Älynpilkahduksia ja viitoitusta eteenpäin

Aina toisinaan sattuu sellaisia treenikertoja, joissa tuntuu että ymmärtää jotain - hetken ajan on ihan kirkasta ja selvää, ja jää hinku tehdä lisää kun kerrankin tietää, mitä pitäisi tehdä ja miksi. Tällaisia harjoituksia on useimmiten silloin, kun omaa tekemistä kommentoimassa on joku joka näkee "pinnan alle" sen hetkisen suorituksen syihin ja seurauksiin. Tänään oli tällainen hyvä kerta - iso kiitos Katja R.

Päivän teemana oli hyppy ja kaukokäskyt, Karulla siinä sivussa pohdittiin äänenkäyttöä (koiran osalta ja vähän ohjaajankin). Pointteja:

• Hypylle varastaminen estettä lähestyttäessä unohtui heti kun lakkasin varomasta, hyssyttämästä ja hiippailemasta eli kun koiran vire oli hyvä ja kontakti minussa niin eihän se mihinkään lähde.
• Hypylle edelleen joka harjoituskerralla suorapalkkoja eteenpäin koiran yli sen hypätessä niin, että vahvistuu suoraan eteenpäin meno eikä se oikealle kääntyminen
• Hypyn jälkeinen pysäytyskäsky pitää tulla ajoissa ts. heti kun koira koskettaa maata - ei saa odottaa että se itse kääntyy
• Voi tehdä varsin napakoita avustettuja pysäytyskäskyjä, tarkoitus saada koira "hätkähtämään" käskyä jotta kääntyy nopeasti heti alastulon jälkeen -> palkka lentää koiran taakse
• Kaukoissa seiso-maahan vaatii vielä avun oikeaan tekniikkaan, pitää itse rauhassa katsoa vähemmän voimakas apu kuin nykyinen nenästä namilla ohjaus
• Kaukoissakin pitää miettiä viretilaa, kotona kun ei tuskastu ja kitise voi tehdä rauhassa namilla tekniikkaa, hallille tuodaan sitten kun osaa ja tehdään esim. kolme vaihtoa -> lelupalkka (suunta taakse)
• Oma äänenkäyttö: selkeämmin erottuvat kehut ennen lihapullaa

Tärkeintä - koira on hiljaa ja hyvällä ilmeellä ollessaan sopivassa vireessä - tekemisessä pitää edelleen keskittyä siihen, että vire on oikea ja se pysyy yllä. Karu ei kitise innokkuuttaan ollessaan korkeassa tekemisvireessä vaan ääni liittyy jotenkin niihin tilanteisiin, joissa tekeminen on "tylsää", pitää odottaa jotain tai vire on läntätty hyvin matalalle ja sitten pyydetään suoritusta (esim. paikkamakuu, pitkät perusasento- tai kaukokäskyharjoitukset, kehäpalkan jälkeen seuraavan liikkeen aloitusasento jne).

Minä olen varmasti vähän liikaa keskittynyt nyt siihen, että koiro pysyy hanskassa (laskemalla sen kierroksia). Koitetaan palata taas vähän takaisin sopivan korkeaan vireeseen (helppoa) ja erityisesti sen kanavointiin hallittuun yhdessä tekemiseen (paljon vaikeampaa).

Häkissä olot olen tällä hetkellä tehnyt niin, että häkki on peitetty ja en ole koiran lähellä, ainoastaan komennan äänellä kauempaa jos yltyy kovasti rääkymään + pyrin ottamaan häkistä silloin, kun on hiljaa ja rauhallinen. Mennään tällä nyt ainakin jonnin aikaa. Koko ajanhan se siellä vingustelee.