Mopopoikien kera lähikentällä

Tokoryhmän reenit oli peruttu tältä päivää, kun olin ainut kynnelle kykenevä. Tehtiin sitten Karun kanssa korvaava pikkuharjoitus lähikoulun kentällä. Suunnitelma oli ottaa niitä luoksetuloja, vähän helppoa seuraamista ja paikkamakuu.

Aloitettiin seuraamispätkillä, suoria vähän pidempiä pätkiä ja joitakin käännöksiä vasemmalle. Käännöksiä alkoi helposti ennakoimaan, mikä ei haittaa, kun niitä on kotona nyt pyöritelty - kiva että on ideassa kiinni. Muutenkin ihan jees, kehuin äänellä pitkin matkaa.

Luoksetuloissa muutama hyvä toisto. Yritin muistaa palkata pakittamalla taaksepäin, että vahvistan sitä lähelle tuloa. Tein myös niin että innostin äänellä pitämään vauhdin ihan loppuun asti, jotta sain sen jarrutuksen edessä aikaan + omat kädet edessä alhaalla estämässä pomppua. Kyllä se siitä paranee.

Paikkamakuuta ennen perusasennossa rauhoittelin äänellä ja silittämällä, aikansa kuunneltuaan Karu pisti itse maihin. En korjannut, hyvä vaan että mielikuva oli paikkamakuuseen jo siinä kohtaa. Noin kolmeminuuttinen hyvä pätkä.

Parasta reenissä oli että samalla kentällä oli pari mopopoikaa potkimassa jalista, mutta minäpä vaan rohkeasti vedin koko homman autosta autoon ilman hihnaa. Ja Kartsa oli komea ja kiltti vaikka vähän kyllä mieli teki juosta moikkaamaan ja pallon perään. Sanoinkin Ollille, että ehkä ensimmäinen kerta ikinä, kun olin hiukan ylpeä siitä että koiro oli tottelevainen.