keskiviikko 21. maaliskuuta 2012

Vinoja hyppyjä ja suoria seuruita

Taas vapaapäivän kunniaksi hallille kahdestaan. Kaksi hienoa paikkamakuuta: kolmeminuuttinen tylsänä ilman välikehuja ja lyhyempi, reilusti häiritty pätkä, jossa äänellä kehuin välissä ja vahvistin paikalla pysymistä. Alunperin ajatuksena oli rohkeasti riskillä saada koira nousemaan, mutta en minä sitä hennonut niin kurmoottaa että olisi noussut, kun kerran kesti häiriöt niin hienosti ja silminnähden keskittyi pysymiseen. Hienoa!

Tehtiin seuraamisia suoralla sisältäen juoksupätkän eli temponmuutoksia normikävely - juoksu ja takaisin + pysähtymisiä suoralla. Kerran huomautin ohi ryysäämisestä ja sen jälkeen pysyi nätisti tarkkaavaisena mukana. Tallusteltiin myös alokasluokan kaaviota, ehkä kolme kertaa, ja niissäkin säilyi kontaktissa koko matkan. Näitä ei olla tehtykään kuin kokeenomaisissa tilanteissa, ja niissä yleensä on ollut paljon epätasaisempaa meno. Käännökset nyt ei vieläkään mitään briljantteja ole, mutta ainakaan en kertaakaan kompastunut koiraan. Ei näitä pitkiä pätkiä (joissa laatu huononee) kannata tässä vaiheessa ahnehtia, mutta mukava oli kokeilla että kyllä se mukana töpötti koko matkan.

Pirjon kehotuksesta tehtiin myös vinoa hyppyä. Lähdin vähän soitellen sotaan eli menin reilusti sivuun esteen linjasta, heitin lelun suoraan eteenpäin ja hihkaisin koiralle Hyppy! Karuhan pinkaisikin (tietysti) suoraan lelulle (jota oli tuijottanut koko ajan heitosta lähtien). Rääkäisin massiivisen EEEEEIIIIMENE! -komennon ja koira palasi luikkien takaisin perusasentoon. Ällistyttävää.

Uusintayrityksellä saatiin sitten onnistumisiakin, kun tajusi idean ja kuunteli sanaa. Tehtiin myös vino lähetys hypylle -> hypyn jälkeen STOP -> uusi hyppykäsky takaisin, ja tämäkin toimi. Ekalla kertaa koiralla kyllä surrasi pitkään että mitä ihmettä se nyt tarkoittaa.

Hieno otus.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti