On se vaan mukava, että kun työmatkalta laskeutuu kotikentälle, niin siellä ollaan vastassa koko köörillä koiraa myöten valmiina harjoittelemaan. Puku vaihtui Telkkistentien vessassa rönttätoppahousuihin ja paitaan ja eikun treenaamaan. Anna ja minä oltiin ainoat koiranohjaajat tällä kertaa. Anne ja Katja oli myös mukana. Ja lapset meuhkaamassa.
Ensin paikkamakuu. Pientä ulinaa alussa, sitten rauhottui. Pientä ulinaa keskellä mutta kuunteli öppiä. Olin kaukana ja puoliksi piilossa. Jos olisin ollut lähellä olisi hyvin todennäköisesti piipannut enemmän. Kissanruokapalkka.
Seuraaminen. Lyhyttä pätkää. Tein sen virheen, että aloitin käskemällä koiran perusasentoon sen sijaan että olisimme lähteneet suoraan liikkeeseen. Siinä mielessä se oli virhe, että seuraamisen sijasta tulikin harjoiteltua myös perusasentoon tuloa. Mutta toisaalta lyhyt liike ja pysähdys vaatii sitä että tehdään ne perusasennotkin kunnolla. Ehkä se mitä yritän sanoa on, että nyt kun en ole pitkään aikaan taas tehnyt tätä kunnolla, minulle itselleni ei ole enää niin selkeää mitä haluan että harjoittelemme ja miten.
Luoksetulon loppu. Tätä tehtiin ensin muutaman kerran namilla ohjaten ja sitten ilman. Ihan hyvin se menee. Törmäystä voi ehkäistä nojaamalla eteenpäin kuten Katja on tehnyt. Kokeiltiin myös jalan käyttöä pysäyttämässä (eli vähän nostaa eteen) ja se on hyvin tehokkaasti (helposti liikaa) toimiva. Paljon parempi kuin aikaisemmin.
Liikkeestä pysähtyminen. Aluksi ihan pieleen. Ei toiminut sanalla. Piti antaa voimakas käsiapu moneen toistoon ennenkuin koiralle oli selvää mitä odotettiin ja sen jälkeen se jo toimikin pelkällä käskyllä. Palkkasin hyvästä pysähdyksestä koiran taakse pallon heittämisellä.
Hyppynouto. Tosi mukavasti meni. Ei varastanut hypylle. Hyppäsi ja haki kapulan. Hyppäsi taas (varmistin näyttämällä estettä kun koira juoksi takaisin). Palkkasin kun tuli yli. Tosi mahtavaa.
Ihan lopuksi tehtiin vielä toinen paikkamakuu. Meni piippaamatta. Touhuilin muuta ja palkkasin sitten melko nopeasti kissanruoalla.
Ensin paikkamakuu. Pientä ulinaa alussa, sitten rauhottui. Pientä ulinaa keskellä mutta kuunteli öppiä. Olin kaukana ja puoliksi piilossa. Jos olisin ollut lähellä olisi hyvin todennäköisesti piipannut enemmän. Kissanruokapalkka.
Seuraaminen. Lyhyttä pätkää. Tein sen virheen, että aloitin käskemällä koiran perusasentoon sen sijaan että olisimme lähteneet suoraan liikkeeseen. Siinä mielessä se oli virhe, että seuraamisen sijasta tulikin harjoiteltua myös perusasentoon tuloa. Mutta toisaalta lyhyt liike ja pysähdys vaatii sitä että tehdään ne perusasennotkin kunnolla. Ehkä se mitä yritän sanoa on, että nyt kun en ole pitkään aikaan taas tehnyt tätä kunnolla, minulle itselleni ei ole enää niin selkeää mitä haluan että harjoittelemme ja miten.
Luoksetulon loppu. Tätä tehtiin ensin muutaman kerran namilla ohjaten ja sitten ilman. Ihan hyvin se menee. Törmäystä voi ehkäistä nojaamalla eteenpäin kuten Katja on tehnyt. Kokeiltiin myös jalan käyttöä pysäyttämässä (eli vähän nostaa eteen) ja se on hyvin tehokkaasti (helposti liikaa) toimiva. Paljon parempi kuin aikaisemmin.
Liikkeestä pysähtyminen. Aluksi ihan pieleen. Ei toiminut sanalla. Piti antaa voimakas käsiapu moneen toistoon ennenkuin koiralle oli selvää mitä odotettiin ja sen jälkeen se jo toimikin pelkällä käskyllä. Palkkasin hyvästä pysähdyksestä koiran taakse pallon heittämisellä.
Hyppynouto. Tosi mukavasti meni. Ei varastanut hypylle. Hyppäsi ja haki kapulan. Hyppäsi taas (varmistin näyttämällä estettä kun koira juoksi takaisin). Palkkasin kun tuli yli. Tosi mahtavaa.
Ihan lopuksi tehtiin vielä toinen paikkamakuu. Meni piippaamatta. Touhuilin muuta ja palkkasin sitten melko nopeasti kissanruoalla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti