Hinkkausta ja pulpahduksia

Minulle alkaa tulla jo tuntumaa tähän koirankoulutustouhuun. Olen huomannut, että asioiden opetteluun on meillä kaksi vaihtoehtoista tapaa:

1. Raivohinkkaus
2. Satunnaispulpahdus

Raivohinkkauksessa jokin liike tai asia muuttuu erityisen tärkeäksi ja sitä harjoitellaan erilaisin menetelmin intensiivisesti jonkin aikaa. Alussa into on huikea, usko onnistumiseen varma ja harjoittelutiheys useita kertoja päivässä. Ajan myötä usko karisee, into lopahtaa, harjoittelukerrat vähenevät ja asia jää unohduksiin, todennäköisesti väistyy seuraavan raivohinkattavan tieltä. Noin puolen vuoden päästä aloitetaan saman liikkeen kanssa alusta. Raivohinkkauksen kohteeksi ovat meillä joutuneet ainakin perusasennot, luoksetulon eteen istuminen, paikallaan makuu ja viimeisimpänä käännökset.

Satunnaispulpahduksen aiheuttaa hallin seinällä roikkuva treeniryhmän suunnitelma, asiaa harjoitteleva toinen koirakko, lehtiartikkeli tai muu ulkopuolinen kimmoke. Tyypillinen meillä satunnaispulpahtava on ruutu (kun joku on kerrankin virittänyt ruutumerkit!), kaket (suunnitelman mukaan tänään kaukoja, ok) tai noudot (ai te teette noutoa, minäkin voisin kokeilla). Satunnaispulpahtavaa on viimeksi harjoiteltu pari kuukautta sitten ja sen nykytilasta ei oikein ole tietoa, mutta kokeillaan! Satunnaispulpahtavan osaamistaso pysyy paikallaan, kehittyy tai taantuu täysin harjoittelusta riippumatta.

koipia syksyllä 2010

Taitaa olla niin, että kumpikaan nyt käytössä olevista tavoista ei ole ihan optimaalinen oppimisen kannalta - kuitenkin yhdessä tekeminen on kivaa ja pääsääntöisesti eteenpäin koko ajan mennään. Yritän vähän viilata harjoittelun suunnittelua ja pohtia tavoitteita syksylle. Ohjattuja treenikertojakin on nyt vain yksi viikossa, lisää tahtoisin. Ja valmentajan! =)

Tokoreenit - pitkästä aikaa ohjattuna

Karrmea kylmä hyytävä keli (elokuussa!) mutta kivat treenit tänään hyvässä ohjauksessa. Kuopiohallin kentällä, ensimmäisellä kierroksella kokeenomaisesti alokasluokan yksi seuraaminen, jäävät ja luoksetulo, toisella kiekalla vähän korjausta ja kolmantena settinä lyhyt paikkamakuu.

Kokeenomaisessa parasta oli tietynlainen varmuus, vaikka koira oli vähän vieteritassu ja pää pyöri, niin luotin kuitenkin täysin siihen, että se vierellä tapsuttaa ja pyydetyt asiat tekee. Seuraamispätkä normitasoa, käännökset vajaita, loppuvaiheessa taisi pudottaa kontaktia ja viimeisen perusasennon jätti istumatta. Jäävät ok, ehkä hiukan tavallistakin hitaampia. Luoksetulo meidän tasolla tosi hieno eli oikean pituiselta matkalta ilman apuja onnistunut suoritus, jee.

Korjaamisessa tein pari suoraanseuruutuspätkää joista palkka kesken hyvän seuraamisen. Perusasentojen ottamiseen tehtiin tehoreeni, jossa käskytettynä muutaman askeleen välein liike seis ja JES + palkka heti kun pylly osui maahan. Muutaman toiston jälkeen perusasennot olivat jo tosi hyviä ja nopeita ja ohjaaja sai taas ihan perusasiasta ahaa-elämyksen.

Kummankin kiekan loppuun tehtiin liikkeen aloitus, eli siirtyminen aloituspaikalle, perusasento, liikkurin läpätys ja Valmis -> vapautus ja palkka, leikkien autoon.

Paikkamakuu oli lyhyt, Bruno vieressä, muuten hyvä mutta Karu tärisi kuin kolmella pytyllä käyvä Zetori. Sillä oli varmaan kylmä.

Kaahaa, jarruttaa, istuu!

Eilen pikkutokoset lähikentällä. Seuraamista suoria pätkiä siten että etutassut vippasivat ilmassa, wau. Hyvä vire siis, yritin palkita siitä, ja puhuttiin että jatkossakin yritetään kiinnittää enemmän huomiota siihen tekemisen ilmeeseen.

Vähän käännöksiä vasemmalle. Jäävät vajaiksi. Täytyy harjoitella.

Ja sitten sitä kaahausta eli luoksetuloja - onnistuneita! Tuli just niinkuin toivon, eli lujaa, jarruttaen ja keräten kontit alleen kun istuu. Vinoon menee helposti, jos linja on vino eli ei osaa korjata suoraksi. En tiedä vielä yritänkö opettaa koiran hakemaan suoran eteenistumispaikan vinostakin tulosta. Ei varmaan nyt ainakaan. Palkkasin myös paikalla pysymisestä ja vähän huutelin & heiluttelin häiriötä, kerran lähti Kukka! -käskyllä, muuten hyvä ja keskittynyt.

Hyvän fiiliksen lyhyt arkeenpaluuharjoitus.

Luonnetestissä

Eilen kiikutettiin hurtta Maaningalle luonnetestiin. Tuomareina Jorma Kerkkä ja Leena Berg, harjoitusarvostelijana Johanna Cederlöf. Kokemattomana koiraihmisenä ei ollut oikein minkäänlaisia odotuksia - tavoitteena oli nähdä miten Karu käyttäytyy arkitouhuista poikkeavissa tilanteissa. Arvelin, että vähän ylivilkas ja kehnohermoinen, mutta muuten lunki otus meillä on.

Testissä tuli isona yllätyksenä minulle se, miten paljon Karu paineistui erikoiskokeista. Testin puolivälissä koira oli minusta jo niin kuormittunut, että mietin, mahtavatko tuomarit keskeyttää koko touhun. Loppuun kuitenkin mentiin ja minun pahoista aavisteluista huolimatta arvioinnit jäivät kaikki plussalle. Videolla meno ei kyllä näyttänytkään niin pahalta kuin se hihnan toisessa päässä tuntui. Alla videot ja kommentit osakokeista.

ALKUJUTUT (luoksepäästävyys)



Alkujutusteluissa kyseltiin vähän taustoja ja tuomari moikkasi koiran. Karu keskittyi edellisen nartun lirauttamiin pisseihin. Tervehti normaalisti. +3 Hyväntahtoinen, luoksepäästävä, avoin.

LEIKIT (taisteluhalu)



Leikki oli minusta ponnetonta ja tuomari kommentoi, että ote oli hiukan pehmeä ts. mulkkasi kapulaa suussa / korjaili otetta, ei kuitenkaan irroitellut. Taisteluhalu +2 Kohtuullinen.

KELKKA (toimintakyky uhan alla)



Kelkalla Karu oli vielä isoa poikaa ja täräytti alkuun tomerat haukut. Kun uhka tuli lähemmäs, rohkeus petti ja vetäytyi minun jalkojen taa. Oli epäluuloinen, mutta selvitti tilanteen itse ihan hyvin - kävi haistamassa kelkkaa ja totesi vaarattomaksi. Kelkalla häntä meni jalkojen väliin eikä sieltä juuri noussut koko lopputestin aikana.

HYÖKKÄYS OHJAAJAA KOHTI (puolustushalu)



Hyökkäyksessä reaktio oli samankaltainen kuin kelkalla, mutta usko loppui jo ehkä hiukan aiemmin. Palautui puolustuksesta heti, kun uhka loppui. Pääsi pusuharhautustekniikalla Jormalta karkuun ja veti iloisen palauttavan juoksuringin ennen minun luokse tuloa. Puolustushalu +1 Pieni.

HAALARI (kovuus)



Haalari säikäytti kunnolla ja aiheutti toisella lähestymisellä selvän muistijäljen epämiellyttävästä jutusta. Tarkastuskäynnillä Kartsa käänsi haalarille pepun ja haikaili yleisössä olleen Ollin luo. Arvio +1 Hieman pehmeä.

RÄMINÄTYNNYRI (temperamentti)



Tynnyrillekin tuli kunnon väistöliike. Kävi kuitenkin haistamassa suht nopeasti. Kokonaisuutena testin aikana oli melko levoton, pää pyöri, tassut ei juuri paikallaan pysyneet eli temperamentti +1 Erittäin vilkas.

PIMEÄ HUONE (toimintakyky ilman uhkaa)



Alussa koira taisi jäädä Jorman kanssa hengaamaan ovelle, mutta lähti sitten etenemään ja tuli rauhallisesti, varovaisesti haistellen melko suoraan minun luokse ilman apuja. Hyvin toimittu. Vaikka toimintakykyä mittaavat erikoiskokeet menivät molemmat ihan hyvin, kokonaisarvostelu (jossa huomioidaan koko testin aikainen toiminta) jäi kuitenkin arvosanaan +1 Kohtuullinen.

HYÖKKÄYS KOIRAA KOHTI (terävyys)



Tässä vaiheessa Karu oli jo kovin paineistunut ja suhtautui hyökkäykseen lähinnä alistuvasti. Heitti lopussa maaten sen näköisenä, että älä tapa, oon ihan kiltti ja nöyrä koira. Terävyys +1 Pieni ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua.

LAUKAUKSET (laukauspelottomuus)



Laukauksissa ensimmäisellä Karu oli vielä seinän jäljiltä selvästi huolestunut ja reagoi lievästi, taisi pysähtyä hetkeksi. Seuraavalla ei reaktiota, mutta kolmas kuitenkin ammuttiin varulta. Tulos +++ Laukausvarma.

Lopussa tuomarit kokeilivat vielä leikittää koiraa. Karu taisi tuumia, että pitäkää tunkkinne ikävät ihmiset, minä haluan pois täältä. Ei leikkinyt minunkaan kanssa kunnolla.

Loppupalautteessa käytiin osiot läpi ja jutusteltiin vähän koiran harrastekäytöstä. Jorma totesi, että jos ei tuosta pk-harrastekoiraa saa niin vika on kyllä ohjaajapäässä (juu, on huomattu että näinhän se on!). Todettiin myös, että tämän koiran uskaltaa jättää kaupan eteen kytkettynä ilman, että syö ketään ohimennen. On myös rehellinen ja ei kanna kaunaa = ei jäljelle jääviä hyökkäyshaluja. Haasteena luonneyhdistelmä erittäin vilkas + hieman rauhaton = sählä.

Tulokset tiivistettynä:

• Toimintakyky +1 Kohtuullinen 15p.
• Terävyys +1 Pieni ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua 1p.
• Puolustushalu +1 Pieni 1p.
• Taisteluhalu +2 Kohtuullinen 20p.
• Hermorakenne +1 Hieman rauhaton 35p.
• Temperamentti +1 Erittäin vilkas 15p.
• Kovuus +1 Hieman pehmeä 8p.
• Luoksepäästävyys +3 Hyväntahtoinen, luoksepäästävä, avoin 45p.
• Laukauspelottomuus +++ Laukausvarma

Kokonaispisteet 140, hyväksytty.

Luonnetesti oli mukava ja opettavainen kokemus ohjaajalle, vaikka ei iloisia yllätyksiä tullutkaan. Tästä linkistä löytyy tilastoa dobermannien luonnetesteistä 2000-2011. Karun tulokset ovat hyvin keskivertotasoa dobermanneilla - josta tulee toki melko masentunut olo rodun luonnejalostuksen tilanteesta, kun niin harvan koiran testitulos vastaa rotuyhdistyksen määrittämää luonnekuvaa.

Tottikset - useammatkin, mutta harvakseltaan - ja kaupunkiharjoituksia

Tänään käytiin kentällä pienen tauon jälkeen. Harmillisesti kesäloma on vaikuttanut minun ja Karun BH-koeharjoituksiin. Sen lisäksi se on vaikuttanut blogikirjoittamiseen. Kaiken kaikkiaan tähän blogiin kuuluu viisi tottisharjoitusta. Viimeisin niistä tehtiin äsken lähikentällä ja se antoi taas kummasti uskoa. Aiemmat ei menneet ihan niin hyvin ja niiden yksityiskohdat ovat jo kadonneet mielestä. Kahdessa näistä oltiin uudessa paikassa tekemässä ja se vaikutti varmasti suoritukseen.

Äskeisessä harjoituksessa oli hyvää into ja tapa jolla koira tuli sivulle - josta sitten palkkasinkin paljon. Sivulle tulo on ollut iso ongelma viime aikoina, mutta nyt se sujui alusta lähtien hyvin. Apuna oli uusi lelu, joka oli innostava koiralle ja toimi hyvin muutenkin (sitä oli vaikea saada kiinni, joten sillä hetsaaminen oli tehokkaampaa kuin pallolla). Seuraaminen sujui varsin hyvässä vireessä ja mallikkaasti, käännöksiä tehtiin vasemmalle, joissa hyvää oli pepun liike ja huonoa kontaktin laskeminen. Nopeudenmuutos (juoksuun) sujui ihan hyvin myös. Tällä kertaa tein paikkamakuun välissä koska koira väsähti/laski. Se meni erinomaisesti. Loppuun samoja juttuja ja lisäksi Katjan ehdotuksesta käveltiin lätäköissä harjoituksena ja yritin tehdä siitäkin innostavaa.

Hyvää lomassa on ollut se, että kaupunkiharjoitustilaisuuksia on ollut paljon ja koira on ollut asiallisesti käyttäytyvä.

Parit tottikset

Tänään torstaina ja poikkeuksellisesti myös tiistaina tehtiin tottisharjoitus lähikentällä. Molemmat harjoitukset olivat hyviä, tiistai ehkä vielä hiukkasen parempi. Silloin tehtiin taas seuraamista hyvässä vireessä, muutamia käännöksiä ja nopeudenvaihtoja. Palkka satunnaisessa kohdassa (jossa koira kuitenkin teki juuri silloin hyvin) ja tällä kertaa heittämällä pallo. Eli taisteluleikin sijaan enemmän saalista. Minulle yllättäen se toimi vähintään yhtä hyvin kuin taisteluleikki. Samaa tein myös tänään. Tiistaina tehtiin myös em. jälkeen ennätyspitkä elikkäs seitsemän minuutin paikkamakuu joka meni todella hyvin. Palkkana 1/3 päiväruoasta.

Tänään samankaltainen harjoitus. Seuraamista, muutama käännös oikealle, joku nopeudenmuutos. Palkka saattaa tulla koska tahansa. Lopussa Katja oli meidän henkilöryhmämme. Ei jaksanut enää niin hyvin, mutta saatiin joku kohtalainen suoritus. Sitten paikkamakuu jotä häirittiin palloa potkimalla. Lopulta niin että osui koiraankin. Ei reagoinut siihen. Palkkana tuli lähes puolet päiväruasta.

Huonoa tänään oli perusasentoihin tulo, josta hahmoteltiin Katjan kanssa jo suunnitelmaa tuleviin harjoituksiin. Ei liity kuvaan alla.

Löysät tokot

Heinäkuussa ollaan ilman ohjaajaa. Ryhmän treeneissä tehtiin tänään käännöksiä ja luoksetuloja. Seuraaminen ja käännökset huonoja, lötköä menoa. Luoksetuloissa kivoja onnistumisia. Täytyisi päättää, kelpaako sellainen "ihan hyvä" vai palkkaanko vain ne joissa tulee kunnon jarrutus, täysin suoraan, ilman pomppua.

Paikkamakuussa alussa oli toooosi levoton ja äänekäs, öpitin, keskeytin ja vein autoon. En tiedä auttoiko, kitisi myöhemminkin mutta jälkimmäisissä hyvin keräsi itsensä ja keskittyi alkumölinän jälkeen.

Itsekin olin ihan nälkäinen ja vätys. Ei kovin onnistuneet treenit.

En taas osannut

Maanantai ja viikko-ohjelman mukainen esineruutu. Minulla oli yksi kuningasajatus ruutua tehdessäni. Halusin sellaisen ruudun jossa tulee maastonmuutos. Ajatuksena opettaa että kannattaa mennä eteenpäin vaikka maasto muuttuu. Ainoastaan toteutus meni täysin pieleen.

Tein ruudun paikkaan jossa kuusimetsä muuttui hakkuuaukeaksi jossa on suota ja puolen metrin korkeuteen sahattuja leppiä jätettynä maahan. Tosi inhottava oli se loppuosuus, mutta ruutua rakentaessani ajattelin vaan että Karu menee tänne vauhdilla ja toivottavasti ei telo itseään lepänkantoihin. Kaikki esineet olivat ruudun takareunassa leppäkantojen ja suonsilmäkkeiden väleissä.

Ongelma oli se, että Karu ei mennyt ollenkaan alueelle missä esineet olivat vaan kääntyi ennen maaston muutosta, kuten ole odotettavissakin - mutta mitä en kuitenkaan ennakoinut.Mahdollinen korjaus olisi ollut se, että olisin käynyt näyttämässä esineet koiralle, jolloin se olisi tiennyt että siellä ne ovat.

Koska en tehnyt sitä ei tulos ollut kummoinen. Koira ei tehnyt pitkää pistoa vaan kääntyi. Minä kutsuin takaisin luokse ja sitten asteltiin lähemmäs ja uusintalähetys. Vasta siinä vaiheessa kun oltiin suunnilleen rajalla, Koira meni perille asti mutta silloinkin varovasti ja etsien parhaan reitin joka oli kaikkea muuta kuin suora.

Kyllä sillä ehkä on jonkinlainen käsitys siitä että pitää mennä sinne mihin minä näytän (koska kiertää sinne vaikka kauempaa), mutta ei me sitä tässä kyllä kummemmin vahvistettu.

Ehkä tämä olisi toiminut jos maasto ei olisi muuttunut niin karmeaksi ja olisin käynyt näyttämässä esineet ennen lähetystä. Tämmöisenään se oli kuitenkin aikas lailla huono esitys minulta.

Kaupunkiharjoituksia

Eilen ja tänään tehty kaupunkiharjoituksia:

• Sunnuntaina City-marketin parkkipaikalla. Käveltiin vierekkäin autojen ympäri ja ihmisten lähellä. Käytin voimakasta apua rasiasta jossa oli lihapullan puolikkaita. Se toisessa kädessä, toisessa hihna. Tilanne hyvin rauhallinen. Koiralla ei ollut ongelmia käyttäytyä.
• Maanantaina Kuopion keskustasssa. Käveltiin sivukadulla ja rakennustyömaan lähellä. Ihmisien ohi kuljettiin ja mentiin kohtuullisen tarkassa kontrollissa (välillä sai haistella puita ja puskia enemmän). Palkkaus melko harvakseltaan froliceilla. Ei ongelmia.

Tottis

Lauantai-iltana tottikset. Seuraaminen ja jäävät, luoksetulo. Täyskäännös. Paikkamakuu. Ennakoi vahvasti jääviä liikeitä (maahan menoa) nyt kun niitä olen treenannut. Katja ehdotti ettei niitä tehtäisi - koira osaa ne hyvin ja  nyt rikkoo seuraamista tuo ennakointi. Myös palkkaa voi siirtää eteen lähteväksi että saadaan seuraamispaikka korjattua. Täyskäännöksiä tehtiin vain vähän - vaatii kyllä harjoitusta. Paikkamakuu ongelmaton.

Tottiksia

Torstaina ja perjantaina olin autotta - joten teimme tottisharjoitukset Karun kanssa muutaman sadan metrin päässä olevalla hiekkatienpätkällä Joensuuntien vieressä.

Aiempi tilanne oli siis se että koira väisti ja sen paikka seuraamisessa oli samasta syystä liian takana. Tästä syystä en kummassakaan harjoituksessa käyttänyt minkäänlaisia pakotteita seuraamisen paikassa. Minulla oli molemmissa harjoituksissa mukana nahkarätti ja meetwurstia.

Torstain ohjelmassa oli seuraaminen ja BH-kokeen jäävät. Perjantaina seuraaminen ja BH-kokeen maahanmeno ja luoksetulo. Seuraaminen oli taas kunnossa, palkkana käytin siinä pelkästään nahkarättiä. Palkkaan nyt mahdollisimman vaihtelevasti ja usein, jotta koira on koko ajan tilanteessa jossa voi tulla palkka.

Istuminen seuraamisesta meni ilman ongelmia. Maahan menossa annoin käskyn vain hiukan pysähtymisen jälkeen ja koira meni nopeasti maahan. Rupesin palkkaamaan tästä - josta oli myös perjantaille ulottuva seuraus että koira alkoi tarjota maahanmenoa suoraan pysähtymisen jälkeen. Pitää olla tarkkana tästä.

Luoksetulot olivat pääsääntöisesti hyviä. Ainoa ongelma on saada koira ilman apua pysähtymään oikeaan paikkaan. Meetwurstilla se onnistuu hyvin. Ilman sitä - ei niin hyvin.

Perjantaina oli lopuksi vielä paikkamakuu. Ei ongelmia siinä.

Mopopoikien kera lähikentällä

Tokoryhmän reenit oli peruttu tältä päivää, kun olin ainut kynnelle kykenevä. Tehtiin sitten Karun kanssa korvaava pikkuharjoitus lähikoulun kentällä. Suunnitelma oli ottaa niitä luoksetuloja, vähän helppoa seuraamista ja paikkamakuu.

Aloitettiin seuraamispätkillä, suoria vähän pidempiä pätkiä ja joitakin käännöksiä vasemmalle. Käännöksiä alkoi helposti ennakoimaan, mikä ei haittaa, kun niitä on kotona nyt pyöritelty - kiva että on ideassa kiinni. Muutenkin ihan jees, kehuin äänellä pitkin matkaa.

Luoksetuloissa muutama hyvä toisto. Yritin muistaa palkata pakittamalla taaksepäin, että vahvistan sitä lähelle tuloa. Tein myös niin että innostin äänellä pitämään vauhdin ihan loppuun asti, jotta sain sen jarrutuksen edessä aikaan + omat kädet edessä alhaalla estämässä pomppua. Kyllä se siitä paranee.

Paikkamakuuta ennen perusasennossa rauhoittelin äänellä ja silittämällä, aikansa kuunneltuaan Karu pisti itse maihin. En korjannut, hyvä vaan että mielikuva oli paikkamakuuseen jo siinä kohtaa. Noin kolmeminuuttinen hyvä pätkä.

Parasta reenissä oli että samalla kentällä oli pari mopopoikaa potkimassa jalista, mutta minäpä vaan rohkeasti vedin koko homman autosta autoon ilman hihnaa. Ja Kartsa oli komea ja kiltti vaikka vähän kyllä mieli teki juosta moikkaamaan ja pallon perään. Sanoinkin Ollille, että ehkä ensimmäinen kerta ikinä, kun olin hiukan ylpeä siitä että koiro oli tottelevainen.

Tottis meni rikki

Sunnuntaina vedettiin tottisharjoitusta taas perjantaisen epäonnistumisen jälkeen. Koira seuraa vähän liian takana, saalis-/taisteluleikki ei nosta koiraa normaalisti, koira väistelee ja menee helposti maahan kun sille ärähtää. Tottis on rikki.Jouduin helpottamaan pallolla imuttamisen tasolle ennen kuin seuraamisen paikka korjautui normaaliksi.

Maanantaina keksin sille mahdollisen syynkin. Puuppa taitaa olla ohjaajapehmeä. Edellisen viikonlopun leirillä ja sen jälkeen on sekä minun että Katjan toimesta treenattu kääntymista vasemmalle siten että kädellä vetäistään koiran peppu tekemään kunnon käännöksen. Uskoisin että se rikkoi Karun tottiksen.

Tätä kirjoittaessa näkyi jo Katjan harjoituksessa paljon parempi Karu. Siitä tulee varmaan pian tämän jälkeen Katjan postaus. Huomenna pääsen minäkin kokeilemaan.

Ei niin hyvät haut

Tänään oli piitkät hakutreenit. Omasta ryhmästä neljä koiraa ja niiden lisäksi kolme vierailevaa. Ilma oli vähän turhan lämmin. Karulle laitettiin molempiin etukulmiin piiloihin maalimiehet suorapalkalla. Palkkana taisteluleikki. 

Ensimmäinen kulma oli vaikea paitsi Karulle, myös muille koirille, ja siinä piti ottaa pari kertaa lähetys uudestaan. Koira tahtoi vääntäytyä liikaa oikealle. Yksi mahdollinen syy tähän oli ko. kulmassa metsän reuna - koira tahtoi pysyä enemmän metsässä kuin missä piilo oli. Juoksi kuitenkin pitkälle ja hallinta toimi hyvin kun koiran kutsui luokse. Ja löytyi toki se maalimieskin.

Toinen oli hankala, koska lähetin koiran liian pitkälle, koska olin ymmärtänyt piilon paikan väärin. Se ei ollut meidän alunperin merkityllä paikalla, vaan aivan etukulmassa. Maastonmuodot oli tätä hankaloittamassa joten tehtiin ensin taas tyhjää ennen kuin osui oikeaan paikkaan. Pitää olla tarkempi jatkossa näissä. Molemmat oli turhan vaikeita - haluan saada vielä varmempia onnistumisia Karulle ja nyt jouduttiin työskentelemään taaksepäin.

Viimeiseksi otettiin Karulle helppo ja erikoinen haamu. Salla oli suoran hyvän piston päässä ja kun Karu näki tämän, paineli vielä kauemmaksi ja piiloon. Luonnollisesti löytäminen oli Karulle helppoa. Uskoisin että haamu oli nyt oikea ratkaisu vaikka sitä ei ole tarvittu Karun kanssa juuri tehdä ja sen ongelma on että ei tarvitse käyttää nenää.

Ensi kerralla koitan itse olla parempi. :)

Huonot tottikset

Tänään oli huonot tottikset. Mahdollisia syitä ja juttuja jotka minä tein huonosti:

• ulkolämpötila parikymmentä astetta pani koiran läähättämään
• koira oli liian matalassa vireessä
• hetsasin huonosti paikkamakuun jälkeen
• hermostuin kun seurasi huonosti
• annoin huonon pakotteen tönäisemällä koiraa kylkeen jonka jälkeen se väisti minua
• kun helpotin siirtymällä mukavaan eteenlähetykseen, päätinkin vaihta palkan jonka luokse juosta huonompaan kuin aikaisemmin
• en saanut virettä pysymään taisteluleikin jälkeen

Hyvää oli alussa ollut paikkamakuu ja sitä edeltänyt ilmoittautuminen sekä hallinta harjoituksen aikana mm. siirtymisissä.

Tottista

Tänään käytiin tekemässä tottisharjoitus lähikentällä. Ensin seuraamista vaihdellen palkkaa nopeasti tulevaksi tai vasta n. 30 askeleen jälkeen. Hyvin jaksoi pitää kontaktin ja paikan. Jatketaan samalla tavalla sitä. Muutama käännös oikealle, koitin palkata nopeasta korjaamisesta seuraamispaikalle. Tuokin voidaan ottaa meidän standardiharjoitukseen. Näitä tehdään taistelupalkalla korkeassa vireessä.

Lopuksi eteenlähetystä ensimmäistä kertaa. Vietiin yhdessä nahkarätti kentän laidalle ja sitten mentiin kauemmaksi lähetyspaikkaan. Hyvin toimi, niin hyvin ja helposti että muutaman toiston jälkeen mentiin jo kentän laidalta toiselle. Palkkautuu hyvin nahkarätistä ja juoksee suoraan kohti sitä tuomaan. Tehdään vielä ainakin toinen samanlainen harjoitus ennen kuin ruvetaan ottamaan perusasennosta tai seuraamisesta. Loppuun otin muutamia maahanmenoja etäältä, mutta en saanut niihin oikein vauhtia. Jätetään se osuus vielä toistaiseksi. Ajatukseni on että eteenlähetysharjoitukset toimivat superkivoina vaihteluina normaalitottikseen.

Eilen tehtiin myös improvisoitu kaupunkiharjoitus kun käytiin kaupassa. Istuttiin penkillä ostarin pihassa ja syötiin nappuloita ja jäätelöä. Hyvin matalassa vireessä. Meni todella hyvin. Tänään oli toinen häiriöharjoitus kun käytiin koirapuistossa jossa ei ollut muita koiria. Minulla oli nahkarätti mukana, mutta hajut voitti aluksi. Hiukan myöhemmin tehtiin vähän seuraamista jossa vire pysyi auttavasti mutta ei mitenkään kovin hyvin mukana. Karu ottaa kaikki ne hajut tosi voimakkaana häiriönä, joten se on mainio paikka häriöharjoitella.

Miniluokkatreeni

Illalla tokoryhmässä aiheena oli kokeenomainen harjoitus. Päätin etukäteen, etten tee luokkatreeniä vaan hinkkaan luoksetuloja, koska niihin tarvitaan nyt toistoja. Paikan päällä selvisi, että meillä oli ihanainen Anne ohjaamassa, ja kun muut saivat niin hyviä kommentteja suorituksistaan päätin sittenkin hyödyntää tilanteen. Toistelen niitä luoksetuloja sitten itsekseen kotona.

Tehtiin siis neljä liikettä:

• seuraaminen - vähän jätätti jossain kohtaa, minun käsi oli vaikea, koska koiran pää oli siinä missä käsi normaalisti heiluu - pitää miettiä mahtuisiko käsi koiran ja minun väliin. Käännökset hitaita ja toinen täyskäännös vajaa mutta istui nätisti perusasennot ja kipitti kiltisti vierellä. Annen mielestä hyvää seuraamista Karuksi.
• liikkeestä seiso - ei tainnut olla huomautettavaa.
• luoksetulo - tein rohkeasti koko matkalla ja koira tuli hienosti eteen! Pakko oli palkata eteen istumisesta.
• hyppy - normihyvä, pysähtyi hienosti mutta lopussa otti vähän askelta kun siirryin viereen.

Pointti harjoituksessa oli kuitenkin se kokeenomaisuus, valmistelu, kehäpalkat ja liikkeiden välit. Tässä onnistuin mielestäni hyvin tänään. Ennen kehään menoa Karu oli aika vaisu, väsyneen oloinen, joten nostatin hetsaamalla ja patouttamalla patukkaan. Hetki myös ihan odoteltiin rauhassa, silittelin, ja sitten kun oli meidän vuoro taas pieni nostatus - irrotus - "tottista"-kuiskaus ja vireessä kehään.

Ensimmäinen palkka ja siirtymäväli oli hyvä, palkkautui ja otti itse perusasennon liikkeen aloituspaikassa. Luoksetuloon mennessä kentässä oli joku haju (ilmeisesti sirkuksen sahanpururengas), jota koira selvästi väisti. Jouduin pyytämään useamman kerran sivulle, mutta päästiin kuitenkin jatkamaan. Tässä välissä koira myös kaiveli itsenäisesti farkkurättiä liivin taskusta. Kokonaisuutena välit ihan jees, olin itse hyvin luottavainen vaikka koira ei ihan kontaktissa koko aikaa ollutkaan.

Alkuun tehtiin yhteinen koepaikkamakuu, jossa kehääntulo ja luoksepäästävyys olivat tosi hyvät. Paikkamakuussa Karu reunimmaisena Tepon  vieressä ja itse pysyin aika lähellä. Meni kohtalaisen hyvin, alussa taisi piipata ja oli vähän vaikeamman näköinen kuin yksinään, mutta kuitenkin rauhallinen. Tein myöhemmin myös toisen itsenäisen paikkamakuun. Molemmissa lanseerasin ennen käskyä "rauhassa" merkkisanaa ja silittelin koiraa - yritän opettaa näihin rauhallisen mielentilan.

Kivat treenit, kiva että osasin nyt vähän paremmin kuin aamulla. Karu on söötti lullukka.

Uupelo uusinta

Käytiin koiran kanssa kentällä, tarkoituksena ottaa sama treeni kuin maanantaina mutta paremmin. Ei oikein onnistunut.

Käännöksissä koira alkoi ennakoimaan käsiapua ja loikkasi karkuun sivulle heti, kun meinasin kääntyä. Saattoi kyllä sinkaista peppunsa takaisin käännökseenkin, mutta yhtään ihan onnistunutta toistoa ei tehty. Näitä säätäessä seuraaminenkin oli tosi huonoa. Pitää nyt miettiä miten tuota käännöstä yrittää kehittää, tarttisi jonkun osaavan kommentoimaan tekemistä. Ongelmana siis hitaus ja vajaaksi jäävät käännökset. Paikallaan pyöriessä koira kyllä osaa peppua liikuttaa.

Luoksetuloissa satunnaisesti hyviä, väliin aina sitten huonoja. Näyttäisi siltä, että saan "onnistuneen" suorituksen useimmin silloin, kun koira on hyvässä korkeassa vireessä, matka on noin 10-15 metriä ja omat kädet pidän alavatsan kohdalla apuna paikoillaan. Pitkällä matkalla tulee vinoon ja törmää, lyhyellä matkalla tai matalassa vireessä ei keri itseään lopussa alle vaan tulee tökkäämään nokalla ja istuu hitaasti kauas. Ehkä yritän nyt vain saada toistettua onnistuneita, jotta saadaan itselle ja koiralle mielikuvaa siitä mikä on hyvä.

Paikkamakuu oli vähän pidempi kuin maanantaina. Meni hyvin, koiralla tosi hyvä ilme ja rauhallinen fiilis.

Hakua tiistaina

Tiistainen hakuharjoitus alkoi hallinnalla metsässä. Mokasin ja menin liian lähelle aluetta koira vapaana. Yhtäkkiä se Tuuppa tänne! luoksetulon vapautuksen jälkeen kiisi kuin ohjus huudoista välittämättä. En nähnyt itse tilannetta, mutta Katja kertoi että oli käynyt kiertämässä Tessun ja ohjaajat. Tessu ei ole provosoituvaa sorttia eikä myöskään onneksi herkästä säikähdä, joten potentiaalinen katastrofi jäi tälle tasolle. Kierroksen jälkeen Karu tuli minun luokse. Vika oli puhtaasti minun. Täytyy olla todella huolellinen että ei häiritä toisten harjoituksia jatkossa.

Hakutreenissä meillä oli kolme maalimiestä. Ensimmäisellä ruokapalkka ja lelu, toisilla pelkät lelut. Suorapalkka.Maalimiehet hyvin piiloutuneita, viimeinen oli kuopassa joka osoittautui hankalaksi Karulle mutta myös muille koirille. Ykkönen ja kakkonen meni oikein hyvin. Kolmannella tein taas oman virheen, eli arvioin piilon paikan väärin ja me tehtiin ensimmäinen tyhjä pisto. Ja siihen nähden se meni loistavasti, koira meni hyvin ja nopeasti alueelle ja palaili takaisin kun mitään ei löytynyt ja tuli käskettäessä luokse. Seuraavaksi mentiin oikeaan paikkaan mutta lähti lähetyksestä vinoon. Kutsuin koiran takaisin ja totteli hyvin. Uusintalähetyksessä suunta oli oikea ja koira meni oikealle alueelle mutta ei löytänyt kuopassa olevaa maalimiestä. Keskusteltiin hiukan tilanteesta ja Vilman suosituksesta päädyin siirtymään koiran kanssa lähemmäksi ja sitten saatiin onnistuminen koiralle. Jälkikäteen ajateltuna viimeinen maalimies oli liian hankala eikä sitä olisi pitänyt vielä tehdä Karulle. Tässä vaiheessa minun pitää vielä luoda melko ehdotonta kuvaa siitä että maalimies on siellä suunnassa mihin ohjaaja näyttää. Muuten oikein hyvä harjoitus.

Kapunkiharjoitus maanantaina

Maanantaina käytiin kääntymässä Vuorelan ostarin pihassa. Alussa lähti vetämään - melkein hermostuin ja laitoin koiran takaisin autoon. Uusintayritys meni ihan hyvin. Käveltiin ja jätin koiran pieneksi hetkeksi hihnasta kiinnitetyksi pyörätelineeseen. Eräs nuori mies kysyi minkä rotunen on ja kehui että on huipun näköinen koira. :)