Hakuja

Kahtena lauantaina taas hakuiltu. Viime lauantai meni huonolla hallinnalla (tauon jälkeen en ollut oikein hereillä) ja innokkaalla koiralla joka kaahotti menemään pitkin metsää. Ihan hyvä harjoitus noista huolimatta.Tehtiin myös tyhjiä pistoja.

Tänään oli jo -10 pakkasta mutta se ei paljon menoa haitannut. Nyt jätettiin tyhjät pistot väliin, että koiralla olisi vahva tunne siitä että ukko löytyy sieltä minne lähetetään. Rata oli hiukan ylileveä tarkoituksella. Neljä maalimiestä, ensimmäinen ja neljäs olivat suoralla palkalla, muissa piti haukkua hyvä sarja (n. 10 - 15) ennen palkkaa. Ensimmäiset kaksi oli hyviä, kolmas oli paras.

Neljäs oli todella vaikea. Koira oli käynyt 5 metrin päässä ainakin kolme kertaa, mutta ei vaan huomannut kunnes sitten lopulta. Sinne mennäkseen koiran piti myös ylittää kaksi tietä jotka ovat Karulle vaikeita (tahtoo helposti lähteä juoksemaan tietä pitkin). Pitkää lenkkiä heitti kun kutsuin aina välillä takaisin. Valitettavasti teki kaikki ne lenkit taaksepäin työskennellen eikä eteenpäin. Siinäpä sitä meillä onkin opeteltavaa.

Hyvä harjoitus.

Hakua tiistaina

Tiistainen hakuharjoitus alkoi hallinnalla metsässä. Mokasin ja menin liian lähelle aluetta koira vapaana. Yhtäkkiä se Tuuppa tänne! luoksetulon vapautuksen jälkeen kiisi kuin ohjus huudoista välittämättä. En nähnyt itse tilannetta, mutta Katja kertoi että oli käynyt kiertämässä Tessun ja ohjaajat. Tessu ei ole provosoituvaa sorttia eikä myöskään onneksi herkästä säikähdä, joten potentiaalinen katastrofi jäi tälle tasolle. Kierroksen jälkeen Karu tuli minun luokse. Vika oli puhtaasti minun. Täytyy olla todella huolellinen että ei häiritä toisten harjoituksia jatkossa.

Hakutreenissä meillä oli kolme maalimiestä. Ensimmäisellä ruokapalkka ja lelu, toisilla pelkät lelut. Suorapalkka.Maalimiehet hyvin piiloutuneita, viimeinen oli kuopassa joka osoittautui hankalaksi Karulle mutta myös muille koirille. Ykkönen ja kakkonen meni oikein hyvin. Kolmannella tein taas oman virheen, eli arvioin piilon paikan väärin ja me tehtiin ensimmäinen tyhjä pisto. Ja siihen nähden se meni loistavasti, koira meni hyvin ja nopeasti alueelle ja palaili takaisin kun mitään ei löytynyt ja tuli käskettäessä luokse. Seuraavaksi mentiin oikeaan paikkaan mutta lähti lähetyksestä vinoon. Kutsuin koiran takaisin ja totteli hyvin. Uusintalähetyksessä suunta oli oikea ja koira meni oikealle alueelle mutta ei löytänyt kuopassa olevaa maalimiestä. Keskusteltiin hiukan tilanteesta ja Vilman suosituksesta päädyin siirtymään koiran kanssa lähemmäksi ja sitten saatiin onnistuminen koiralle. Jälkikäteen ajateltuna viimeinen maalimies oli liian hankala eikä sitä olisi pitänyt vielä tehdä Karulle. Tässä vaiheessa minun pitää vielä luoda melko ehdotonta kuvaa siitä että maalimies on siellä suunnassa mihin ohjaaja näyttää. Muuten oikein hyvä harjoitus.

Betonitottista ja uusi metsä

Maanantaina saatiin Karun kanssa mahdollisuus pikatottiksiin työpaikan betoniparkkipaikalla. Koira oli joutunut odottamaan autossa jo ihan jonkin aikaa ja minulla oli meetwurstia. Harjoitus oli suuri menestys. Seuraamista suoraan, käännöksiä vasemmalle ja täyskäännöksiä. Yksi paikkamakuu. Kaikki tosi mallikkaasti. Menestyksen avain oli siis paikallaan oloon kyllästynyt nälkäinen koira ja superherkku.

Tänään tiistaina oli hakutreenit uusissa maastoissa. Jotain hyvää, mutta myös huonoa. Ei ollenkaan tuulta. Ensimmäinen maalimies oli oikeassa etunurkassa. Pisto melko lailla suora ja löytyi nopeasti. Tarjosi haukkumista. Etukäteen puhuttu istualtaan haukuttaminen osoittautui liian vaikeaksi. Karun on todella vaikea pysyä istuallaan ja haukkua. Taisin juuri päättää että tästä lähtien pyydän maalimiehiä laittamaan koiran makaamaan ja palkkaamaan haukkumisesta. Kovasti nosti kierroksia se istualtaan haukkumisen yrittäminen ja tahtoi tulla siinä maalimiehen silmille. Mutta pisto ja työskentely oli hyviä.

