Haava anturassa on vielä möllöttävä, mutta niin vahvasti voiton puolella että ollaan luovuttu remmilenkeistä ja sideharsosta ja palattu arkeen. Ihanaan normielämään kuuluu tietysti myös tokottiryhmän reenit, tällä kertaa poikkeuksellisesti taas sisällä Telkkisellä, kun sirkus valtasi treenikentän.
Tein Karun kanssa kaksi kierrosta, ekalla pelkkää luoksetuloa, toisella pelkkiä noudon nostoja. Luoksetulon kanssa on nyt vähän sormi suussa - pitkänmatkanongelma on suurelta osin selätetty, mutta se törmääminen tai ylöshyppy-kuonotökkäys tulee vahvasti lyhyelläkin välimatkalla. Loppuhypystä eroon pääsemiseksi olisi luontevaa laittaa alas käsiapu, mutta sitten tökkää ensin käsiin ja istuu sitten - ja jos pysähtyy ensin & istuu sitten, on taas auttamatta liian kaukana istumassa. Eli haluaisin koiran jarruttavan siten, että vetää takajalat alle ja "istuu vauhdista", mutten yhtään tiedä miten siihen pääsen.
Nostot meni ihan kivasti. Pitkältä matkalta kovassa vauhdissa tulee rumasti, mutta kapulan laittaminen pitkittäin tötsän taakse auttoi siihen hyvin. Pikkuisen epävarma olen siitäkin, että vaikka tekisin paljon toistoja hidastavalla avulla (kapula seinän lähellä tai tötsän takana tai korokkeella), niin oppiiko koira niiden avulla jarruttamaan kapulalle ja nostamaan nätisti silloinkin, kun mitään apuja ei ole? Kokeilin kerran myös kieltää ja kutsua pois kun otti rumasti. En tiedä, toimisiko se, että saa nostaa ja tuoda vain jos ottaa nätisti.
Paikkamakuita tehtiin treeniin kolme - kaksi yhteistä alussa ja lopussa + yksi oma Toivalan Essolla kotimatkalla. Ensimmäisessä oli rivissä välissä ja minä lähellä hihnan mitan päässä. Alkoi tosi huonosti, jopa haisteli ja piippaili, mutta kun komensin uudestaan niin jotenkin tajusi tai muisti mistä kyse -> skarppasi hienosti loppuun. Toinen Ujon vieressä reunimmaisena tosi hienosti, samoin huoltsikkamakuu.
Mukavaa oli. Nyt tuntuu olevan taas ihan liikaa juttuja joista en tiedä miten tekisi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti