Yhdistetty sieni- ja esine-etsintä

Vapaapäivän kunniaksi suunnattiin koiron kanssa metsään toiveikkaasti ämpäri mukana keikkuen. Realistina lastasin kuitenkin ämpäriin esineruututarvikkeet, ettei se ihan turhan päiten mukana kulje. Sieniä oli rutkasti, mutta sellaisia minun tuntemia syötäviä ei kyllä löydetty. Siirryttiin siis hyödyntämään ämpärin esineenkuljetusfunktio.

Tallattiin koiron kanssa ensin väljästi noin 40*40 metrin alue, ja laitoin sitten Karun puuhun kiinni alueen reunalle ja kävin itse viskelemässä ei-niin-näkyviin paikkoihin viisi mukavaa esinettä. Karu siis näki kun kävin viemässä esineet. Päästin koiran irti ja lähetin etsimään (koira istumassa, minä kyykyssä, käsiapu ja Juttu!). Lähti todella innokkaasti ja löysi ensimmäisen esineen nopeasti, toi ja sinkaisi uudelleen etsimään heti kun sai palkkiolihapullan suuhunsa.

Nostatin kolme esinettä (toisen jälkeen otin koiran kiinni ja lähetin uudelleen kolmannelle). Haki todella innokkaasti ja löysi hyvin, mutta en ollut oikein tyytyväinen työskentelyyn - ei ollut kovin keskittynyt vaan ennemminkin riehakas ja ei varsinaisesti etsinyt, vaan juosta kohnusti edestakaisin kunnes sattui saamaan riittävän vahvan hajun. Kolmannen jälkeen kytkin koiran ja käveltiin yhdessä hakemaan kaksi viimeistä edellisten harjoitusten tapaan eli annoin koiran löytää ja tuoda nekin.

Omituiselta tuntui, että vaikka ennen ruutua oltiin kuljeskeltu vapaana samassa metsässä jo vajaan tunnin verran, niin koira kuitenkin lähti kohnustamaan ihan eri tavalla heti kun sai ns. tehtävän. Kuten Riikka aiemmin kommentissaan niin myös minä osittain oletin, että ruudussa ilmennyt päätön juoksentelu johtuisi siitä, että kun vihdoinkin pääsee vapaana juoksemaan niin ei malttaisi keskittyä varsinaiseen asiaan. Ainakin tällä kertaa se yli-innostus kuitenkin liittyi selvästi nimenomaan siihen "tehtävään". Tjaa-a.