Toinen maalimies oli vasemmassa etukulmassa jossa oli piilo. Nyt ongelmana oli pisto. Ei mennyt kuin vähän matkaa ja haisteli ja juoksi edes takaisin. Varmaan haisteli edellisiä koiria. Taisin kutsua luokse ja lähettää uudelleen. Edelleen haahuili menemään. Nyt kauempana, viheltelin ja kutsuin takaisin - mutta koira ei tullut ja löysi piilon ja maalimiehen. Alkoi haukkua, käskin palkata. En tiedä. Pitäisi olla itselleen selvempi missä olosuhteissa käsken palkkaamaan ja milloin en. Ja takaisin kutsumista/tulemista pitäisi harjoitella varmaksi.

Kolmas oli piilo oikealla. Tein virheen että lähetin koiraa kohti pusikkoa, tämä katsoi suoran linjan viistoon vasemmalle ja juoksi sinne. Sieltä sitten takaisin päin ja Paulan luo. Hyvä haukut.

Paulan kanssa keskusteltiin taaksepäin työskentelyn estämisestä. Tai oikeastaan siitä, että nyt koiralla on idea mitä pitää tehdä ja se käyttää nenäänsä - nyt pitää kouluttaa se työskentelemään oikein. Aika mielenkiintoinen kesä tulossa.

Toinen hakuonnistuminen

Tämänpäiväisessä hakutreenissä oli tarkoituksena toistaa edellisviikkoinen menestys - ja se onnistui!

Tehtiin samankaltaisella ajatuksella:

• kaikki maalimiehet sillä puolella keskilinjaa josta saatiin paremmin tuuli avuksi (=yritetään saada koira ymmärtämään että haistamalla löytää)
• kolme maalimiestä, ensimmäinen valmiiksi piilossa, seuraava meni piiloon kun tulin hakemaan koiraa ensimmäiseltä jne. (=ei vahingossa löydä toista maalimiestä vaan maalimies löytyy piston päästä)
• maalimies käskee Karun istumaan ja sen jälkeen haukkumaan, palkkana lihapullia haukkumisesta (=opetellaan ilmaisua + ei leikitetä ettei kiihdy liikaa ja unohda haistelua)
• ensimmäisestä maalimiehestä käydään hakemassa haju jonka jälkeen palataan keskilinjaan josta lähetys (=varmistetaan että koira ymmärtää että ollaan etsimässä haisevia ukkoja)

Viimeinen juttu meni pieleen, eli kun mentiin hajua hakemaan, koira löysi vaikka sun mitä hajuja maasta mutta vaikka käytiin sen puun takana jossa Mirka oli en usko että koira haistoi kunnolla. Palattiin kuitenkin keskilinjalle, epäilykset oli kovat mutta lähetin kuitenkin. Nyt kävi hyvin - Karu juoksi suoraan ja hyvää vauhtia ohi äsken niin kiinnostavien hajujen. Muiden kanssa kehuttiin ensin että miten hienosti meni suoraan ja sitten nähtiin että meni varmaan 30 metriä ohi maalimiehestä. Mutta sen jälkeen palasi ja ukko löytyi hienosti.

Seuraava meni paremmin, taas kovaa vauhtia, mutta nyt kurvasi nopeammin takaisin kun oli juossut Sallan ohi. Viimeinen meni yhtä hyvin - jos ei lasketa sitä että kesken haukuttamisen piti kakit vääntää.

Menee oikein hyvin tällä hetkellä. Koiran motivaatio on loistava ja asiat tapahtuvat vaivattomasti ja helposti. Niin hyvin menee että minulla on sellainen tunne, että kohta ei enää mene. Aion kuitenkin jatkaa samalla tekniikalla ainakin kerran tai pari. Jos yhtä hyvin menee jatkossa, niin meidän on aika siirtyä seuraavaan vaiheeseen; ja miettiä ja keskustella ja kysellä mikä se on. Ilmaisusta en ole huolissani. Tärkeintä on tässä vaiheessa saada koiralle vahva käsitys, että kun suoraan juoksee nenä auki niin ukko löytyy. Juuri nyt se on kaikkein tärkeintä.

Haukkuva hakukoira

Tiistain hakutreeni oli paras ikinä. Karun kanssa haettiin kolme maalimiestä. Kaikki olivat keskilinjalta oikealle, vastatuuleen. Ensimmäisessä oli piilo ja käytiin hakemassa haju. Reilusta kymmenestä metristä koira oli ihan varma että tuolla on ja sain tosissaan raahata sen keskilinjalle. Toiselle lähti siten että juoksi ensin ensimmäiselle piilolle tarkistamaan mutta siitä suoraan sinne minne pitkin.

Maalimiehet antoivat Hauku! käskyn ja Karu osasi senkin. Lihapullaa palkkana, koska arveltiin että leikki kiihdyttäisi vaan tarpeettomasti. Viimeisessä lähti ennen kuin ehdin Ukkoa sanoa. En ruvennut kutsumaan takaisin.

Nyt pitää päättää että onko maalimiesten vaadittava haukkumaan makuultaan vai istualtaan. Ehkä istualtaan.