Seuraamisesta, osa II

Pari viikkoa sitten pohdiskelin, että miten lähtisin viemään seuraamista eteenpäin. Täykkärien osalta piti saada ensin näkemys siitä, millaisia ne voisivat olla. Kyselin vähän vinkkejä ja katselin paljon videoita. Huomasin, että on ällistyttävän vaikeaa löytää videoita hyvin seuraavista, sujuvasti vasemman kautta täykkärit tekevistä dobermanneista.

Ideoita tietenkin testailtiin:


Tällä hetkellä tuntuu siltä, että mitään kovin ihmeellistä ei meidänkään täykkäreissä tule tapahtumaan. Kun ongelma kerran on se, että koira kääntyy liian hitaasti ja käännös jää vajaaksi, niin korjauksena lähden sitten  tekemään niistä vähän säpäkämpiä ja varmistan, että ovat riittäviä.

Suunnitelma:

1. parempi vire käännöksiin - tavoitteena, että käännös nostattaa koiraa ja pylly liikkuu liukkaammin pois ohjaajan edestä
2. paljon käännöksiä yli 180 asteen - tavoitteena, että ei ennakoi ja jätä vajaaksi
3. tukitoimintana paljon takaosan käytön harjoituksia ja muuta liittyvää jumppaa - jotta homma olisi koiralle mahdollisimman helppoa

Seuraamisesta

Alkuvuoden koekohnustuksen jälkeen ehtii taas vähän ajatella eteenpäin. Viime treeneissä pyysin videoimaan meidän seuraamista (iso kiitos Kirsi!), jotta voin miettiä mihin suuntaan sitä haluaisin viedä, ja mihin ongelmakohtiin kannattaisi seuraavaksi keskittyä.

Tässä video:


Havaittuja huonoja juttuja:

• perusasentoon istumiset on hitaita ja epävarmoja
• oikealle käännökset kävelen ihan pyöreän näköisesti, vaikka tuntuu siltä että käännyn napakasti
• kontakti tippuu käännöksissä
• täyskäännöksistä en tykkää, jäävät vajaiksi ja ovat hitaita
• oikealle käännöksissä jää helposti väljäksi

Havaittuja hyviä juttuja:

• kestävyys on hieno! Jaksaa taapertaa vieressä jo tosi pitkään ja tuntuu helpolta
• vaikka kontakti putoaa käännöksissä, hakee nopeasti takaisin ja pysyy suorilla hyvin
• juoksu ja juoksusiirtymät menevät jo yleensä ilman pomppimisia
• vasemmalle käännökset näyttää ihan hyvältä
• paikka ja asenne on ihan jees, vaikkei se niin virkeältä näytä kuin voisi olla, tykkään ilmeestä kuitenkin

Paljon siis jo hyvää. Viilattavaa lähinnä käännöksissä. Valitsen nämä kaksi ensin työn alle:

1. kontaktin säilyttäminen tasaisena läpi käännösten
2. täyskäännökset sujuvaksi

Kontaktin säilyttämiseen olen jo aiemmin tehnyt harjoituksia jotka toimivat ihan hyvin, niitä pitää vaan toistaa usein ja paljon että saadaan vanha opittu tapa korjattua.

Täykkäreitä pitää varmaan vähän ajatella ensin. Päättää millaisen haluaisin siitä ja sitten vasta pähkäillä, että saanko sellaisen tehtyä. 

Tokokoe, avoin luokka, 2.2.2013

Kolme viikkoa sitten korkattu tokokisaura jatkui tänään avoimen luokan kokeella. Tuomarina oli Erkki Shemeikka. Viimeksi alokasluokan kokeessa oli Mauri Pehkonen - unohtui mainita. Avoimessa oli koirakoita paikalla 13, meidän kokonaispisteet 162, I-tulos ja luokkasijoitus 5.

Paikallaan makuu: 7

Ihan kauheaa. Aloitus oli levoton ja huono. Vessakopissa piilossa kököttäessä mietin, että onkohan pahempi se että piippausta kuuluu vai ne hiljaiset hetket. Kolme minuuttia on iäisyys. Tuomari kommentoi, että taisit itsekin kuulla mitä täällä tapahtui. Juu, kuulin. Lisäksi oli haistellut.

Seuraaminen: 9

Parempi aloitus kuin viime kisassa, meidän normitasoinen tämän hetken koeseuruusuoritus. Vähän reilut pisteet minusta. Epätasainen, välillä painoi välillä loittoni, kontakti putosi käännöksissä. Seuraamista ei olla paljoa harjoiteltu viime aikoina ja se kyllä näkyy laadun huonontumisena.

Liikkeestä maahan: 10

Haisteli ja vähän hidas maahanmeno, varma tutunoloinen suoritus.

Luoksetulo: 5

Tätä oltiin kiireellä jankattu pari viikkoa - kokeeseen ilmoittauduttaessa ei osattu vielä ollenkaan. Viimeistelytreeneissä Karu jo pysähtyi kohtalaisen nätisti pelkällä käsimerkillä, mutta tiesin, että kokeessa ei tule toimimaan. Yllättävän hyvin jarrutti, mutta meni kuitenkin epävarmaksi ja loikki häntä heiluen perille asti eli läpijuoksusta 5 pistettä.

Liikkeestä seiso: 8,5

Jäävät on meillä aina olleet ihanan varmat ja tasaiset. Tässä taisi olla vikana vain pieni teputus käskyn jälkeen.

Nouto: 8

Noutoakin kokonaisena liikkeenä on harjoiteltu aika vähän. Etukäteen epäiin, että loppuasennon kanssa voi tulla ongelmia. Meni just niinkuin arvelinkin, muuten varsin mallikas (ja meni kapulallekin siististi kuono edellä!), mutta lopussa tökkäsi minua mahaan kapulalla ja istui kauas. Tuomarikin mainitsi nämä pistevähennyksen syinä.

Kaukokäskyt: 10

Jätin koiran tosin vinoon, mutta siitä ei rokotettu. Hirrrmu pitkät vaihtovälit. Varmat ja normihitaat vaihdot.

Hyppy: 8

Tätäkin hinkattiin (luoksetulon pysäytyksen kanssa) pari viikkoa tiiviisti ennen koetta. Idea meni perille ja ylimääräisiä kiekuroita ei onneksi tullut. Arvostelussa tuomari mainitsi jotain esteen takana olosta, olisiko ollut liian kaukana tai vinossa tai jotain? Takaisinhypyn jälkeen luoksetulossa tökkäsi minua kuonolla.

Kokonaisvaikutus: 9

Tuomari kehui rauhallisuutta ja että ei ollut turhia kiemuroita.

Ennen koetta jännitin paikkamakuuta ihan yhtä paljon kuin ekaan kokeeseenkin mennessä. Kun se oli ohi, hävetti ja harmitti mutta ei enää juurikaan jännittänyt. Kehäänmenovalmistelut tein samoin kuin viimeksi ja aloitus oli nyt parempi.

Parasta kokeessa oli, että minulla oli ihan mukavaa kehässä. Viime kerrasta viisastuneena laitoin koiran suoraan maahan liikkeiden välissä, ja homma pysyi hyvin hanskassa ilman mitään ylimääräistä häsellystä. Karu murukuonolo tuli mielellään mukana aina seuraavan liikkeen aloitukseen ja oli hyvin keskittynyt, ei tainnut juuri vinkua aloituksissakaan nyt.

Ennen omaa vuoroa ajattelin pisteitä, mutta kehässä en taas yhtään tiennyt mikä on tilanne, vaikka tuomarin kommentteja kuuntelin ja jotain jopa muistinkin suorituksen jälkeen. Kehästä poistuessa olin ihan hurjan iloinen. Karu teki kaiken minkä osasi 100% ja toimi hyvin lunkisti. Mainio otus <3.

Pihalla hehkutellessa tuli vielä jymy-yllätys: vaikka korkean kertoimen paikkamakuu ja luoksetulo menivät mönkään, pisteet riittivät ykköstulokseen! Ei ollut ihan etukäteen suunnitelmissa, että kahdella kokeella saadaan kilpailulupa voittajaluokkaan :).

Seuraavaksi pidetään piiiitkä tauko koehommista, reenaillaan paikkamakuita ja piippakuonon hermojen hallintaa, käydään ehkä mölleissä ja mätsäreissä ja ihmisten ilmoilla oppimassa olemaan koiriksi, ja humputellaan kaikkea ei-niin-vakavaa ja enemmän mukavaa - esimerkiksi jatketaan operaatio suppilovahveroa.

Sitä ennen kuitenkin mietitään, että millainen pitää kakun oikein olla, jotta se olisi riittävän hyvä sellaiselle reenikamuryhmälle kuin meille on suotu?

Tottelevaisuuskoe Kuopio 12.1.2013

Ihka ensimmäinen osallistuminen tottelevaisuuskokeeseen Kuopiossa omalla hallilla 12.1.2013. Alokasluokassa 12 koiraa. Kokonaispistemäärä 177, I-tulos ja luokkasijoitus 2/12. Video ja selitykset alla.

Luoksepäästävyys: 10

Vähän meinasi pusuja tarjota, mutta ei kuitenkaan poukkoillut naamalle vaan pysyi hienosti istumassa. Sai tuomarilta naureskelukehut että hyvin on luoksepäästävä.

Paikalla makuu: 10

Tosi iso yllätys. Karu oli jo ennen liikkeen alkua suorastaan epänormaalin rauhallinen, ei vinkunut eikä pyörinyt joten päätin, etten ainakaan jätä tekemättä makuuta vaikka sekin oli vaihtoehtona. Paikka oli helppo, satuttiin reunimmaiseksi ja puolitutun rauhallisen Tane -koiran viereen. Jätössä haisteli kunnolla alueen, sen jälkeen ei ollenkaan. Pientä piippausta jota tuomari ei kuullut. Hyvin rauhallinen makuu.

Seuraaminen kytkettynä: 7½

Kehäänmenovalmistelu onnistui minusta hyvin, Karu oli keskittynyt ja kuulolla ja säpäkkä. Heti kun päästiin nauhan sisäpuolelle homma levisi, ja ensimmäisen liikkeen aloitusperusasentokin vaati useita käskyjä. Seuraaminen oli levotonta, vasemmat ja täyskäännökset huonoja.

Seuraaminen taluttimetta: 8

Jo vähän rauhallisempi mutta edelleen levoton ja epätasainen.

Liikkeestä maahanmeno: 10

Normaali suoritus, valmisteleva osuus ei mitenkään erityisen hyvä, pikkuisen vinoon ja hitaasti, vähän haisteli.

Luoksetulo: 8

Hirrrmu vauhdilla tuli ja jotenkin tökkäsi kuononsa minun jalkojen väliin, mikä oli hyvä koska jarrutti tehokkaasti ja päätyi ihan hyvään loppuasentoon. Lennokas sivulle tulo. Pisterokotukset törmäämisestä, vaikka meidän mittapuulla se oli vain hipaisu :)

Liikkeestä seisomaan jääminen: 10

Taisi olla ihan jees.

Hyppy: 9

Töpötti esteen takana muutaman askeleen Stop-käskyn jälkeen, ei muuta vikaa. Ei onneksi mennyt niin pahasti esteen sivuun, että olisi töpötellyt ohi.

Kokonaisvaikutelma: 8

Tuomari taisi kehua että miellyttävästi ohjattu ja iloinen hyvä yhteistyö mutta hienon suorituksen kokonaisvaikutelmaa laski lievä kurittomuus. Lievä on aika lievä ilmaisu - Karu veti kunnon penturallirälläystä parin liikkeen välissä ja kävi kehän ulkopuolellakin. Loppua kohti rauhoittui, kun ihana yleisö lopetti huomaavaisesti taputtamasta ja itse tajusin laittaa koiran suoraan maahan suorituksen jälkeen ilman mitään JEEEEE hehkutuksia.

Päivän hyvä mieli tuli jo paikkamakuuosion jälkeen, oli suorastaan kiva mennä yksilöliikkeisiin. Mikään muu kuin se makuu ei minua etukäteen jännittänytkään. Kehässä tosin meinasi mennä vähän jännäksi kun jätkä vetää kylki maata viistäen kahdeksikkoa korvat tötteröllä. Olen minä silti vain iloinen että koiro on iloinen ja virkeä ja hirmu hieno otus.

Omaan suoritukseeni olin myös tyytyväinen. Muistin olla rauhallinen ja hymyillä ja kiittää tuomaria suorituksen jälkeen. Kerran, luoksetulon kutsussa meinasin unohtaa mitä pitää sanoa (tai meinasin rääkäistä että SIVU), mutta sekin meni ohi kun vaan malttoi ajatella.

Päästiin palkintojenjakoon ja saatiin pokaali ja lahjakassi ja TOKO-kisakirjaan hieno ensimmäinen merkintä ykköstuloksesta. Maailman parhaille reenikamuille leivottiin kakku.

Eka melkein avo luokkatreeni

Sunnuntaina oman ryhmän harjoituksissa kiltisti lukujärjestyksen mukaan luokkatreeniä. Ensin kuitenkin kimppapaikkamakuut - tosi huono, levoton.

Omalla vuorolla sovellettu avoin luokka, eli hyppy ja luoksetulo alokasmallisina, muuten avoimen liikkeet. Paljon pientä sanomista eri liikkeissä, mutta se mitä harjoiteltiin - kokeenomainen suoritus - meni oikein hyvin. Koira toimi ilman palkkaa ja minä muistin tehdä niitä juttuja mitä piti.



Tokalla kiekalla korjasin kehnosti menneet hypyn ja noudon. Puhuttiin myös paljon paikkamakuusta (ja Karu pötkötti). Ensi viikolla aloitetaan uudelleen rauhoittumisen vaatiminen.

Loppuun vielä omia hömpötyksiä ruudun kanssa.

Oma appari mukana taas

Perheperjantain pikaiset hallilla. Minä ja Karu hömpöteltiin, Olli kommentoi ja kuvasi. Aika huono harjoitus mutta mukavaa pitkästä aikaa.

Noudon nostot kunnossa, lopuissa vielä sanomista. Karu puri kapulaa, hyihyi. Luoksetulon pysäytyksiä kaikilla mahdollisilla eri tavoilla, alussa parempia kuin lopussa, hitaalla vauhdilla parempia kuin kovalla. Vieläkin olen epävarma siitä miten sitä kannattaisi tehdä.

Lopussa alokasluokkatyylinen seuraaminen videolle, jotta näkisin itse miltä se nyt näyttää. Tuntuu vähän vaisulta mutta näyttää ihan riittävän virkeälle tokoseuraamiseksi, joten lakkaan nyt haaveilemasta siitä tassujen jatkuvasta vipotuksesta tällä erää. Oikealle käännös väljä, muista käännöksistä tykkäsin.

Erinomaisen puutteellinen

Pitkään odotettu käyttäytymiskoe oli tänään Kuopiossa. Emme päässeet Karun kanssa tottelevaisuusosiota hyväksytysti läpi. Syynä oli kauhean huonot seuraamiset. Kaikki muu olikin erinomaista.

Osasuoritukset ja arvioinnit olivat:

1. Kytkettynä seuraaminen: puutteellinen
2. Vapaana seuraaminen: puutteellinen
3. Istumisliike: erinomainen
4. Maahanmeno ja luoksetulo: erinomainen
5. Paikallaolo häiriön alaisena: erinomainen

Lyhyt analyysi

Karulla oli kuuppa nurin seuraamisessa enkä minä onnistunut sitä korjaamaan. Jotain tapahtui siinä välissä kun siirryttiin jääviin liikkeisiin, koska niissä ei ollut enää mitään varsinaista ongelmaa. 

Pidempi analyysi

Seuraaminen, se osuus seuraamisliikkeitä jossa koiran tehtävänä on kulkea ohjaajan vasemmalla puolella oikealla kohdalla ja pitää tiivistä kontaktia ohjaajaan, oli tänään aivan kauhea. Karu kulki väljästi, ei pitänyt kontaktia ja seisoi usein edessäni siinä vaiheessa kun piti tehdä käännöksiä. Yritin korjata tilannetta kaksoiskäskyin sekä yrittämällä nostaa kontaktia hiljaisella puheella kun menimme kauempana poispäin tuomarista. Tämä ei toiminut.

Seuraamisliikkeissä hyvää oli henkilöryhmät, toisin ilmeisesti tein ne puutteellisesti sääntöihin nähden (Katja huomautti jälkikäteen että olisi pitänyt kiertää enemmän henkilöitä). Ensimmäisessä henkilöryhmässä koira pysähtyi hitaasti ja lisäksi käännökset henkilöryhmän ulkopuolella olivat vaikeita. Mutta ne muutamat harjoitukset jotka olemme tehneet henkilöryhmää varten ovat selvästi toimineet hyvin. Hyvää oli myös minun rauhallisuus: minun pää ei levinnyt vaikka koiralle niin oli käynytkin. Sen jälkeen odoteltiin lupaa suorittaa loppuja liikettä. Minun mielessäni ei tässä vaiheessa ollut mitään ajatusta siitä mitä aiemmin oli tapahtunut ja mitä merkitystä sillä oli: me molemmat odotimme seuraavan liikkeen suorituslupaa kun tuomari merkitsi aiemmat virheet kirjaansa. 

Jäävät liikkeet menivät täysin niinkuin pitikin. Luoksetulossa harkitsin eteenpäin nojaamista jotta koira ei juoksisi päin, mutta päätin olla tekemättä ja koira veti sen aivan loistavasti. Paikallaan makuussa ei myöskään ollut ongelmia. 

Mitä viivan alle jäi?

Me epäonnistuttiin tänään. Ei läpäisty BH-koetta koska tehtiin jotain ihan tosin huonosti. Mutta olen ihan tavattoman ylpeä koirasta niissä suorituksissa mitkä se teki hyvin erinomaisesti! Musta-valkoisuudessa on jotain tavattoman hyvää: siinä on paras mahdollinen kontrasti. 

Me ei olla vielä valmiita kilpailemaan. Pitää opetalla seuraamaan kunnolla että saa hyvät pisteet tottiksesta. Nyt minä menen peiton alle suremaan epäonnistumista. 

Kun me saadaan seuraaminen kuntoon niin me saadaan erinomainen kaikista suorituksista. Se riittää minulle ja Karulle.

Tottiksia

Tiistaina tottisteltiin laajemmalla porukalla. Karun kanssa tehtiin seuraavaa:

• Ilmoittautuminen toisen koirakon kanssa. Ongelmana oli että Karu rupesi tuijottamaan toista koiraa, tai oikeastaan ongelmana oli se että minä en tajunnut reagoida siihen heti. Niinpä Karu sitten teki liikkeen kohti toista ja siinä vaiheessa kyllä reagoitiin. Ei hyvä. Uusinta meni kuitenkin mainiosti.
• Seuraamiskaavio kytkettynä. Kohtalainen. En ollut kovin hyvä itse. Videolta näkyy, että palkkasin esim. huonon täyskäännöksen.
• Henkilöryhmä. Ei täydellinen, mutta hyvä.
• Jäävät liikkeet. Ihan ok. Luoksetulon loppu tuskin olisi onnistunut jos en olisi palkannut vauhdista.
• Paikkamakuussa piippasi alkuun. Oli kuitenkin ihan ok mm. siinä vaiheessa kun toinen koira teki luoksetulon.

Keskiviikkona tehtiin kaksi lyhyttä harjoitusta eri kentillä. Molemmat aloitin siten että kentälle mennessä koira sai vähän haistella, sitten huomio minuun ja namupalkkaa. Käveltiin kentälle ja tehtiin seuraamista. Hirmu halukas tekemään - vähän liiankin ahneesti pallon perään. Paikkamakuut hyvät, joskin lyhyet oudoista kentistä johtuen.

Pikaiset kotikenttäilyt

Ihanan lämpimän lauantain illan viiletessä käytiin nopsasti lähikentällä. Aloitin kentälle tulolla siten, että viritin koiran ja seuruutin Ollin luokse, jossa ilmoittautumiskättely ja kehääntulotarkastus. Tämä ok, vähän koira ihmetteli kun käskytin sen perusasennosta seisomaan tarkastusta varten.

Siirryttiin seuraamiseen, jossa aluksi muistuttelin koiralle muutaman kerran Valmis -sanaa (koira kontaktissa - Valmis! - nakki napaan). Seurailtiin pitkähköä pätkää, joitakin täyskäännöksiä. Käännökset vielä kankeita ja seuraaminen vähän epätasaista, mutta hyvältä tuntui kuitenkin. Minun vasen käsi oli taas ihan omituisesti koiran takana paikoillaan. Näytti hassulta, kun oikea käsi heilui normaalisti. Hmmph.



Seuraamisista mentiin paikkamakuuseen, jonka alkuun tuli hyvä pieni häiriö kun viereen pöllähti lauma tyttölapsia leikkimään. Hiukan Karu heitä katseli, mutta paikkamakuu meni hyvin. Piti tehdä ihan tosi lyhyt, mutta häiriön takia tuli kuitenkin vähän pidempi, ehkä pariminuuttinen.

Loppuun otettiin vielä samanlainen kehään tulo kuin alussa, mutta yllätyspalkkasin heti pysähdyksen jälkeen. Leikkien juosten autoon.

Peränkäyttöjuttuja

Videopätkää lökäpöksykäännösharjoituksista:

Tottista taas

Tänään kentällä alkuun ilmoittautumiset erilaisessa paikassa kuin aikaisemmin. Palkkaan nykyisin niistäkin - lähestyttäessä, kesken kaiken tai jälkeen.

Sitten paikkamakuu, ehkä 6-7 minuuttia. Kesken harjoituksen käveli nuoria tyttöjä kentän poikki tuoden hyvää häiriötä harjoitukseen. Meidän kenttä on kyllä kohtuullisen rauhallinen yleensä kun koulu ei ole käytössä eikä siellä paljon ihmisiä käy. Paikkamakuu meni erinomaisesti.

Seuraamista pitkää pätkää, käännöksiä (täys- ja oikealle). Videolta sain seurata että teen itse aika hassuja käännöksiä, onneksi arvioidaan lähinnä koiraa.


Lähdin lopuksi tekemään luoksetuloa että on kiva loppu, mutta päädyin hinkkaamaan jotain outoa siinä. Katjan ehdotuksesta sitten korjattiin tilanne vauhtiluoksetulolla ja sen palkkiosta suoraan autoon.

Hyvä treeni.

Luonnetestissä

Eilen kiikutettiin hurtta Maaningalle luonnetestiin. Tuomareina Jorma Kerkkä ja Leena Berg, harjoitusarvostelijana Johanna Cederlöf. Kokemattomana koiraihmisenä ei ollut oikein minkäänlaisia odotuksia - tavoitteena oli nähdä miten Karu käyttäytyy arkitouhuista poikkeavissa tilanteissa. Arvelin, että vähän ylivilkas ja kehnohermoinen, mutta muuten lunki otus meillä on.

Testissä tuli isona yllätyksenä minulle se, miten paljon Karu paineistui erikoiskokeista. Testin puolivälissä koira oli minusta jo niin kuormittunut, että mietin, mahtavatko tuomarit keskeyttää koko touhun. Loppuun kuitenkin mentiin ja minun pahoista aavisteluista huolimatta arvioinnit jäivät kaikki plussalle. Videolla meno ei kyllä näyttänytkään niin pahalta kuin se hihnan toisessa päässä tuntui. Alla videot ja kommentit osakokeista.

ALKUJUTUT (luoksepäästävyys)



Alkujutusteluissa kyseltiin vähän taustoja ja tuomari moikkasi koiran. Karu keskittyi edellisen nartun lirauttamiin pisseihin. Tervehti normaalisti. +3 Hyväntahtoinen, luoksepäästävä, avoin.

LEIKIT (taisteluhalu)



Leikki oli minusta ponnetonta ja tuomari kommentoi, että ote oli hiukan pehmeä ts. mulkkasi kapulaa suussa / korjaili otetta, ei kuitenkaan irroitellut. Taisteluhalu +2 Kohtuullinen.

KELKKA (toimintakyky uhan alla)



Kelkalla Karu oli vielä isoa poikaa ja täräytti alkuun tomerat haukut. Kun uhka tuli lähemmäs, rohkeus petti ja vetäytyi minun jalkojen taa. Oli epäluuloinen, mutta selvitti tilanteen itse ihan hyvin - kävi haistamassa kelkkaa ja totesi vaarattomaksi. Kelkalla häntä meni jalkojen väliin eikä sieltä juuri noussut koko lopputestin aikana.

HYÖKKÄYS OHJAAJAA KOHTI (puolustushalu)



Hyökkäyksessä reaktio oli samankaltainen kuin kelkalla, mutta usko loppui jo ehkä hiukan aiemmin. Palautui puolustuksesta heti, kun uhka loppui. Pääsi pusuharhautustekniikalla Jormalta karkuun ja veti iloisen palauttavan juoksuringin ennen minun luokse tuloa. Puolustushalu +1 Pieni.

HAALARI (kovuus)



Haalari säikäytti kunnolla ja aiheutti toisella lähestymisellä selvän muistijäljen epämiellyttävästä jutusta. Tarkastuskäynnillä Kartsa käänsi haalarille pepun ja haikaili yleisössä olleen Ollin luo. Arvio +1 Hieman pehmeä.

RÄMINÄTYNNYRI (temperamentti)



Tynnyrillekin tuli kunnon väistöliike. Kävi kuitenkin haistamassa suht nopeasti. Kokonaisuutena testin aikana oli melko levoton, pää pyöri, tassut ei juuri paikallaan pysyneet eli temperamentti +1 Erittäin vilkas.

PIMEÄ HUONE (toimintakyky ilman uhkaa)



Alussa koira taisi jäädä Jorman kanssa hengaamaan ovelle, mutta lähti sitten etenemään ja tuli rauhallisesti, varovaisesti haistellen melko suoraan minun luokse ilman apuja. Hyvin toimittu. Vaikka toimintakykyä mittaavat erikoiskokeet menivät molemmat ihan hyvin, kokonaisarvostelu (jossa huomioidaan koko testin aikainen toiminta) jäi kuitenkin arvosanaan +1 Kohtuullinen.

HYÖKKÄYS KOIRAA KOHTI (terävyys)



Tässä vaiheessa Karu oli jo kovin paineistunut ja suhtautui hyökkäykseen lähinnä alistuvasti. Heitti lopussa maaten sen näköisenä, että älä tapa, oon ihan kiltti ja nöyrä koira. Terävyys +1 Pieni ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua.

LAUKAUKSET (laukauspelottomuus)



Laukauksissa ensimmäisellä Karu oli vielä seinän jäljiltä selvästi huolestunut ja reagoi lievästi, taisi pysähtyä hetkeksi. Seuraavalla ei reaktiota, mutta kolmas kuitenkin ammuttiin varulta. Tulos +++ Laukausvarma.

Lopussa tuomarit kokeilivat vielä leikittää koiraa. Karu taisi tuumia, että pitäkää tunkkinne ikävät ihmiset, minä haluan pois täältä. Ei leikkinyt minunkaan kanssa kunnolla.

Loppupalautteessa käytiin osiot läpi ja jutusteltiin vähän koiran harrastekäytöstä. Jorma totesi, että jos ei tuosta pk-harrastekoiraa saa niin vika on kyllä ohjaajapäässä (juu, on huomattu että näinhän se on!). Todettiin myös, että tämän koiran uskaltaa jättää kaupan eteen kytkettynä ilman, että syö ketään ohimennen. On myös rehellinen ja ei kanna kaunaa = ei jäljelle jääviä hyökkäyshaluja. Haasteena luonneyhdistelmä erittäin vilkas + hieman rauhaton = sählä.

Tulokset tiivistettynä:

• Toimintakyky +1 Kohtuullinen 15p.
• Terävyys +1 Pieni ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua 1p.
• Puolustushalu +1 Pieni 1p.
• Taisteluhalu +2 Kohtuullinen 20p.
• Hermorakenne +1 Hieman rauhaton 35p.
• Temperamentti +1 Erittäin vilkas 15p.
• Kovuus +1 Hieman pehmeä 8p.
• Luoksepäästävyys +3 Hyväntahtoinen, luoksepäästävä, avoin 45p.
• Laukauspelottomuus +++ Laukausvarma

Kokonaispisteet 140, hyväksytty.

Luonnetesti oli mukava ja opettavainen kokemus ohjaajalle, vaikka ei iloisia yllätyksiä tullutkaan. Tästä linkistä löytyy tilastoa dobermannien luonnetesteistä 2000-2011. Karun tulokset ovat hyvin keskivertotasoa dobermanneilla - josta tulee toki melko masentunut olo rodun luonnejalostuksen tilanteesta, kun niin harvan koiran testitulos vastaa rotuyhdistyksen määrittämää luonnekuvaa.

Kankeat käännökset ja luoksetuloja

Pitkästä aikaa omat treenit lähikentällä. Hinkkasin päivällä kotona luoksetuloja ja olin vähän epätoivoinen, kun en saa siitä sellaista kuin tahtoisin. Minulla on selkeä mielikuva siitä, miten toivoisin luoksetulon lopun menevän - suoraan, vauhdilla, loppuliikkessä voimakas jarrutus, etuosa ylös ja takapää alle ja nopea istuminen. Reaalimaailmassa koiro tulee kyllä vauhdilla, mutta edelleen helposti tökkää mahaan / hyppää vähän ja sitten hitaasti istuu (ja jää vähän kauas).

Kentällä tehtiin luoksetuloja lyhyellä ja pidemmällä matkalla. Alussa oli vähän ongelmia, mutta nostamalla virettä ja pidentämällä matkaa sain pari hyvää tehtyä niin, että autoin laittamalla kädet alas eteen. Tyytyväinen olin, että sain esiin vähän sitä mitä hain.

Reeni  aloitettiin ajatuksella kokeilla niitä kädellä autettuja täyskäännöksiä, mitä Olli teki Karun kanssa eilen leirillä. Tosi huono pätkä minulta - ei tuntunut hyvältä, en palkannut tarpeeksi enkä varsinkaan siinä heti käännöksen jälkeen missä olisi pitänyt. Koira oli taas huuli pyöreänä. Tähän tarvitsee kyllä apuohjaajan katsomaan milloin koira vippaa oikein ja muistuttamaan palkasta.



Lopussa kolmen minuutin paikkamakuu. Pari nuorta tyttöä keinumassa vieressä häiriönä. Meni oikein mukavasti, Karu oli rento ja rauhallinen.

Mikael Laineen PK-leiri - Sunnuntai

Mainio Mikael Laineen leiri päättyi eilen sunnuntaina. Ohjelma oli samankaltainen kuin lauantaina - eli tottista ja hakua. Ensin tehtiin tottisharjoitus joka on nähtävissä alla olevassa videossa. Seuraamista, henkilöryhmää ja A-este melko korkeassa viretilassa.



Hakuharjoitus oli erinomainen. Neljä maalimiestä hyvin piiloutuneina suorilla palkoilla. Sain hyvä vinkkejä lähetykseen ja hallintaan. Tällä tavalla jatketaan oman ryhmän harjoituksissa. Teen haukkuilmaisun kuntoon hakumetsän ulkopuolella ennen kuin otetaan se uudestaan mukaan. Suurin ongelma on hallinnassa, mutta sen kanssa meneminen on tasapainottelua ettei motivaatio maalimiehiin pääse liikaa laskemaan. Hallinnassa voin käyttää apuna patukkaa - mutta sitten minun pitää saada kiinnostus myös maalimiehiin pysymään korkeana.

Viimeisenä tehtiin vielä yksi tottis. Se oli viikonlopun huonoin yksinkertaisesti siksi, että minä harjoittelin siinä itselleni uusia tapoja saada koira tekemään kulmat hyvin. Nyt kun  minä en osannut, niin koira hyvä vire laski. Opettelen itse liikkeet ennen kuin teen ne seuraavan kerran koiran kanssa.

Hyvä leiri. Täynnä motivaatiota kesän harjoituksiin. Seuraavaksi treenisuunnitelma.

Möllitottis, kipeä lonkka, takametsä ja viikonloppuleirin odotus

Keskiviikkona pidettiin hakuryhmän laajennetulla porukalla möllitottikset Haukkumajalla. Karun ja minun tapauksessa se tarkoitti BH-kokeenomaista suoritusta.

Tervehtimisissä en ollut itse vielä hereillä: en valmistellut koiraa ollenkaan ja jouduin säätämään ennen kättelyä. Ensi kerralla tullaan tilanteeseen paremmin. Vein koiran paikkamakuuseen, köytin puskaan ja läksin (videolta tarkastettuna) väärällä eli vasemmalla jalalla pois koiran luota. Paikkamakuussa oli hirmuisesti hyttysiä ja hiljaa piippaava koira. Jossain vaiheessa jokin iski koiran vasempaan takakinttuun jonka jälkeen koira puraisi sitä ja nousi istumaan. Kävin käskemässä takaisin maahan, tehtiin vielä jonkin aikaa ja sitten lopetettiin ja palkkasin. Aika huono paikkamakuu.

Tottikset meni omituisesti, koska koira ei suostunut istumaan helposti perusasentoon - epäilen sitä puremaa tms. vasemman lonkan tietämillä. Tämä rasitti tekemistä aika tavalla. Seuraamiset meni auttavasti - käännöksiä ei osata kunnolla, henkilöryhmä surkeasti, jäänti istumaan hyvin, jäänti makaamaan ja luoksetulo muuten hyvin, paitsi luoksetulon loppu. Kaiken kaikkiaan fiilis oli korkeintaan kohtalainen. Parasta oli se miten hyvin koira jaksoi mukana seuraamisessa ja muutenkin ilman palkkaa.

Karu - pätkiä möllitottiksesta 13.6.2012 from olli jääskeläinen on Vimeo.

Lonkka on ollut kipeä senkin jälkeen. Se vaivasi koko torstain siten että ei halua laskea pyllyä maahan sen enempää istumisessa kuin makaamisessakaan. Maatessaan etsii parempaa asentoa joka on kiero ja poikkeaa normaalista. Tänään perjantaina on vähän parempi muttei kuitenkaan parantunut.

Äsken kävin koiran kanssa takametsässä tontin takana. Otin mukaan nappuloita, muutaman meetwurstiviipaleen ja lasten sormikkaan. Käveltiin vapaana metsässä ja harjoiteltiin hallintaa. Se tulee hyvin minun luokseni kutsunpa sitä sitten tai kiroilen, olen aika lailla tyytyväinen. Nyt ollaan tätä paljon tehty ja tullaan tekemään vielä joka aamu: meidän aamulenkkiimme kuuluu nykyisin vapaana metsässä kävely. Kehun ja välillä palkkaan kun koira tulee luokse tai pysyy luona - käskystä tai ilman käskyä. Palkkaan aika  paljon, mutta joskus teen koko metsäkävelyn ilman mitään palkkaa - paitsi kehu.

Kun siellä metsässä oltiin, niin harjoittelimme suoria pistoja seuraavalla metodilla. Katsoin sopivan suoran linjan, kävelin 20 - 30 metriä sitä koiran kanssa hetsaten välillä sormikkaalla. Sitten pysähdyttiin ja heitin sormikkaan vähän pidemmälle. Koira odottaa lupaa päästä sen luokse, mutta sitten kävelläänkin sama suora linja takaisin lähtöpaikalle. Siellä käsken koiran perusasentoon nenä kohti sormikasta. (Käytän tässä vielä Sivu! käskyä, mutta  nyt päätin että otetaan käyttöön uusi käsky Vie-rel-le! joka on tarkoitettu sivulle perusasentoon tuloon metsässä. Ajatuksena siis että ei pilata toko/tottis käskyn merkitystä sillä että sallitaan ei-niin-tarkka suoritus metsäolosuhteissa. Eli hetken aikaa tulen sanomaan Sivu!-Vie-rel-le! kunnes pelkkä Vierelle! riittää) Perusasennosta kyykistyminen ja käsimerkki ja sitten käsky Juttu! ja koira hakee sormikkaan. Tein kolme kertaa. Ensimmäiset ehkä 20 metriä ja meni tosi hyvin. Sitten 30 metriä ja koira lähti väärään linjaan alkaen välittömästi kiertää vasemmalle. Kutsuin takaisin, tuli ja 5 metriä lähemmäs, Vierelle! ja uudestaan Juttu! Toimi. Tuntuu siltä että tässä metodissa voisi olla ideaa: se jättää hajuvanan jota seurata suoraan.

Syy miksi päätin vaihtaa Sivu! käskyn metsätilanteessa Vierelle! käskyyn johtui Mikael Laineen luonnosta jolla juuri kävin. Huomenna ja ylihuomenna tehdään hakua ja tottista hänen ohjauksessaan. Aion oppia jotain vietin käyttämisestä ja metsässä työskentelystä.

Perjantain privaattitottikset

Viime perjantaina oltiin Karun kanssa ainoana koirakkona tottisvuorolla Suunnistajanpuiston kentällä.

Ensin seuraamisia, jotka meni vähän heikosti (kenttä hajuineen olisi kiinnostanut enemmän), joten siirryttiin lennosta kulkemaan agilitypuomilla pariin kolmeen kertaan (josta tiputtiin vain kerran - säikähdin, mutta tehtiin vielä kerran ettei jäänyt kammoa). Sitten mentiin hyppimään tavallista estettä ongelmitta. Tämän jälkeen siirryttiin A-esteelle ja yllätyksekseni koirahan meni siitä yli pari kolme kertaa. Se mitä tarvitaan on hallittu alastulo - ei hyppäämällä ylhäältä niinkuin on nyt tilanne. Kiitokset kuitenkin Katjalle että on saanut Karun tajuamaan että A-esteestä mennään yli.



Tämän jälkeen tehtiin vähän BH-kokeen "jääviä" liikkeitä. Luoksetulo oli todella tolkuttoman hidas, joten otettiin siinä vaiheessa paikkamakuu lepohetkenä. Tämän jälkeen oli uusi luoksetulo jossa kiihdytin nahkarätillä koiraa ja menikin paremmin. Siirryttiin nahkarättitaistelu, seuraaminen, nahkarättitaistelu sarjaan. Lopuksi vielä toinen paikkamakuu.

Kohtalainen mutta suunnittelematon harjoitus. Tarvitaan treenisuunnitelma.

Tokotottisviikonloppu majalla

Viikonloppuna meitä hemmoteltiin raikkailla kevättuulosilla, auringolla, hyvillä kommenteilla ja seuralla sekä oikein makoisilla Riitan ruoilla - vietettiin siis omatoimi-toko-tottis-viikonloppua Haukkumajalla.

Lauantai

Lauantaina tehtiin kolme kiekkaa kentällä. Aloitimme Karun kanssa "tunnustelukierroksella" eli ensimmäistä kertaa ulkona ja piiitkästä aikaa majalla neljän seinän sisällä vietetyn talvikauden jälkeen - apua, mitenkähän käy? Tehtiin Mennään -höömpöttelyä, vähän seuraamista ja vasemmalle käännöksiä paikallaan (nenän vippaus huomiokohteena) sekä maahanmenoja liikkeestä. Maahanmenoissa otti helposti sivulle askeleen, varsinkin jos autoin nopeuttaakseni. Lyhyen kierroksen jälkeen yhteispaikkamakuu, jossa vein Karun ryhmästä toiselle sivulle, mutta oli silti huono - levoton ja piippailevainen.

Toisessa pätkässä teimme kokeenomaisen tokon alokasluokan, jossa jo heti kentälle tullessa minä heitin pyyhkeen kehään kun koiro ei tuntunut sellaiselta miltä pitäisi - vaikea selittää - vähän sellainen "mieluummin olisin muualla" -fiilis, vaikkei suoranaisesti mihinkään hajuun tai häiriöön fiksautunutkaan. Tehtiin kuitenkin luokka läpi, teknisesti kaikki ihan ok, fiilis oli lattea ja seuraamiset huonoja.

Alla video luokkatreenistä - hyvin näkyy välipalkoissa se, kun yritin koiraa nostattaa, ja sainkin sen possuilemaan hyppimällä ja rälläämällä. Parempiakin välejä on nähty. Hypyn stoppi oli hyvä! (siitä olisin palkannut, jos olisin älynnyt).



Kolmoskiekalla yritin korjata kaikenmaailman väli-, taka- ja häiriöpalkoilla, mutten oikein onnistunut. Tehtiin myös pitkältä matkalta luoksetuloyritys, jossa rälläsi kunnolla ohi. Loppuun saatiin kuitenkin onnistunut lihapullalla auttamalla, eli kun selkeästi näytin koiralle että pulla on minulla, ja autoin kädet edessä loppuun, niin tuli hyvin eteen.

Sunnuntai

Sunnuntaina kaksi kierrosta. Aloitimme eilisellä luoksetulo-ongelmalla siten, että kokeiltiin apuohjaajaa liinan päässä pysäyttämässä, jos meinaa rällätä eli ei yritäkään pysähtyä. Liinalla kuitenkin teki ihan kohtalaisia, matka ei varmaan ollut tarpeeksi pitkä. Vaihdettiin takaisin eiliseen lihapullalla auttamiseen, ja se toimi hyvin. Uskon itse, että koira ei tosissaan tiennyt mitä sen kuuluisi tehdä, pitkästä matkasta liike on kuitenkin ihan erilainen kuin läheltä ilman hurjaa vauhtia eteen tulo.

Tehtiin myös noutokapulan nostoja sillä ajatuksella, että miten saisi koiran nätimmin kapulalle. Ongelmana on ollut "rumasti meneminen" eli juoksee ohi kapulasta ja paluukiekalla nostaa tai joskus loikkaa tassut edellä kapulaan. Tähän vinkkinä tehdä ja palkata nostoja liikkumattomaan kapulaan läheltä. Tuntui toimivan. Loppuun mielialahyppynouto, ihan perus, autettuna.

Tokalla kiekalla halusin tehdä sitä kunnollista seuraamista hyvässä vireessä ja kerrankin onnistuin! Aloitus koira maasta vapautettuna rättiin, hetsausta ja purematta suoraan seuraamaan, Suoria pätkiä normaalia, vähän hidasta ja juoksuakin, palkaten hetsillä ja joku kerta ihan irroitus - perusasennosta lähteminenkin. Nämä meni hienosti. Kenttälepotauon jälkeen tehtiin kaksi pitkän matkan autettua luoksetuloa, molemmat hyvin, oma palkka / käsiapu pitää laskea alemmas ettei vedä koiraa ylös edessä.

Lopetuskivaksi tehtiin eteenlähetys niin että vietiin yhdessä pallo kentän päätyyn, palattiin toiseen päähän josta seuraamalla pätkä ja vapautus Eteen! Onnistui hyvin.

Kovasti tyytyväinen olin viikonloppuun, vaikka lauantaina tuntui vaikealta. Karu käyttäytyi viksusti ja kiva oli tehdä yhdessä.

Tokot tottistunnilla

Olipa taas mukavat ei-niin-tosikko-tottistreenit torstaina. Päädyttiin tällä kertaa tekemään neljällä koirakolla alokasluokan tokot. Näiden lisäksi tehtiin Karun kanssa toinen paikallaan makuu ja häiriökontaktiharjoituksia lopussa. Mutta pääosassa oli kyllä tuo tokoharjoitus josta on video alla. Onhan siellä virheitä, mutta ihan uskomaton keskittyminen Karulla liikeiden välissä kun tietää mitä tämä puuppa on ollut! Lisäksi minulla oli aivot naksahtaneet johonkin outoon asentoon joissa luotin täysin koiraan ja keskityin enemmänkin omaan tekemiseen. Molemmat pärjättiin ihan hyvin!

Seuraamista ja nopeuden muutoksia

Tämäniltaisissa tottiksissa minulla ja Karulla oli teemana nopeuden muutokset ja seuraaminen. Tätä olen itse harjoitellut Karun kanssa aika vähän. Juoksuun siirtymistä on tehty jonkin verran, mutta juoksusta hitaaseen ei koskaan ennen. Harjoitus tapahtui varsin mukavalla ilmeellä eikä koira paljon muualla haahunnut. Se tekee tekemisestä iloisempaa, eikä tekeminen ööö... harmita yhtä paljon, kuin sellaisen Karun kanssa, jonka mielenkiinto on jossain muualla kuin ohjaajassa ja harjoituksessa.

Harjoituksen yhteydessä ja jälkeen keskusteltiin vietin nostattamisesta leikkimällä ja sen siirtämisestä tekemiseen. Se vaikuttaa hyvin mahdolliselta tämänpäiväisen perusteella. Joskus aikaisemmin se on tuottanut vain sikailua enkä ole saanut sitä toimimaan. Karu seurasi hyvin normaalissa käynnissä ja juostessa. Hitaaseen siirtyminen meni itseltä ihan pieleen joten ei siinä voi kummemmin koiraltakaan mitään odottaa.

Alkuun ja loppuun tehtiin paikkamakuu. Oltiin toisista erillään (Tottiksessa ollaan - muut teki Tokojuttuja ;) ja alun paikkamakuu oli varmasti paras minkä olen tehnyt ikinä Karun kanssa. Piippaamatta kaukaa katsoen ihan hiljaa. Mainitsinko ettei koira päästänyt ääntäkään? Loppumakuussa oli puolestaan huomattavasti levottomampi mutta kyllä sekin auttavasti meni.

Mölisevät möllitokotit

Tänään sitten möllitokoiltiin. Meitä oli kuusi koiroa alokasluokassa. Olimme ajoissa paikalla, otin Karun sisälle ja varasin meille kisanumeron 1 sillä ajatuksella, että teemme paikkamakuun reunimmaisena isommalla välimatkalla muihin koiriin. Kartsa oli kuitenkin ihan väärässä mielentilassa - piipusteli kunnolla jo luoksepäästävyysvaiheessa - joten päätin jättää paikkamakuun tylysti kokonaan tekemättä. Turha sitä on levotonta piippaamista harjoitella harjoitustilanteessa. Luoksepäästävyys oli tänään vähän parempi kuin viimeksi, mutta edelleen pikkuisen lipoi ja pakitteli.

Muiden tehdessä paikkamakuuta yritin rauhoittaa Karua pitämällä levossa ja syöttelemällä namuja. Ihan hyvin rauhoittuikin, mutta kun lähdettiin suorittamaan, palasi huonoon levottomaan fiilikseen. Ensimmäinen liikkeen aloitus oli suorastaan vaikea ja hihnassa seuraaminen luokattoman huono, äänekäs ja keskittymätön. Ennen vapaana seuraamista rauhoitin koiraa tuomari-Annen ehdotuksesta vähän aikaa perusasennossa syötellen nakkia, ja se selvästi auttoi - vapaana seuruu meni paljon paremmin.

Molemmat jäävät oli OK muuten paitsi ääntä tuli paikalla ollessa, samoin luoksetulo jonka tein samoin kuin viimeksi eli palasin lähemmäs ennen kuin kutsuin. Luoksetulon loppu meni jo paremmin! Toki edelleen törmäsi, mutta paaaaaljon parempi. Kyllä se siitä vielä joskus onnistuu.

Hyppy oli minusta tänään tosi hyvä - paitsi äänteli seistessään. Pysähtyi hyvin. Kokonaisuutena ehkä huonommin meni kuin ekalla kerralla, lähinnä sen väärän vireen ja siitä johtuvan ääntelyn takia. Olin kuitenkin itse ihan rauhallinen, mikä oli hyvä. Koiro myös pysyi koko ajan kentällä ja siirtymät liikkeiden välillä olivat varmemmat kuin viimeksi - ei lähtenyt haistelemaan.

Mukavaa oli taas! Tosi hyödyllisiä tilanteita, harmi kun jouduttiin lähtemään heti suoritusten jälkeen, olisi kannattanut tehdä se paikkamakuu ja korjaava treeni. Iso kiitos Anneille hyvistä kommenteista! Alla listattuna kirjalliset arvostelut ja omat kommentit:

• luoksepäästävyys (10) - parempi kuin viimeksi, peruutti, nuoleskeli
• paikalla makuu (0, ei tehty) - ei siis tehty, koska en halua turhia toistoja huonoista suorituksista
• seuraaminen hihnassa (7) - possuili, haahuili ja piippasi
• seuraaminen ilman hihnaa (8) - parempi
• maahanmeno (9) - muuten hyvä mutta äänsi
• luoksetulo (9) - parempi, tuli tiiviisti jopa törmäten mutta hyvä siirtymä sivulle
• seisominen (9) - sama kuin maahanmeno, äänsi, loppuperusasennon ennakoi
• hyppy (9) - hyvä! mutta äänestä miinuspisteet
• kokonaisvaikutelma (10, mölinät pois :), ohjaaja pysyy hienosti rauhallisena) - harmillinen tuo ääntely joka johtuu ihan vaan väärästä vireestä

Pitäisi oppia rauhoittamaan ja virittämään koira. Ja osata kehäpalkata niin että koira palkkautuisi. Video alla.