sunnuntai 2. lokakuuta 2011

Yksinhuoltajana homma sujuu

Olli lähti Kaliforniaan palmun alle. Me vähemmän onnekkaat kotiinjääneet suuntasimme Telkkisten hallille tokoilemaan. Ja kyllä kannatti, oli kivaa!

Ohjelmassa oli jäävät (kertauksena viime kerralta), takapään käyttö ja käännökset (pääaihe) ja ruutu (jos jää aikaa). Kaikkea kerittiin tehdä ja vähän muutakin siinä sivussa. Alun ryhmäpaikkamakuusta karkasimme koirien jättövaiheessa ulos omaan jännitetreeniin, joka meni varsin mukavasti. Tein myös sisällä muiden koirien suoritusten aikana pieniä jännitepätkiä, eli jätin koiran maahan ja hetsailin patukalla niin, että keskittyminen säilyi minussa. Hyvästä intensiivisestä hetkestä vapautus patukalle.

Jäävissä pysähtyy Stop! -sanalla jo ihan samoin kuin vanhalla Seiso-käskylläkin. Tehtiin enimmäkseen maahanmenoja tähdäten napakoihin nopeisiin liikkeisiin. Ihan jees, ei mitenkään erityisen hyvä. Ad hoc optiona näytettiin seuraamisen tilannetta todeten, että totta se on, pari askelta menee ihan hyvin ja sitten aukeaa. Eli ei kannata pitkälle huitoa menemään vaan keskittyä hyviin pätkiin.

Takaosankäyttö- ja käännöstreeni meni mielestäni tosi hyvin, kun ei sellaista ole juuri tehty. Karulla pysyi kiinnostus ja yritys hyvin tylsässä hommassa monilla nakkitoistoilla. Tarvii toki edelleen apua oikeaan paikkaan sijoittumisessa, mutta hyvin tarjosi oikeansuuntaisia ja välillä ihan nappiasentojakin.

Ruututreeni tehtiin ensin jättämällä muutaman kerran esine ruutuun ja sitten pari viimeistä kertaa ilman, näytettynä - oikein innokkaasti pinkoi. Ruudussa voisi vielä menemisen vahvistamisen ohella aloittaa pysähtymisharjoitukset, eli saada koira pysähtymään ruudun sisälle hetkeksi ennen palkkaa.

Erityisen kivaa oli että tehtiin paljon, Karu oli treenipätkät aika sopivassa mielentilassa ja odotteli häkissä väliajat ihan kohtalaisen asiallisesti ts. ei huutanut kurkku suorana koko aikaa. Pikkuisen piipusteli ja välillä volisikin, mutta kuitenkin niin että pystyin siellä pitämään itsekseen. Hieno puupelo.

Kotimatkalla käytiin vielä tyhjässä koirapuistossa haistelemassa kuulumiset ja testailtiin nakki-imutuksella, että vielä mahtuu renkaasta läpi ja agilitypuomi edelleen koiran kestää.

Vuorelan koirapuistossa maaliskuussa 2011

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti