Helmikuisia

Pari treeniä jäi välistä muistiinpanojen osalta. Omassa ryhmässä on tehty (tietysti) luoksetuloa - pakitettiin hieman lyhyemmälle matkalle ja saatiin taas onnistumisia. Toistoja takapalkalla.

Ruudun paikkaa haettiin yhdessä harjoituksessa. Idea on koiralla selvästi muistissa, mutta paikan haun kanssa ongelmia. Miettinen tähän jonkun strategian ennen kuin otan seuraavan kerran työn alle.

Avoimen hypystä tarkistus ja toteamus, että ei istu 100 % varmasti. Saattaa heittää maahan, kun annan käskyn kesken kääntymisen. Itselle muistiin, että odota rauhassa että koira kääntyy ja ottaa kontaktin, pyydä istumaan vasta sitten.

Noutoa ja hyppynoutoa myös tehty, nämä ok kunnossa. Lopun kuonolla tökkäyksestä puhuttiin ja todettiin, että olkoot.

Ryhmässä kontakti- ja häiriökoiraharjoituksia myös tehty ja pitää muistaa tehdä edelleen. Paikkamakuussa ollaan oltu mukana rivissä kippo tassujen välissä, välillä tekee hyvin rauhassa ja välillä piippaa, ei logiikkaa / vaikutuskeinoja mielialaan tiedossa.

Tossut sutisemaan

Liki puoli vuotta kestäneen tokotaukoilun syynä olivat ohjaajan paikkamakuu-epätoivo ja koiran tulehtuneet tassut. Molemmat ovat edelleen ikävästi mukana menossa, mutta jälkimmäiseen löytyi pientä lohtua verkkokaupasta sopivien suojatossujen muodossa. Tänään siis sutistiin tossujen kera.

Tehtiin perus-luoksetulo-harjoitus, nyt vaan reippaasti niin pitkällä matkalla kuin Telkkiseen mahtuu. Ei mennyt kovin hyvin - pysähtyi kyllä, mutta ei yrittänyt minun mielestä tarpeeksi. Lyhyemmällä matkallakin oli nyt löysempiä pysähdyksiä kuin ennen. Jaa-a, pitääköhän vaihtaa treeniä vai kiristää kriteeriä, en tiedä.

Todennäköisesti nyt pitäisi palata takaisin nopeisiin / välittömiin palkkoihin (vapautus saman tien kun stoppaa). Heitin kerran pallonkin. Uh. Harmittaa, kun kirkas suunnitelma meni taas vähän hämäräksi. Nyt ei taas varmaan kannattaisi näitä tehdä, ennen kuin tietää mitä tekee, miksi ja mikä on onnistumisen määritelmä.

Loppuun hömpöteltiin kaikki yhtä aikaa, tein häiriöseuraamista ja paikkamakuun vaikeilla häiriöillä kipon kanssa sekä perusasento-aloituksia.

Ainiin! Alkuun oltiin mukana rivissä, paikkamakuussa, ihan niinkuin normaalit toko-eläimet konsanaan. Tosin 10 m välillä reunimmaisena ja kippo tassujen välissä. Vauvanaskelin, mutta kumminkin.

Kuriton kutkale ja älynväläys

Alkuviikko työreissussa, loppuviikko kunnon lentsussa sohvanpohjalla. Onneksi koiralla ei (tässä tilanteessa) keitä yli vaan köllii tyytyväisenä sohvalla kainalossa päivätolkulla.

Tänään treeneissä jo ihan normikuntoisena ja hurtta oli kuriton.

Luoksetulon pysäytyksiä. Ensin vähän vaikeaa - tuntuu, että vaan hösellän, ja koiralle ei tule selkeästi palkkaa siitä mistä pitäisi. Jos en heitä samalla kun pysäytän, pysäys huononee, jos heitän niin saa saman palkan huonoistakin. Lopussa kuitenkin ihan hyviäkin kierrättämällä.

Seuruuta ja käännöksiä. Vasemmalle käännöksissä koira meinaa istua ja irrota, jos tamppaan käännöksen. Nopeasti yhdellä askeleella kääntyessä heittää peppua yli. Täytyisi videoida ja katsoa mikä näyttää vähiten pahalta - mihin suuntaan lähteä viemään noita käännöksiä.

Oikealle kääntymisen väljyyteen tuli Elinalta kuningasajatus - miksi en antaisi hihnapakotetta siinä kun koira irtoaa. Hmmm - kokeiltiin - Karu tajusi idean kahdesta käännöksestä. Aika hienoa.

Mietin kotimatkalla taas että onkohan perskules kaikki koira-asiat sellaisia että ne onnistuisi melko lailla heti, jos vaan keksisi tavan kertoa koiralle mitä haluaa sen tekevän. Siltä alkaa vaikuttaa.

Hakuja

Kahtena lauantaina taas hakuiltu. Viime lauantai meni huonolla hallinnalla (tauon jälkeen en ollut oikein hereillä) ja innokkaalla koiralla joka kaahotti menemään pitkin metsää. Ihan hyvä harjoitus noista huolimatta.Tehtiin myös tyhjiä pistoja.

Tänään oli jo -10 pakkasta mutta se ei paljon menoa haitannut. Nyt jätettiin tyhjät pistot väliin, että koiralla olisi vahva tunne siitä että ukko löytyy sieltä minne lähetetään. Rata oli hiukan ylileveä tarkoituksella. Neljä maalimiestä, ensimmäinen ja neljäs olivat suoralla palkalla, muissa piti haukkua hyvä sarja (n. 10 - 15) ennen palkkaa. Ensimmäiset kaksi oli hyviä, kolmas oli paras.

Neljäs oli todella vaikea. Koira oli käynyt 5 metrin päässä ainakin kolme kertaa, mutta ei vaan huomannut kunnes sitten lopulta. Sinne mennäkseen koiran piti myös ylittää kaksi tietä jotka ovat Karulle vaikeita (tahtoo helposti lähteä juoksemaan tietä pitkin). Pitkää lenkkiä heitti kun kutsuin aina välillä takaisin. Valitettavasti teki kaikki ne lenkit taaksepäin työskennellen eikä eteenpäin. Siinäpä sitä meillä onkin opeteltavaa.

Hyvä harjoitus.

Kuinka dobermanni pysäytetään?

Maanantaina päästiin kuokkimaan - kiitos Anna & co! Päätin hyödyntää uudet kommentoijat esittelemällä kirjavan valikoiman toimimattomia yrityksiä luoksetulon pysäytykseen. Kooste kokeilluista:

• pallon heittäminen
• namin heittäminen yläkautta
• namin heittäminen alakautta
• "kuolemanviiva" ts. voimakas pysäytys
• takapalkka
• poispäin kävely ja siitä kääntymällä pysäytys
• kahdeksikko

Ongelma on se, etten saa Karua jarruttamaan kunnolla millään tavalla. Koira ei edes yritä pysähtyä, ei laske painoa taakse, vaan ennakoi pomppimalla ja kääntyy palkalle loivalla loikotuksella. Varsinaisen pysähtymisen lisäksi kehnosti meni myös se osuus, jossa appari aina kutsuu koiran kauas namille, josta minä kutsun takaisin ja teen pysäytyksen - Karu pelasi tyytyväisenä juokse-namien-välissä -peliä eikä keskittynyt pysähtymiseen ollenkaan.

Kahden kiekan jälkeen parhaiten toimi kahdeksikko, eli itse juoksutan koiraa edestakaisin kasia viskaamalla namin yhteen suuntaan, juoksemalla itse toiseen ja viskaamalla namin sinne jne. Tästä sitten välillä ei heitetäkään namia eteenpäin vaan käännös ja heitto päin koiraa (ts. mieluummin ohi).

Juoksutuskiekkojen välissä tehtiin ryhmäpaikkamakuut, joissa Karu rivissä normiväleillä, minä itse lähellä. Kehuin ja komentelin ja koira oli tosi rauhallinen. En kyllä oikein ymmärrä koko elukkaa. Ehkä se oli väsynyt.

Oma appari mukana taas

Perheperjantain pikaiset hallilla. Minä ja Karu hömpöteltiin, Olli kommentoi ja kuvasi. Aika huono harjoitus mutta mukavaa pitkästä aikaa.

Noudon nostot kunnossa, lopuissa vielä sanomista. Karu puri kapulaa, hyihyi. Luoksetulon pysäytyksiä kaikilla mahdollisilla eri tavoilla, alussa parempia kuin lopussa, hitaalla vauhdilla parempia kuin kovalla. Vieläkin olen epävarma siitä miten sitä kannattaisi tehdä.

Lopussa alokasluokkatyylinen seuraaminen videolle, jotta näkisin itse miltä se nyt näyttää. Tuntuu vähän vaisulta mutta näyttää ihan riittävän virkeälle tokoseuraamiseksi, joten lakkaan nyt haaveilemasta siitä tassujen jatkuvasta vipotuksesta tällä erää. Oikealle käännös väljä, muista käännöksistä tykkäsin.

Kuokkimassa

Kävimme kuokkimassa vapaalla paikalla keskiviikon ryhmän treeneissä. Strategisesti viisaasti menin hallille jo tuntia aiemmin - ehdin treenata sen mitä ajattelin ja juoksuttaa koirasta enimmät kohnot pois.

Ryhmän kanssa tehtiin kolme eri asiaa:

Yksilösuorituksena ruudun paikan hakua. Taas ensin merkkaus tyhjään ruutuun - hienosti onnistui. Läheltä lähetyksiä ja paikan hakua. Sain hyvää ohjeistusta. Olen vähän epävarma siitä mistä palkkaan ja mitä teen jos koira ei hae oikein.

• palkka siitä, jos joko pysähtyy hyvin lähelle oikeaa paikkaa TAI jos lähtee itse korjaamaan oikeaan suuntaan
• jos ei tarjoa korjausta oikeaan suuntaan, käy viemässä oikealle paikalle, siitä vain kehut ja uusi yritys
• matkaa ja lähetyssuuntaa ja sitä mistä lähetän vs. koiran paikka pitää muistaa vaihdella paljon

Ryhmän paikkamakuu. Karu teki kaksi makuuta erillään muista, Päivi "vahti" kolinapurkin kanssa. Kohtalaisen rauhallinen, mutta piippaileva. Luoksepäästävyys ok.

Toisella omalla yksilövuorolla pyysin apuja paikkamakuuharjoitukseen siten, että kaksi koiraa vierellä, ohjaajilla kolinapurkit joilla nakkaavat Karua jos sattuisi nousemaan. Kiitos Elinalle ja Lauralle uhrautumisesta harjoitusavuksi. Ruttu ja Luca olivat kyllä vähän tuttuja koiria, mutta Karu oli silti tosi levoton. Ei katsellut sivuille, vilkaisi välillä, ei ollut ollenkaan rento. En tiedä mikä siinä tilanteessa ahdisti.

Alussa tehtiin yksin käännöksiä oikealle (väljä, mutta tiukkaa nopeammin kun suoristuu), luoksetuloja (hyviä loppuja!), noutoa (ok), seuraamista suorilla normaalia, juoksupätkää, hitaita ja erityisesti liike seis -juttuja joissa palkka istumisesta. Tykkäsin, kiva koiro.

Tottikset ja haku

Tämän viikon saldoa: tiistaina tottista ja lauantaina hakua.

Tottis: Arvosana 3. Koira ei ollut niin innostunut minusta kuin olisin toivonut. Todennäköisesti siis tein jotain väärin. Tehtiin pari paikkamakuuta häiriöisellä kentällä (piippausta mukana, muuten ok). Seuraamista ja henkilöryhmä. Pääpaino oli seuraamisessa. Anne huuteli hyvät kohdat ja palkkasin pitkästä hyvästä.

Haku: Arvosana 4. Mahdollisesti kauden viimeinen, koska ainakin seuraavat kolme viikonloppua jää välistä. Neljä maalimiestä, ei suunniteltuja tyhjiä. Ensimmäiseltä ja neljänneltä vaadittiin ilmaisu (palkka n. 10 haukun hyvästä sarjasta), kakkonen ja kolmonen oli suorapalkkoja. Haukku sujui hyvin, ja löytyihän ne ukotkin, vaikka kolmonen oli vaikea ja vaati useamman yrityksen. En ollut kauhian pettynyt siihenkään koska koira kiersi kauempaa kuin missä maalimies oli ja tuli tosi hienosti luokse kun käskin. Hallintapuolta harjoiteltiin koko harjoituksen ajan eikä se ole täysin mahdotonta enää. :)

Ilmaisua ja esineitä

Lauantain hakutreenissä päädyttiin tekemään Karun kanssa ilmaisuharjoitus. Syynä oli harjoituspaikassa ollut piikkilanka, jonka takia en uskaltanut antaa Karun mennä vapaasti vaan otettiin se haamulla aina suoraan maalimiehelle.

Kokeiltiin seuraavalla reseptillä:

• Koiran haukuttava kunnes ohjaaja on paikalla
• Kun koira lopettaa haukkumisen sekä ohjaaja että maalimies ovat hiljaa, kun koira taas haukkuu, maalimies kehuu ja ohjaaja etenee

Oli vähän liian hankala vielä Karulle. Onnistui, mutta tuli taukoja jossa Karu katseli minuun. Yhdellä maalimiehellä ei alkanut haukkua vaan alkoi haistella ympäristöä. Kutsuin takaisin ja uusintalähetyksellä onnistui paremmin. Neljä maalimiestä tehtiin tällä menetelmällä.

Sitten pellolla (!) esineet. Karulle oli neljä esinettä. Tein rätin heiton ennen ruutua, mutta koira karautti kuitenkin peltoa pitkin suurella ilolla vailla kästystäkään mitä pitäisi tehdä mutta siitä täysin rinnoin nauttien. Vasta kun Paula kävi näyttämässä yhden esineen koira alkoi toimia oikein.

Toisen löydetyn esineen jälkeen olin laittamassa pillejä pussiin ja otin PK-liivit pois ja vapautin koiran pellolle. Haki vielä yhden. :) Palkka siitäkin.

Vilskettä vapaavuorolla

Hallilla vapaavuorolla, vaihteeksi paljon porukkaa. Tehtiin alkuun ja loppuun edelleen samaa noudon nosto harjoitusta, nyt tuli vain yksi rumasti meno. Muutama kapula suuhun ja luoksetulo -loppuosa myös. Ja muutama luoksetulon pysäytys kanssa.

Porukan seassa harrastettiin häiriökontaktia. Yritystä oli hyvin. Yhteisiä paikkamakuita kaksi peräkkäin rivin reunimmaisena, molemmat pienesti piippaavaisia, muuten ok. Toisen aikana kävin piilossa hetken. Pois lähtiessä, kun muut olivat jo menneet, Karu teki paikallaan istumista sen aikaa kun pakkasin. Kerran meinasi ruveta haistelemaan, josta lähdin reippaasti kieltämään -> nousi. Uusiksi vaan ja hyvästä pätkästä palkka.

Tänään oli levoton ja äänekäs koira, volisi häkissä ja kentälläkin.

Möllitokot

Omatoimitelkkisen jälkeen suunnattiin Kuopio hallin kentälle vapaamuotoisiin möllitokoihin. Jännitin paikkamakuuta ja vielä luoksepäästävyyden (hyvä!) aikana en ollut varma, jätänkö koiraa ollenkaan. Jätin kuitenkin. Reunimmaisena rivissä, melko pitkä väli Ansaan.

Heti alusta oli tosi levoton, pyöritti päätään, katseli taakse, kuikuili Ansaa ja vinkui. Rääkäisin kerran että PAIKKA, korjasi vähän. Tuntui saavan sitten ideasta kiinni ja rauhoittui jonkin verran. Koko ajan äänteli, loppua kohti vähemmän. Häiriöt oli kyllä mojovat, kun samalla kentällä oli joku nöffitreffit menossa ja paikkamakuurivin takana vinkupallon kanssa leikki söpöläinen Frida pentu. Hyvä että jätin, hyvä että pysyi, mutta melko luokattoman huono levoton äänekäs esitys oli.

Omaan suoritukseen otin koiran suoraan autosta, Tottista ja kehään. Toisella puolella nöffit ja toisella puolella ylempien luokkien kehä. Karu keskittyi kuitenkin aikas hienosti ja tehtiin ihan omantasoinen suoritus. Korjailin muutaman jutun, luoksetulosta (eteen istuminen hyvä!) ei siirtynyt ekalla käskyllä sivulle, seisomaan jäämisessä teputteli perään.

Palkkasin kerran välissä meetvurstilla, hyvin kesti kehäpalkalla. Hyvää oli myös että pysyi kuulolla liikkeiden välit, vaikka kiinnostavia juttuja oli molemmin puolin meidän kehää. Tarkkana saan kyllä olla ja huomauttaa heti, jos koira katoaa kontaktista.

Hyödyllinen häiriötreeni ja tyytyväinen olin meihin molempiin. Vielä jos paikkamakuuhermot ja sordiino piippakuonoon hankittaisiin niin ihan hyvä tulee.

Muistiinpanot:

• aloitusperusasennot vaikeita
• seuraamisen liike seis perusasennot hitaita
• tottista -viritys toimii hyvin --> pitää muistaa vahvistaakin sitä
• mennään -menon kontaktin palkkaus on kannattanut, vahvistetaan edelleen

Mietityttää

Eilen Olli ja Karu suorittivat BH-kokeen tottelevaisuusosion. Minun rooliksi jäi hirrrrmuinen jännittäminen. Vaikka lopputulokseksi tuli hylätty A-osuus, olin tosi tyytyväinen kummankin karvakorvan kisadebyyttiin. Karu teki alun kuupailun jälkeen hienosti ja keskittyneesti, malttoi hyvin odotella perusasennossa tuomarin kirjoitustauot, ei jäänyt henkilöryhmässä haistelemaan vieraita tyyppejä ja isoin ilo - oli tosi varman ja rauhallisen oloinen pitkässä paikkamakuussa. Olli muisti kaikki kuviot ja pysyi rauhallisena ja keskittyneenä, vaikka alku oli vaikea.

Tänään jatkettiin tokokuvioilla. Tein noudon nostoja, vähän jääviä ja kaukoja. Muistiinpanot:

• Nostoissa on monta tapaa. Pitää päättää, mitä tekee. Ehkä kaksi eri linjaa - tehdä avustettuna   onnistuneita tai ilman apuja mutta kieltää / huomauttaa huonoista ja palkata vain hyvät. Olen kallistuvainen jälkimmäiseen, vaikka eka kuulostaa loogisemmalta.
• Voisi kokeilla, nostaako huonosti pitkällä matkalla jos kapula on meidän välissä. Samoin voisi testata, ottaako huonosti jos matka on tosi-tosi-pitkä, vai johtuuko pyllyily kiihdytysmatkalla olevasta kapulasta.
• Jäävissä on nyt joku maahanmenon taantumavaihe. Valmistelevan kävelyn hidastaminen on toimiva apu. Maahanmenoja pitää tehdä (ja palkata) myös perusasennosta.
• Kaukoissa kokeenomaisuus hämäsi koiraa. Taakse aina joku heilumaan + ennakoiva merkki jättöön, ettei sotke paikkamakuuseen. Seiso-Maahan väliin toimii takapalkka nyt hyvin. Muut välit on ok.
• Tunnaria voisi opettaa vielä ennen talvea kuppitekniikalla. Pitää kysellä lisää ja etsiä tietoa.

Hirmu pohtiminen on taas ollut treenien jälkeen. Tuntuu siltä, että töitä ja muita juttuja pitäisi järjestellä niin, että pääsee treenaamaan enemmän. Paikkamakuussa ja muissakin pitää mennä rohkeasti eteenpäin. Paikkamakuista kirjoittelen ehkä lisää, kun saan ajateltua loppuun.

Tottiksia

Tiistaina tottisteltiin laajemmalla porukalla. Karun kanssa tehtiin seuraavaa:

• Ilmoittautuminen toisen koirakon kanssa. Ongelmana oli että Karu rupesi tuijottamaan toista koiraa, tai oikeastaan ongelmana oli se että minä en tajunnut reagoida siihen heti. Niinpä Karu sitten teki liikkeen kohti toista ja siinä vaiheessa kyllä reagoitiin. Ei hyvä. Uusinta meni kuitenkin mainiosti.
• Seuraamiskaavio kytkettynä. Kohtalainen. En ollut kovin hyvä itse. Videolta näkyy, että palkkasin esim. huonon täyskäännöksen.
• Henkilöryhmä. Ei täydellinen, mutta hyvä.
• Jäävät liikkeet. Ihan ok. Luoksetulon loppu tuskin olisi onnistunut jos en olisi palkannut vauhdista.
• Paikkamakuussa piippasi alkuun. Oli kuitenkin ihan ok mm. siinä vaiheessa kun toinen koira teki luoksetulon.

Keskiviikkona tehtiin kaksi lyhyttä harjoitusta eri kentillä. Molemmat aloitin siten että kentälle mennessä koira sai vähän haistella, sitten huomio minuun ja namupalkkaa. Käveltiin kentälle ja tehtiin seuraamista. Hirmu halukas tekemään - vähän liiankin ahneesti pallon perään. Paikkamakuut hyvät, joskin lyhyet oudoista kentistä johtuen.

Kapuloita

Kotipihassa heittelin kapuloita. Lähinnä harjoittelin heittämistä. Se on vaikeaa. Koira kävi aina hakemassa kapulan. Kerran varasti, en sanonut mitään. Metallikapulasta ei tykkää ja roikottaa sitä pitkin hampain, puukapula on mieluisampi.

Palkkasin nostoista enimmäkseen, eli heti kun nostaa nätisti niin JES ja pallo. Ei tajua pudottaa puukapulaa vaikka saa luvan ja pallon, metallin kyllä sylkäisee pois heti kun lupa tulee. Nostot oli nyt nättejä, kun vauhtia ja virettä oli vähemmän.

Haku

Hakutreenit siirtyneet viikonlopulle, nyt käytiin tavallisissa maastoissa harjoittelemassa sadesäässä. Koira veti metsään mennessä taas hurjasti, minun hallinta oli todella huono siinä vaiheessa. Ajatuksena oli tehdä kolme pistoa hiukan L-muotoon siten että maalimiehet eivät näyttäydy.

Kaksi kolmesta pistosta ei mennyt hyvin suorasti vaan tyypillisesti koira kaarsi liikaa oikealle ja sen jälkeen lopulta löysi maalimiehen työksentelemälle taaksepäin. Yksi meni juuri niinkuin kuvittelin.

Ei ollut onnistunut harjoitus siinä, että olisi opettanut koiralle työksentelyä eteenpäin. Olisi ehkä pitänyt laittaa vaan suoria pistoja tuulen puolelle, joissa oltaisiin hyödynnetty mahdollisuutta helppoon nenänkäyttöön. Hallintaa pitäisi myös vaatia kunnolla.

Häiriöherkkä lomakuonoloinen

Reissussa yhtenä päivänä vähän tottisteltiin leirintäpaikan nurmikolla. Tehtiin pitkiä seuruupätkiä ja luoksetuloja. Vähän myös käännöksiä, seuraamiseen yhdistettynä huonompia (hitaita, vajaita), sitten kun tein taas lyhyemmästä liikkeestä niin parempia. Luoksetuloissa autoin käsillä pitkältä matkalta että sain jarruttamaan kunnolla, menivät kivasti.

Karu oli suorastaan häiritsevän häiriöherkkä. Innokas, hyvässä vireessä, seuraa keskittyneesti tassut vippasten - ja sitten kun kymmenien metrien päästä kuuluu ihmisten keskustelua, pudottaa kontaktin ja meinaa sotkeutua tassuihinsa, kun yrittää kurkkia missä ja kuka ja mitä.

Paniikkivirityksiä - elikkäs tottisharjoituksia

BH-koe lähestyy vääjäämättä. Sunnuntaina oltiin osalla hakuporukkaa Suunnistajanpuiston kentällä. Tänään puolestaan vierailla kentillä.

Ilmoittautumista moneen kertaan (olisi voinut mennä paljon paremmin, Karu otti paljon häiriötä jostain - varmaan kentästä yleensä). Paikkamakuu kun Näpsä teki omaansa harjoitustaan - myös mm. luoksetuoa Tule! käskyllä. Erittäin hyvää häiriötä - erittäin hyvä paikkamakuu.

Sitten BH-kokeen seuraamiskaavio kytkettynä. Meni aika lailla huonosti. Huono kontakti, itse tein väärin ja muuta sellaista. Sitten se tärkeä osuus taas, eli henkilöryhmä. Sitä hinkattiin. Voisi tehdä niin paljon enemmänin. Annelta hyviä vinkkejä miten sitä helpottaa (kiertää vain kahta ja huolehtia ettei koira kulje kovin läheltä ihmisiä).

Tauon jälkeen tehtiin ilmoittautuminen ja henkilöryhmä uudestaan. Kaiken kaikkiaan minä olin aika huono tässä harjoituksessa.

Tänään maanantaina puolestaan kaksi harjoitusta Riistavedellä. Koulun hiekkakenttä ja nurmikenttä. Molemmissa hyvin lyhyet (2-3 min) harjoitukset. Ajatuksena saada hyvä alku vieraalla kentällä ja leikkiä koiraa innostavasti. Ja koittaa pitää kontakti.

Eka kenttä häiriötön. Kontakti tipahteli, muuten hyvä. Toinen kenttä kovalla häiriöllä - ihmisiä matkalla kentälle ja yksi kultainen noutaja kentän laidassa. Karu tuijotti noutajaa, mutta jotenkin sain sen huomion muutaman hetken jälkeen pakotteilla ja niitä seuranneilla kehuilla itseeni.

Mentiin kentälle ja käveltiin yhteen suuntaan ja takaisin. Palkka herkässä. Tosi hyvin meni.

Taskisen tokotit

Keskiviikkona päästiin kolmannelta varasijalta mukaan Satu Taskisen tunnille. Tehtiin kaksi viidentoista minuutin kierrosta ja aiheiksi pähkäilin etukäteen seuraamisen ja käännöksen sekä pitkään hinkatun luoksetulon.

Aloitettiin seuraamisella, joka kääntyi lähes paikallaan tapahtuviksi käännöksiksi. Hyvä asia, mutta huono aloitusaihe - alussa koira oli taas vieraista ihmisistä ja koirista innoissaan ja keskittyi vähän huonosti, ja lopussa Karu kyllääntyi koko touhuun, lakkasi tekemästä ja jopa lällätteli, kun meinasin napata kiinni komentaakseni.

Toisella kerralla tehtiin luoksetuloa sillä ajatuksella, että pitää sen osata läheltä hitaastikin tulla oikeaan asentoon. Pohdin myös ääneen aiemmin miettimääni, kannattako opettaa koira hakemaan eteen istumisen paikkaa jo tässä vaiheessa (kun se ei sitä selvästi osaa), ja Satun mielestä kyllä. Yritettiin saada Karu siirtymään sivulta Tule-käskyllä eteen istumaan heikoin tuloksin.

Olisi pitänyt ottaa videokamera ja nauhottaa kommentit, koska oman setin jälkeen ei mieleen jäänyt juuri mitään, mistä lähteä taas itsekseen eteenpäin. Jotakin kuitenkin:

• Älä aina auta koiraa, vaadi että se työskentelee itse. Palkkaa hyvästä yrityksestä.
• Kannattaa mieluummin opettaa koira yrittämään tarkkoja oikeita suorituksia kuin jatkuvasti itse säätää asioita niin, että saisi koiran tekemään oikein
• Edelleen perusasentotreeniä niin, että autetaan namilla vaikka 5 kertaa oikeaan paikkaan, sitten annetaan koiran yrittää itse
• Opeta sanaerottelua (esim. Sivu ja Tule tarkoittaa eri asioita...)
• PK-koiran pitäisi osata siirtyä sivulta eteen ihan samoin kuin edestä sivulle
• Käännöksissä kannattaa ihmisen kääntää oikeaa jalkaa, ei vasenta
• Palkka ehdottomasti vasemmalle, pois oikeasta taskusta, namipalkka vasemmasta kädestä

Loppuun katsottiin ihan lyhyesti liikkeestä maahan menoa. Satu aloittaisi nopeamman maahanmenon (mahdollisesti eri sanalla) siten, että ensin istumisesta yritetään saada koira lätkäisemään etutassut maahan.

Hakua (vähän haussa)

Tiistaina hakutreenit ensimmäistä kertaa loman jälkeen. Meitä oli vähän, joten tehtiin sekä haku että esineruutu.

Kolme ukkoa, suorapalkka (2 ruokaa, 1 taisteluleikki - rupeaa oma-aloitteisesti haukkumaan), ukot 50:ssä, ei tuulta. Kauhia juokseminen lopputuloksena. Kaikki ukot löytyi, toki piti vähän kiertää. Jonkin kerran kutsuin takaisin ja tuli ihan hyvin. Koira tykkäsi, mutta kaahotti hirmuisesti menemään. Se tekee T-muotoista kuviota, eli juoksee ensin rajalle ja sielä edestakaisin.

Kiinnitettiin huomioita taaksepäin työskentelyyn. Karulla ei ole käsitystä siitä että pitäisi työskennellä eteenpäin. Keskusteltiin vaihtoehdoista, mm. L ja viuhka ja se että ohjaaja siirtyy aina keskilinjalla eteenpäin. Todettiin näitä voi ja kannattaa kokeilla.

Esineruutu samankaltainen. Enemmän juoksua kuin itse esineiden löytämistä. Mutta kapeasta ruudusta löytyi kolme jonka jälkeen lopetin. Viisi siellä kaiken kaikkiaan oli. Toisen esineen jälkeen lakkasi yrittämästä. Patistamalla sanallisesti kuitenkin onnistui löytämään sen kolmannen.

Ei huono, mutta ei mitenkään hyväkään harjoitus.

Tottis

Lauantai-iltana tottikset. Seuraaminen ja jäävät, luoksetulo. Täyskäännös. Paikkamakuu. Ennakoi vahvasti jääviä liikeitä (maahan menoa) nyt kun niitä olen treenannut. Katja ehdotti ettei niitä tehtäisi - koira osaa ne hyvin ja  nyt rikkoo seuraamista tuo ennakointi. Myös palkkaa voi siirtää eteen lähteväksi että saadaan seuraamispaikka korjattua. Täyskäännöksiä tehtiin vain vähän - vaatii kyllä harjoitusta. Paikkamakuu ongelmaton.