Ensimäisessä harjoituskerrassa tarkastellaan koiran tasoa, mutta ennen muuta ohjaajan toimintaa. Koirakko tulee paikalle ja tekee vartin mittaisen harjoituksen.
Seuraavassa on meidän suunnitelma ko. treeniin. Olli toimii ohjaajana ja Katja apuohjaajana.
Tämän suunnitelman toimivuutta testataan harjoittelemalla suunnitelman mukaisesti pari kertaa maanantai-iltana.
Seuraavassa on meidän suunnitelma ko. treeniin. Olli toimii ohjaajana ja Katja apuohjaajana.
- Leikki kahdella pallolla
Mennään kentälle ja kun koira kontaktoi, ohjaaja sanoo: Tottista! ja leikki alkaa. Leikissa vaihdetaan kahta palloa ja vahvistetaan siten Kiitos!-irroitussanan käyttöä. (Kiitos!->koira irrottaa->Jes! ja toinen pallo saatavilla) - Perusasento
Harjoituksessa tarkoituksena on vahvistaa perusasentoa, palkintona käytetään eineslihapullaa. Koira otetaan perusasentoon Sivu! käskyllä ja tarvittaessa avustamalla kädellä imuttaen. Ohjaaja katsoo suoraan eteenpäin ja apuohjaaja merkkaa oikean toiminnan 'palkka'-sanalla ohjaajalle joka palkitsee koiran. Palkittavassa toiminnassa pohjautuu kontaktiin oikeassa asennossa; koira istuu suorassa, ja sen rintakehä on oikealla tasolla suhteessa ohjaajaan. Jos tämä ei toteudu, apuohjaaja huomauttaa siitä ja ohjaaja korjaa imuttamalla paikkaa. Kun asento on oikea, koiran pitää pitää kontakti sen vireystilasta riippuen 2-7 sekuntia ennen kuin apuohjaaja merkkaa oikean toiminnan 'palkka'-sanalla ja ohjaaja palkitsee koiran. - Leikki kahdella pallolla. Samaan tapaan kuin vaiheessa yksi, mutta loppua kohden leikkiä rauhoitetaan ja viimeisestä irroituksesta palkitaan makupalalla.
- Paikallaan makuu
Harjoitus suoritetaan kokeenomaisesti, apuohjaaja toimii liikkeenohjaajana.
Perusasennon kautta maahan. Paikka! ja ohjaaja kävelee eteenpäin koiran vireystilan mukaan joko muutaman askeleen tai aina 5-10 metrin päähän (apuohjaaja arvioi).
Harjoitusta tehdään 1-3 kertaa koiran jaksamisen mukaan. Koiraa palkitaan makupaloilla. Viimeisellä kerralla koira saa superpalkan, joka on kissanruokaa pakasterasiassa. Nam.
- Kahden pallon leikissä heitetään toinen pallo jos ohjaaja arvioi, että koira on kiinnostunut tuomaan sen myös takaisin - muutoin tehdään vetopainotteista leikkiä palloilla.
- Jos perusasentoon siirtyminen ei onnistu (kontakti katoilee) niin vaihdetaan makupala leikkipalkkioon. Tällöin perusasentoon siirtymistä ei vaadita, vaan koira istutetaan ja ohjaaja siirtyy viereen ennen kuin antaa Sivu!-käskyn.
- Paikallaan makuu tehdään hyvin helppona (ohjaaja lähellä ja kehuu sanallisesti jatkuvasti kun vain voi), kokeenomaisuutta ei käytetä.
Tämän suunnitelman toimivuutta testataan harjoittelemalla suunnitelman mukaisesti pari kertaa maanantai-iltana.
Hei!
VastaaPoistaTosi kiva, että laitoitte pystyyn treeniblogin:) Näitä on aina kiva käydä lueskelemassa!
Muutamia kommentteja tuli mieleen. Kyseessä on vain minun ajatuksiani, ei mitään ehdottomia totuuksia, joita on pakko noudattaa:)
Treenisuunnitelmassa miettisin sitä, millaisessa mielentilassa koira milloinkin toimii ja mitä se eri tilanteista oppii. Aloitus kahden pallon leikillä on ihan ok, mutta en leikittäisi koiraa ainakaan kovin pitkään alussa, koska leikki paitsi nostaa koiran virettä, voi myös purkaa sitä. Tällä tarkoitan esim. sitä, että leikittäessä silloin kun koira saaalistaa esim. palloa, sen viretila nousee. Kun koira pääsee puremaan palloon, se pääsee viettipäämääräänsä (= saa jäniksen kiinni) ja sen viettivire laskee. Toisaalta taas jos koira ei saa koskaan palloa kiinni, se ajattelee, että tämä jänis on minulle liian nopea ja koira luovuttaa (= vire laskee). Mitä vietikkäämpi koira on, sen paremmin se jaksaa leikkiä. Matalaviettiselle koiralle leikkihetket kannattaa pitää tosi lyhyinä.
Toinen syy, miksi en leikkisi koiran kanssa alussa hirveän paljon, vaan ottaisin vaan tosi nopean koiran virityksen alkuun, (jos koira sen tarvitsee) on se, että leikki on (tai ainakin pitäisi olla) koiralle palkka. Miksi koira tekee kentällä enää hommia, jos se saa palkkansa jo heti treenin alussa?
Perusasentoharjoitus kuulostaa hyvältä. Jos koira alkaa reagoida tässä jo apuohjaajan käskyyn ”palkka”, voi miettiä sitä, että appari sanoo kokoajan esim. ”ok, ok, ok” niin kauan kuin koira katsoo ohjaajaa. Jos apuohjaaja on hiljaa, silloin koiran toimintaa pitää korjata. Tällöin koira ei opi kuuntelemaan apparia harjoituksessa. Kannattaa vaihdella palkan ajoitusta, välillä palkkaa heti katsekontaktista, välillä vaikka 1s katsekontaktia, sitten taas heti katsekontaktista ja sitten vaikka 5s katsekontaktissa jne. Treenistä kannattaa tehdä mahdollisimman yllätyksellinen.
Toisen leikin jättäisin tästä kohdin pois, koska seuraavana on vuorossa paikallamakuu, missä koiran vireen tulee olla matala. Lisäksi leikki on aina sata lasissa, ei koskaan niin, että leikkiä rauhoitetaan loppua kohden. Ruokapalkka on paikallamakuussa tosi hyvä. Kannattaa miettiä, missä palkka on (ohjaajalla vai esim. koiran takana).
Lopuksi jotain tosi kivaa, jotta koira lähtee kentältä oikeassa mielentilassa pois. Eli koiralle jää mielikuva siitä, että kentällä on tosi hauskaa ja siellä ollaan hyvässä vireessä. Jos kissanruoka on Karulle huippupalkka, voi käyttää sitä. Jos lelut toimivat paremmin, laittaisin kahden pallon pelin tähän väliin harjoitusta.
Tsemppiä treeneihin!
-Riikka-