksutörmäys
• liikkeestä seiso - pysähtyi ok, pieni steputus, haisteli (!), huono seuraaminen
• hyppy - varasti taas vaikka muistin ja yritin ottaa haltuun esteelle mentäessä, muuten hyvä.

Mutta ne välit, joita me harjoiteltiin, meni minusta jo paljon kivemmin. Ei harhaillut kovin kauas mennään-seuruutuksessa ja tuli kohtuullisen hyvin perusasentoihin, monesti ilman käskyäkin eli tietää jo mitä on tarkoitus tehdä. Ei tuntunut siltä, että olisi meinannut lähteä sooloilemaan.

Vieläkin oli pientä possuilua, palkan tonkimista, hyppimistä jne mutta paljon hallitumpi kokonaisuus kuin viimeksi joulukuussa. Kiva! Video alla.

Alkuun tehtiin ryhmässä paikkamakuu ja meidän ensimmäinen ryhmässä paikallaan istuminen. Paikkamakuu oli Karun normaalitasoa, oli aloittaessa levoton, piippasi ja katseli välillä. Istumaan jättämisessä tarjosi maahanmenoa, eteen istumista ja sivulletuloa, mutta kun tajusi mitä piti tehdä niin istui ihan yhtä hyvin (huonosti) kuin makasikin. Tehtiin myös myöhemmin muiden suorittaessa yksin lyhyt noin puolen minuutin paikkamakuu.

Treenien loppuun vielä pujottelukontaktiharjoitus, jossa oli tänään vähän enemmän vaikeuksia pitää kontaktia, ja pentukurssiajoilta tuttu luoksetulokuja. Luoksetuloissa olin varma että Karulla menee kuuppa taas nurin kun ihmiset juoksevat ja kutsuvat koiria - se on aina ollut tosi vaikeaa - mutta ottikin yllättävän hienosti ja rauhallisesti. Oman vuoron jälkeen vähän kuumui mutta hillitsi hyvin.