Väliin vähän voittajaa

Viime aikoina ei ole paljon tullut mietittyä mitään treenisuunnitelmaa, lähinnä hömpötelty harvakseltaan oman ryhmän treeneissä ja ainoana "oikeana harjoituksena" toistettu luoksetulon pysäytyksiä. Eilen päätin kuitenkin jo ennen treenejä, että kokeillaan mielenvirkeyden kannalta tehdä vähän voittajan liikkeitä.

Tehtiin käskytettynä mutta ei kovin koemaisesti seuraaminen, istuminen, metallinouto, hyppynouto, luoksetulo ja kaukot. Tunnari ja ruutu jätettiin suosiolla kokonaan välistä, kun ei niitä ole ajateltukaan viimeiseen puoleen vuoteen. Ei tosin juuri noita muitakaan.

Seuraaminen oli tosi pitkä ja vivahteikas (eli ilmeisemmin ihan normaali voittajan seuruutus). Käännökset eivät ole korjaantuneet itsestään tauon aikana. Sivuaskeleet ja paikalla kääntymiset vaatisivat opettamista. Muuten ihan mukavaa - kiva oli että Karu jaksoi hyvin mukana.

Istuminen supeeeeeerhidas eli ihan normaali.

Metallinouto oli yllättävän hyvä! Ihan tavallisen puukapulanoudon oloinen ja palauttikin kohtalaisen nätisti tökkimättä. Tykkäsin.

Hyppynoudossa heitin vähän vinoon ja pikkuisen jännitin palautusta + en muistanut mitä piti sanoa niin käskytin väärällä sanallakin (Hyppy - Hae, vaikka noutokäsky on Tuo...), mutta hyvin se kapula sieltä takaisin tuli. Tästäkin tykkäsin.

Kakeissa ensimmäinen siirtymä maa - seiso tepsutti askeleen eteenpäin, ei ehket heti hoksannut mitä tehdään. Muut vaihdot pysyi hyvin melkein paikallaan, vähän sivusiirtymää ja tassujen liikutusta.

Luoksetulossa - nooooh - ei merkkiäkään niistä kymmenistä harjoituksista mitä on tehty. Pysähtyi ehkä viiden metrin päähän minusta sen jälkeen, kun olin aikani karjunut ja kiljunut ja huitonut. Ja siitäkin tepsutti eteenpäin kun suljin suuni.

Kaikista kivointa oli kuitenkin se, että tekeminen oli hurjan kivaa <3 Ja nyt naputtelen taas blogiakin! Tuleekohan tästä vielä toko-innostus?

Toisella kiekalla korjailtiin vielä luoksetuloa vakioharjoituksella (pitää alkaa häivyttää sitä takapalkkaa ja liittää valmisteleva osuus) + Rokin vieressä vähän helppoa häiriöpaikkamakuuta.

Norjassa kesällä 2013

Kotiläksyjä: perusasentojumppaa

Kotona on kivaa. Kotona koiran kanssa touhutessa kirkastuu hyvin koulutuksen perusasiat - palkkaan jostakin toiminnasta, saan sitä lisää. Viksu koira tuntuu tajuavan ja oppivan tosi nopeasti, jos vain itse keksin tavan kertoa mitä pitäisi tehdä.

Esimerkki: sivuaskeleet vasemmalle olivat viime treeneissä mahdottoman vaikeita. Olikohan se Marianne, joka vinkkasi astumaan ristiin ja opettamaan koiran väistämään peruuttaen taakse. Kotona sain Karun pari kertaa peräkkäin lähtemään oikeaan suuntaan ja palkkasin heti siitä. Noin viidellä toistolla homma oli jo bueno, eli koira lähtee väistämään oikeaan suuntaan heti kun itse lähden kallistumaan vasemmalle!

Vastakkainen esimerkki: yritin opettaa tunnaria, eli että oman hajuinen kapula on se kiinnostava, toinen on vain kuriositeettina mukana lattialla. Karu tuntuu yrittävän kovasti päätellä, millä perusteella milloinkin pitää valita nostettava kapula. Esimerkiksi lähempi tai kauempi, se kumpaa viimeksi liikutin tms. En vain saa sitä mitenkään ymmärtämään, että haluaisin sen valitsevan haisevan pulikan.

Näiden älynväläysten lisäksi on tehty kaikenlaisia muitakin perusasennosta liikkumisia, käännöksiä paikallaan, peruutusta jne ja paljon niitä vasemmalle pyörimisiä yrittäen säilyttää kontakti. Olen myös palkkaillut pelkistä Liike seis - pysähdyksistä.

Luoksetuloon on tehty perustoistoja niin, että JES ja palkka heti kun peppu osuu maahan. Yritän saada istumista siinä edessä vähän nopeammaksi. Nyt jää välillä pylly pystyyn ja hiissautuu hitaasti maahan.

Liikkeestä istuisia on myös aloiteltu! Tämä on niitä juttuja, jota ei vaan oikein koskaan ole tullut tehtyä.

kuvituskuvana leikkiin kutsu kesältä 2011

Tottiksia

Tiistaina tottisteltiin laajemmalla porukalla. Karun kanssa tehtiin seuraavaa:

• Ilmoittautuminen toisen koirakon kanssa. Ongelmana oli että Karu rupesi tuijottamaan toista koiraa, tai oikeastaan ongelmana oli se että minä en tajunnut reagoida siihen heti. Niinpä Karu sitten teki liikkeen kohti toista ja siinä vaiheessa kyllä reagoitiin. Ei hyvä. Uusinta meni kuitenkin mainiosti.
• Seuraamiskaavio kytkettynä. Kohtalainen. En ollut kovin hyvä itse. Videolta näkyy, että palkkasin esim. huonon täyskäännöksen.
• Henkilöryhmä. Ei täydellinen, mutta hyvä.
• Jäävät liikkeet. Ihan ok. Luoksetulon loppu tuskin olisi onnistunut jos en olisi palkannut vauhdista.
• Paikkamakuussa piippasi alkuun. Oli kuitenkin ihan ok mm. siinä vaiheessa kun toinen koira teki luoksetulon.

Keskiviikkona tehtiin kaksi lyhyttä harjoitusta eri kentillä. Molemmat aloitin siten että kentälle mennessä koira sai vähän haistella, sitten huomio minuun ja namupalkkaa. Käveltiin kentälle ja tehtiin seuraamista. Hirmu halukas tekemään - vähän liiankin ahneesti pallon perään. Paikkamakuut hyvät, joskin lyhyet oudoista kentistä johtuen.

Tottis

Lauantai-iltana tottikset. Seuraaminen ja jäävät, luoksetulo. Täyskäännös. Paikkamakuu. Ennakoi vahvasti jääviä liikeitä (maahan menoa) nyt kun niitä olen treenannut. Katja ehdotti ettei niitä tehtäisi - koira osaa ne hyvin ja  nyt rikkoo seuraamista tuo ennakointi. Myös palkkaa voi siirtää eteen lähteväksi että saadaan seuraamispaikka korjattua. Täyskäännöksiä tehtiin vain vähän - vaatii kyllä harjoitusta. Paikkamakuu ongelmaton.

Tottiksia

Torstaina ja perjantaina olin autotta - joten teimme tottisharjoitukset Karun kanssa muutaman sadan metrin päässä olevalla hiekkatienpätkällä Joensuuntien vieressä.

Aiempi tilanne oli siis se että koira väisti ja sen paikka seuraamisessa oli samasta syystä liian takana. Tästä syystä en kummassakaan harjoituksessa käyttänyt minkäänlaisia pakotteita seuraamisen paikassa. Minulla oli molemmissa harjoituksissa mukana nahkarätti ja meetwurstia.

Torstain ohjelmassa oli seuraaminen ja BH-kokeen jäävät. Perjantaina seuraaminen ja BH-kokeen maahanmeno ja luoksetulo. Seuraaminen oli taas kunnossa, palkkana käytin siinä pelkästään nahkarättiä. Palkkaan nyt mahdollisimman vaihtelevasti ja usein, jotta koira on koko ajan tilanteessa jossa voi tulla palkka.

Istuminen seuraamisesta meni ilman ongelmia. Maahan menossa annoin käskyn vain hiukan pysähtymisen jälkeen ja koira meni nopeasti maahan. Rupesin palkkaamaan tästä - josta oli myös perjantaille ulottuva seuraus että koira alkoi tarjota maahanmenoa suoraan pysähtymisen jälkeen. Pitää olla tarkkana tästä.

Luoksetulot olivat pääsääntöisesti hyviä. Ainoa ongelma on saada koira ilman apua pysähtymään oikeaan paikkaan. Meetwurstilla se onnistuu hyvin. Ilman sitä - ei niin hyvin.

Perjantaina oli lopuksi vielä paikkamakuu. Ei ongelmia siinä.

Revennyt leijona ja muita juttuja

... eli ei juuri mainittavaa, edelleen tauolla. Koiran kuuppa tuntuu kestävän lepoa paljon paremmin kuin ohjaajan, vai miltä näyttää?

Kotona on tampattu sivulletuloja, siirtymisiä ja käännöksiä paikallaan ja pieniä liikkeestä vasemmalle käännöksiä. Lenkeillä on otettu pätkiä seuraamista juoksussa ja hitaassa kävelyssä (on muuten hieno juttu! koira osaa vähän seurata!) sekä Mennään -harjoituksia, jälkimmäisiä myös kanssaihmisten iloksi Kitymarketin parkkipaikalla.

Eilen huristelin vähän potkukelkalla, tosi varovasti lyhyen lenkin, kolme pientä vetopätkää. Tie oli niin liukas että minua vähän jännitti, ja kun loivassa alamäessä kelkka luisui naru löysänä koiran perässä niin jarrutin - josta jarrutusäänestä Karu päätteli että pitää pysähtyä. Ja nyt olen ihan että voivoivoi ei tästä tule mitään kun en osaa opettaa.

Tänään käytiin perhekävelyllä lähikentällä, jossa ei olla koko talvena piipahdettu. Siellä olikin laitettu kenttä luistinradaksi. Yritin touhuta kentän reunalla vähän kontaktia, vapaamuotoisia liikkeestä istumisia ja maahanmenoja, mutta vähän plörinäksi meni kun oli liukasta ja naru koko ajan koiran kintuissa ja leijonalelukin meni repaleiksi.

Onneksi sentään aurinko paistaa ja lumet sulaa kohinalla ja Karu on terve.

Vähän valoisampaa tottistelua

Tiistain tottistreeneissä mieli ja tekeminen oli paljon parempi kuin viikko sitten, mutta edelleen minua vaivasi jonkinlainen suunnittelemattomuus - osaamattomuus - ongelma. Karu kävi kahdesti kentällä ja molemmilla kerroilla ammuttiin - leikittiin samalla, meni hyvin. Reagoi kyllä kääntämällä pään muttei säpsynyt, jos oli pallossa kiinni ei päästänyt irti mutta käänsi silmiä laukauksen suuntaan. Ääni oli kyllä tosi vaimea paukkupyssymäinen.

Ekalla kiekalla paljon leikkipalkkaa, lyhyeltä matkalta eteen istumista, vähän liikkeestä maahan ja istumaan menoja ja sivulletulojakin. Toisella kerralla jääviä vapaamuotoisesti ja lyhyt paikkamakuu, jossa oli kohtalaisen hiljaa.

Aika levoton ja kokonaisäänekäs oli tänäänkin, autossakin kitisi ihan kunnolla. Ensi kerralla voisi ohjaaja yrittää tietää mitä tekee.

Riikan tottis

Riikan tottisporukasta Kati & Sara, Elina & Ruttu sekä minä, Katja ja Karu käytiin tottistelemassa yliopiston parkkipaikalla. Alussa keskusteltiin miten meidän kannattaisi tehdä näitä treenejä nyt kun Riikka itse ei enää ole mukana kuin korkeintaa vierailevana tähtenä. Päädyttiin siihen, että otetaan joka harjoitukseen jokin yhteinen juttu ja sitten tehdään myös mitä kukin haluaa.

Tein ensin Karun kanssa lyhyen liikkeestä maahan ja liikkeestä istumaan treenin leikinomaisesti. Mitenkään hirmu hyvin se ei mennyt. Keskusteltiin siitä ja todettiin että minun pitäisi antaa vielä käsiapu liikkeestä istumisessa jotta sitä saisi nopeammaksi. Liikkeestä maahanmenossa on taipumus palkata liian nopeasti, eli ennen kuin pylly osuu maahan.

Seuraavana meillä oli yhteistreeninä luoksepäästävyysharjoituksia ja ilmoittatumisia - sekä paikallaan makuuta.

Paikallaan makuu on ihan rikki. Piippaa ihan hirmuisesti. Katja toisaalta sanoi sitä, että kun se eilen meni niin hyvin. Pitkällisen keskustelun lopputulema oli, niinkuin minä se tulkitsin, että harjoitus oli liian vaikea. Minä olisin tässä vaiheessa lyhentämässä aikaa ihan minimaaliseksi (muutamaan sekuntiin) ja sitten vaihtelevalla ajalla (välillä pidempi, välillä lyhempi) sitä pidentämässä. Se on kylläkin aika vaikea tehdä ryhmässä muita häiritsemättä. Toki jos toiset koirat kestää sen että yksi koirakko lopettaa ja aloittaa harjoitusta vieressä.

Harjoituksen ehdottomasti kivoin osuus oli häiriökontaktiharjoitus, jossa kaikki käveltiin kontaktissa toisia ohitellen. Kivaa siitä teki minulle Karu, joka oli aika tosi hyvä.

Tokavika kesäkoulukerta

Tiistaina oli Kesäkoulun tokoilut Kuopio-hallin kentällä. Katja R. ei voinut olla mukana, eli Annen kanssa tehtiin melko pitkä rupeama että saatiin kaikki monta koirakkoa kahteen kertaan harjoitutettua.

Luoksepäästävyyttä seuranneessa yhteisessä paikallaanmakuussa levoton puuppa piippasi. Hiljaa, mutta kuitenkin. Koitin helpottaa niin pitkälle että lopulta syötin melkein jatkuvasti lihapullaa - yrittäen kuitenkin olla palkitsematta piippauksesta. No hyvääkin oli, eli muuten meni mainiosti. Ei nouse, eikä varsinkaan lähde mihinkään. Eikä ennakoi ainakaan vielä.

Odotimme seuraavaksi pari koirakkoa omaa vuoroamme. Annen ehdotuksesta teimme paljon paikallaanmakuuharjoituksia. Ne menivät oikein mainiosti siinä mielessä että pystyin lähtemään pois koiran luota ja kiertämään sitä ja palkkaamaan eri puolilta ja jatkamaan harjoitusta pitkään. Kun aikaa oli paljon ehdimme välillä leikkiäkin ja välillä oltiin ihan vaan levossa (parkki).

Ensimmäisellä kierroksella tehtiin ruutua. Anne hetsasi koiraa ja laittoi esineen ruutuun ja sitten Ruutu! ja koira juoksi esineen luokse. Leikit päälle. Ja sama uudestaan. Laitettiin esine myös huomaamatta ruutuun ja koira perään. Kaiken kaikkiaan meni oikein mainiosti.

Sitten taas siirryttin syrjään ja tekemään omiamme. Oltiin levossa, tehtiin paikallaanmakuuta, leikittiin ja tehtiin jääviä liikkeitä sekä kauko-ohjausta. Se mikä oli minulle kerrassaan erinomainen positiivinen yllätys oli Seiso! joka tapahtui todella nätisti ja ilman käsiapua.

Sitten meidän toinen vuoro Annen luona. Vapaavalintaisena aiheena oli seuraaminen. Käytiin läpi edellisellä viikolla Katjan kanssa läpikäytyä ongelmaa, Karun esittämää taipumusta seurata liian kaukana sivulla ei-imutus seuraamisessa. Tätä pyrittiin Katjan ohjeen mukaan korjaamaan muuttamalla namupalkka tulemaan koiran pään takaa ja vasemmalta puolelta, jolloin koira korjaa asentoaan oikealle ja painaa lonkan kiinni ohjaajan reiteen. Karu ennakoi palkan tuloa tältä puolelta hyvin vähällä harjoituksella ja toimii juurikin niin että painautuu hassulla mutkalla koiranohjaajan reiteen. Se on ylitekemistä - korjataan palkitsemalla siitä että tekee liikaa vastakkaiseen suuntaan. Kokeiltiin nyt myös muuten, siten että palkka on vasemmassa kädessä, mutta tuossa vatsan edessä ja kyllä - Karu seuraa suunnilleen oikein. Annen ohje oli siirtyä lyhyeen tekemiseen: perusasento-joitain askelia eteenpäin-perusasento-palkka. Tätä on nyt tarkoitus harjoitella kotosalla. Lisäksi tehtiin vielä Annen ohjauksella perusasennosta kääntymistä sekä voimakasta kaarrosta vasemmalle - peräpään käyttöä.

Oli hyvä harjoituskerta.

Aamutottikset

Nyt kun lomilta on päästy on päästy myös aamutottiksiin. Ne kestää sen viisi minuuttia aamulenkin päätteeksi. Tällä viikolla on tehty Annen ja Katjan meille esittelemää Seiso-Istu-Maahan -leikkiä. Tosin ainoastaan Istu ja Maahan osiota, ja niitäkään liikaa sekoittamatta - eli opetellaan vasta leikkimään.

19.7. Kesäkoulu, videolta arvioituna

Kesäkoulun (toko)harjoitus alkoi yhteisellä osuudella, jossa tehtiin kehään tulo, luoksepäästävyys ja paikallaan makuu. Ennen ja tämän osuuden aikana koira vaikutti levottomalta ja taipuvaiselta nuuskimaan keinonurmimattoa ja vetämään puolikaarta hihna kireällä. Keskittyminen oli kuitenkin hetkittäin hyvä ja intensiivinen.

Ensimmäisessä yksityisharjoituksessa oli ohjaajana Katja Rautiainen ja katsottiin lähinnä perusasentoon tuloa. Käsiapu on vielä välttämätön. Perusasento on tällä hetkellä edessä, jotain sellaista johon pitää kiinnittää erityistä huomiota. Takapäänkäyttö on käsiavun kanssa tehtynä oikein hyvä isoksi koiraksi. Perusasennon lisäksi tehtiin muutama liikkeelle lähtö (seuraaminen). Huomioitavaa on, että en ole harjoitellut Karun kanssa perusasentoon tuloa tai seuraamaan lähtöä hyödyntäen seinää oikean paikan varmistamiseksi, vaikka olen tästä Katja R:n kanssa aiemmin jo puhunut. Oikean paikan varmistamisessa on tähän asti käytetty lähes yksinomaan imutusta.

Toisessa yksityisharjoituksessa oli ohjaajana Anne Miettinen ja ajatuksena tehdä jääviä liikkeitä (seisominen, istuminen ja maahanmeno). Harjoituksen alkupuolella Karulla oli tavattoman kova kiinnostus haistella mattoa, huidella pitkin ja poikin eli siis tehdä mitä tahansa muuta paitsi sitä mitä tulimme tekemään. Kiinnostus makupalaa kohtaan oli vaikea virittää eikä se kestänyt muutamaa sekuntia pidempään. Videolta arvioiden koira piti nenänsä poissa matosta ainoastaan silloin kuin pidin siitä kaulapannasta kiinni ja lonkkani tasolla (eli etutassut kevyesti ilmassa). Vaihdoimme leikkipalkkaan (narupallo), mutta tämäkään ei auttanut. Sitten Annen kehoituksesta aloitimme harjoituksen uudestaan sillä tavalla kuin teemme sen tottiskentällä: Tottista! ja lyhyt leikki -> suoritus ja leikkipalkka -> suoritus ja leikkipalkka. Ja kun pakka jossain vaiheessa taas sekosi, Tottista! herätti koiran ja sitä seurasi lyhyt leikki ja sen jälkeen taas -> suoritus ja leikkipalkka. Homma lähti toimimaan. Vaikka suoritukset eivät ehkä olleet teknisesti mitenkään erityisiä, ne tehtiin eriomaisessa vireessä ja sekä minä että koira nautimme niiden tekemisestä.

Ihan hirmu tärkeää on että opin vielä leikittämään koiraa.

Lauantaitreeni ja vähän muutakin

Eilen lauantai-iltana oli Tottis-ryhmän treenit. Tehtiin liikkeestä istumista ja henkilöryhmää. Ihan mukavasti meni, vaikka molemmissa ollaankin aika alussa vielä. Karu seuraa keskittyneesti imuttamalla. Se on jotain mitä on tehty pentukursseilla ja tokokursseilla paljon, eikä henkilöryhmä siksi tunnu kovin vaikealta. Liikkeestä istumista tein Karun kanssa ensimmäistä kertaa. Katja on harjoitellut enemmän semmosia.

Torstai- ja perjantaiaamuina meillä oli lenkin jälkeinen lyhyt tottispätkä, taidettiin tehdä perusasentoharjoituksia lähinnä.

Eilen ja tänään olen ottanut myös seuraamisen ensimmäistä askelta kontaktin kautta. Ensin palkannut perusasennossa olevasta kontaktista ja sitten astunut askeleen ja kun koira katsoo ylöspäin ja seuraa, naks! ja palkka. Jonain päivänä astutaan vielä toinen askel ilman imutusta. Maailma on silloin parempi paikka.