sunnuntai 6. marraskuuta 2011

Vaisut tokotukset

Tänään treenailtiin seuraamista, kaukokäskyjä ja häiriökontaktia. Alkuun napsaistiin normi  luoksepäästävyys ja paikkamakuu, jossa otin varman päälle - kahden minuutin makuulla hetsasin (tai siis loin tilanteeseen jännitettä) oikeastaan koko ajan jotenkin - heittelin palloa, hiippailin kiertämään koiran ja jätin sille takapalkan jne. Vapautin kerran välissä ja toisen kerran juuri ennen ajan täyttymistä.

Seuraamistreeni oli ihan mälsä. Kartsaa olisi kiinnostanut enemmän hallin hajut ja minä en taas osannut tehdä asialle mitään. Huideltiin kuitenkin useita pätkiä, vaikka fiilis ei missään vaiheessa ollut sellainen mitä sen pitäisi seuratessa olla. Väljä ja flegu. Kuitenkin oli lohduttavaa, että meitä ohjannut Kati totesi sen olevan joka tapauksessa parempi kuin viimeksi hänen ollessaan - nyt se osaa jo tulla sivulle ilman nakkia. Ainakin toisinaan osuu suurin piirtein oikeaan kohtaankin.



Seuruutuksista siirryttiin kaukoihin, joissa oli vähän alkuvaikeuksia, mutta loppua kohti päästiin normaalitilaan eli ihan jees. Joissakin siirtymisissä jotkut jalat vähän liikkuvat. Maasta seisomaan nousee yleensä hyvin. Tarkkana pitää olla, että vahvistetaan ja palkataan taaksepäin, kun mielellään tulisi luoksemmas.

Viimeinen pätkä oli parhaan tuntuinen. Tehtiin häiriökontaktia ensin pujotellen (muut perusasennossa), sitten yksitellen perusasennossa niin että Kati häiritsi. Herkästi Karu edelleen vilkaisee, mutta palaa äänellä huomauttamalla nopeasti kontaktiin. Yleisesti kontaktin pito on parantunut paljon, eikä enää esim. säntäile liikkuvien lelujen perään tms mitä vielä kesällä teki.

Kokonaisfiilis ihan kiva mutta vaisu. Minun palkat / palkkaaminen ei ollut erityisen motivoivaa Karun mielestä. Siitä on tullut vähemmän ahne ja vähemmän leikkiväinen, apuuuva. Ja lihonutkin mokoma pullamössösohvaeläin on. Piippaamiseen ei ilmeisesti kulu energiaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti