Piiiitkästä aikaa päästiin Riikan tottistreeneihin majalle. Tarkoituksena oli ottaa ilmoittautuminen, esteitä ja paikallamakuu sekä esineruutu.
Karun ensimmäinen kentälle tulo meni ihan penkin alle - hurtta ei todellakaan tarjonnut kontaktia vaan vipotti ympäriinsä häntä pystyssä sen näköisenä, ettei näin jännää ja kiinnostavaa paikkaa olisi ikinä nähnytkään. Mokkapalan työntäminen nenään kiinni ei auttanut ollenkaan. Riikka vaihtoi lennosta suunnitelmaa ja tehtiinkin pelkkä motivaationnostotreeni - koira Riikalle kentän sivuun ja minulle omat bileet pystyyn riekkuen, kiljuen ja leluja viskellen. Hetken hetsauksen jälkeen Karu pääsi mukaan leikkimään ja toistettiin vielä uudelleen, sitten autoon.
Toisella kiekalla oli jo ihan normaali eli päästiin tekemäänkin. Otettiin hyppyä, ensin samoin kuin kesäkoulussa viimeksi eli kävelin Karun kanssa kohti estettä ja kun lähti hyppäämään, Riikka heitti palkan esteen vierestä. Karulla oli hyvä imu esteelle ja päästiin tekemään niinkin, että koira lähti itse hyppäämään (vaikka palkka oli minulla), ja hyppäsi myös takaisin päin. Kerran taisi ainakin hypätä pallo suussakin. Vähän sekava mutta reipas treenipätkä ja olin oikein tyytyväinen siihen, että lähti itsenäisesti mielellään hyppäämään.
Esineruudussa otettiin tallaamattomaan maastoon kolme hanskan hakua. Karu lähti hyvin, muisti etsiä ja palautti hanskan kivasti minulle, mutta oli nenänkäytöllisesti tosi huono - juosta loikotti eestaas ja lähes hanskan päältäkin. Sitten kun alkoi haistella niin löysi kyllä. Toisella kiekalla väänti kakit kesken juoksentelun - muisti kuitenkin jatkaa jopia kakkitauon jälkeen. Alla videopätkä ensimmäisestä otosta (kiitos kuvauksesta Kristiinalle):
Juoksentelijalle saatiin jatko-ohjeistukseksi esineruututreeniin sellainen muutos, että tehdään monta hyvin hajustettua esinettä ja viskellään niitä tallaamattomaan metsään, jossa sitten koiran kanssa vaan kävellään ristiin rastiin ja palkitaan aina, kun nappaa hajun ja löytää esineen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti