Tänään oli kivat ryhmätokottelut. Alkuun otettiin kehääntulo, luoksepäästävyys ja paikkamakuun aloitus. Yritin kertoa koiralle heti autosta ottaessa että nyt on se raaaaauhasssaolojuttu. Toimi huonosti, sillä koira oli innoissaan uusista koirista, kovin levoton ja tärysti paikkamakuussa. Pysyi kuitenkin hyvin ja luoksepäästävyys oli mallikas.
Paikkamakuun jälkeen jäätiin koirien kanssa lörpöttelemään ja esittäytymään, ja Karu meinasi kiskaista uuden ryhmäläisen koiran luo. Möykkäsin ja kiikutin samantien autoon. Ei olekaan pitkilleen tehnyt tuollaista. Jutustelujen jälkeen otettiin vielä porukassa pentukurssipujottelua, meni hyvin.
Omalla vuorolla tehtiin Karulle alkuun ihmishäiriöpaikkamakuu - namin heittelyä, leluja, käskysanoja jne ja taisi siinä Rojokin käydä käppäilemässä hyvänä häiriönä. Hienosti pysyi vaikka näytti olevan vaikeaa. Hyvä harjoitus, täytyy yrittää muistaa tehdä erilaisia häirittyjä paikallapysymisiä joka kerta jonkinlainen.
Makuusta lähdettiin tekemään vähän seuraamista ja henkilöryhmää niin, että palkkasin ensin ryhmää lähestyttäessä, sitten lähempänä, sitten pysähdyksestä ryhmän sisällä jne. Ensimmäisellä lähestymisellä kontakti ehti pudota, josta öpitys, kiekka pois ja uusi lähestyminen. Loput menivät kivasti.
Toisella kiekalla tehtiin vielä varmistettu pitempi paikkamakuu alussa kovasti kiinnostaneen villakoira Magnuksen tehdessä luoksetuloja. Piippasi, hyi! Ja kuolasi ja tärisi. Ihan loppuun vielä vähän hömpöttelyä, pitkähköt perusasennossa seisoskelut ja leikkien autoon.
Tykkäsin tänään seuraamisesta (hyvä fiilis!), henkilöryhmästä, häiriöpaikkamakuuharjoituksesta ja siitä, että osasin lennosta muuttaa suunnitelmaa ja tehdä niitä asioita joita suunnittelin.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste luoksepäästävyys. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste luoksepäästävyys. Näytä kaikki tekstit
keskiviikko 22. elokuuta 2012
keskiviikko 20. kesäkuuta 2012
Miniluokkatreeni
Illalla tokoryhmässä aiheena oli kokeenomainen harjoitus. Päätin etukäteen, etten tee luokkatreeniä vaan hinkkaan luoksetuloja, koska niihin tarvitaan nyt toistoja. Paikan päällä selvisi, että meillä oli ihanainen Anne ohjaamassa, ja kun muut saivat niin hyviä kommentteja suorituksistaan päätin sittenkin hyödyntää tilanteen. Toistelen niitä luoksetuloja sitten itsekseen kotona.
Tehtiin siis neljä liikettä:
Tehtiin siis neljä liikettä:
- seuraaminen - vähän jätätti jossain kohtaa, minun käsi oli vaikea, koska koiran pää oli siinä missä käsi normaalisti heiluu - pitää miettiä mahtuisiko käsi koiran ja minun väliin. Käännökset hitaita ja toinen täyskäännös vajaa mutta istui nätisti perusasennot ja kipitti kiltisti vierellä. Annen mielestä hyvää seuraamista Karuksi.
- liikkeestä seiso - ei tainnut olla huomautettavaa.
- luoksetulo - tein rohkeasti koko matkalla ja koira tuli hienosti eteen! Pakko oli palkata eteen istumisesta.
- hyppy - normihyvä, pysähtyi hienosti mutta lopussa otti vähän askelta kun siirryin viereen.
Pointti harjoituksessa oli kuitenkin se kokeenomaisuus, valmistelu, kehäpalkat ja liikkeiden välit. Tässä onnistuin mielestäni hyvin tänään. Ennen kehään menoa Karu oli aika vaisu, väsyneen oloinen, joten nostatin hetsaamalla ja patouttamalla patukkaan. Hetki myös ihan odoteltiin rauhassa, silittelin, ja sitten kun oli meidän vuoro taas pieni nostatus - irrotus - "tottista"-kuiskaus ja vireessä kehään.
Ensimmäinen palkka ja siirtymäväli oli hyvä, palkkautui ja otti itse perusasennon liikkeen aloituspaikassa. Luoksetuloon mennessä kentässä oli joku haju (ilmeisesti sirkuksen sahanpururengas), jota koira selvästi väisti. Jouduin pyytämään useamman kerran sivulle, mutta päästiin kuitenkin jatkamaan. Tässä välissä koira myös kaiveli itsenäisesti farkkurättiä liivin taskusta. Kokonaisuutena välit ihan jees, olin itse hyvin luottavainen vaikka koira ei ihan kontaktissa koko aikaa ollutkaan.
Alkuun tehtiin yhteinen koepaikkamakuu, jossa kehääntulo ja luoksepäästävyys olivat tosi hyvät. Paikkamakuussa Karu reunimmaisena Tepon vieressä ja itse pysyin aika lähellä. Meni kohtalaisen hyvin, alussa taisi piipata ja oli vähän vaikeamman näköinen kuin yksinään, mutta kuitenkin rauhallinen. Tein myöhemmin myös toisen itsenäisen paikkamakuun. Molemmissa lanseerasin ennen käskyä "rauhassa" merkkisanaa ja silittelin koiraa - yritän opettaa näihin rauhallisen mielentilan.
Kivat treenit, kiva että osasin nyt vähän paremmin kuin aamulla. Karu on söötti lullukka.
sunnuntai 15. huhtikuuta 2012
Käännöksiä, kapuloita ja makoilua rivissä
Tokoryhmässä tänään puuhailtiin alkuun käännöksiä ja takapään käyttöä, sitten vähän noutojuttuja ja vielä erikseen tunnarikapulan pitoa ja loppuhömpöttelynä kontaktin pitoa mennään- ja vähän sivu-seuraamisessakin (se meni tosi kivasti!).
Tekemisen meininki oli nyt taas kunnossa. Alun käännösharkassa vähän liiankin intopiukelo, roiski useimmiten yli käännökset jne, mutta muuten ihan jees. Pitäisi viilailla kotona näitä, harjoitella oikealle käännöstä tiiviinä ja vasemmalle kontaktin pysymistä - edelleen kuono vippaa miten sattuu, ja liikkeessä se näkyy isona kontaktin tiputtamisena.
Kapulahommissa ei kummempia, eteen istuessa heittää kapulan takahampaille (suu auki), siihen kokeilin vastaan vetämistä eli kun tulee kohti niin nappaan kapulasta kiinni - voisi toimiakin, nyt ei heti tajunnut ideaa mutta hyvin piti vastaan kuitenkin. Ajatuksena siis että tiukkaisi otetta eteen tullessaan eikä löysäisi niin, että kapula valuu takahampaisiin. Nätisti nostoja kokeiltiin laittamalla kapula huomiotötsän taakse, tätäkin täytyy kokeilla itsekseen vielä. Ei vaikuttanut vauhtiin ja aika räyhkeästi edelleen meni kapulalle mutta nätimmin nosti.
Treenin puolivälissä ja lopussa tehtiin yhteiset paikkamakuut, molemmissa Karu rivissä mutta väljällä matkalla reunimmaisena. Lyhyt aika 1-2 minuuttia, pieni piippi molemmissa jossain kohtaa ja kuolasi ainakin ensimmäisessä. Rauhallinen, hyvä ilme kuitenkin. Kehääntulot ja luoksepäästävyydet meni nätisti.
Tekemisen meininki oli nyt taas kunnossa. Alun käännösharkassa vähän liiankin intopiukelo, roiski useimmiten yli käännökset jne, mutta muuten ihan jees. Pitäisi viilailla kotona näitä, harjoitella oikealle käännöstä tiiviinä ja vasemmalle kontaktin pysymistä - edelleen kuono vippaa miten sattuu, ja liikkeessä se näkyy isona kontaktin tiputtamisena.
Kapulahommissa ei kummempia, eteen istuessa heittää kapulan takahampaille (suu auki), siihen kokeilin vastaan vetämistä eli kun tulee kohti niin nappaan kapulasta kiinni - voisi toimiakin, nyt ei heti tajunnut ideaa mutta hyvin piti vastaan kuitenkin. Ajatuksena siis että tiukkaisi otetta eteen tullessaan eikä löysäisi niin, että kapula valuu takahampaisiin. Nätisti nostoja kokeiltiin laittamalla kapula huomiotötsän taakse, tätäkin täytyy kokeilla itsekseen vielä. Ei vaikuttanut vauhtiin ja aika räyhkeästi edelleen meni kapulalle mutta nätimmin nosti.
Treenin puolivälissä ja lopussa tehtiin yhteiset paikkamakuut, molemmissa Karu rivissä mutta väljällä matkalla reunimmaisena. Lyhyt aika 1-2 minuuttia, pieni piippi molemmissa jossain kohtaa ja kuolasi ainakin ensimmäisessä. Rauhallinen, hyvä ilme kuitenkin. Kehääntulot ja luoksepäästävyydet meni nätisti.
lauantai 31. maaliskuuta 2012
Tokot tottistunnilla
Olipa taas mukavat ei-niin-tosikko-tottistreenit torstaina. Päädyttiin tällä kertaa tekemään neljällä koirakolla alokasluokan tokot. Näiden lisäksi tehtiin Karun kanssa toinen paikallaan makuu ja häiriökontaktiharjoituksia lopussa. Mutta pääosassa oli kyllä tuo tokoharjoitus josta on video alla. Onhan siellä virheitä, mutta ihan uskomaton keskittyminen Karulla liikeiden välissä kun tietää mitä tämä puuppa on ollut! Lisäksi minulla oli aivot naksahtaneet johonkin outoon asentoon joissa luotin täysin koiraan ja keskityin enemmänkin omaan tekemiseen. Molemmat pärjättiin ihan hyvin!
sunnuntai 11. maaliskuuta 2012
Seuruuta ja stoppeja
Eilisten möllien jäljiltä olin ihan intopiukelona menossa reenaamaan ja valmis korjaamaan kaikki aiemmat virheeni, toimimaan täydellisesti ja luotsaamaan koiron läpi treenien täsmälleen oikeassa vireessä oikeita asioita korostaen. Enkä sitten kuitenkaan osannut sitä tehdä.
Treeneissä ei varsinaisesti ollut mitään vikaa, mutta molemmat Katin ohjaamat pätkät (10 min pätkä seuraamista ja 5 min pätkä stoppeja ja seisomista) menivät vähän haahuiluksi - ja mitäs tehdään - no sitä seuraamista - joo - ja sitten sitä lönköteltiin. Harjoituksen jälkeen mietin, että mitähän minä oikeastaan nyt koiralle ja itselleni taas opetin, mistä palkka tuli ja miksi - en tiedä.
Väleissä onnistuin sentään itsekseni tekemään ihan hyviäkin harjoituksia, esimerkiksi häiriö-sivulletuloa ja seuraamispätkää niin että hetsasin ja heitin lempilelun maahan, pyysin koiran vierelle / pieneen seuruupätkään ja kun toimi hyvin, palkkasin vapauttamalla lelulle. Nyt meni paremmin, ei ääntänyt vaikka luulin että juuri tällaisessa tilanteessa tarjoaisi sitä turhaumakitinää, mutta sittenkin tsemppasi ja keskittyi.
Alun yhteispaikkamakuu tehtiin muista sivusta, alussa oli levoton mutta pienen komentamisen jälkeen skarppasi ja teki hyvän reilut puoli minuuttia, josta palkkasin. Luoksepäästävyys oli nyt normaali eli hyvä, pysyi paikoillaan. Itsenäisesti muiden ohjausvuoron aikana tehtiin kaksi makuuta, joissa Erika varmisti. Ensimmäisessä piippasi reilusti aloituksesta, mutta hiljeni sitten ja palkkasin vajaan minuutin hiljaisuudesta. Toisessa lähti hyvin hiljaa ja pysyi varman rennon oloisesti kaksiminuuttisen, josta palkka. Hienoa, että on näemmä oppinut korjaamaan eli pystyy keskittymään vaikka alussa lähtisikin piipillä liikkeelle.
Stopeissa vähän tepsuttaa, seisomisessa väisti minua nyt varsin voimakkaasti eli sitä kotitreeniin, seuraamisessa teki ihan hyvää pitkää pätkää keskittyessään, käännökset onnistuu toisinaan mutta yleensä ei vielä - yrittää kyllä, mutta perä ei vaan liiku riittävän nohevasti. Ei se haittaa, harjoitellaan :)
Treeneissä ei varsinaisesti ollut mitään vikaa, mutta molemmat Katin ohjaamat pätkät (10 min pätkä seuraamista ja 5 min pätkä stoppeja ja seisomista) menivät vähän haahuiluksi - ja mitäs tehdään - no sitä seuraamista - joo - ja sitten sitä lönköteltiin. Harjoituksen jälkeen mietin, että mitähän minä oikeastaan nyt koiralle ja itselleni taas opetin, mistä palkka tuli ja miksi - en tiedä.
Väleissä onnistuin sentään itsekseni tekemään ihan hyviäkin harjoituksia, esimerkiksi häiriö-sivulletuloa ja seuraamispätkää niin että hetsasin ja heitin lempilelun maahan, pyysin koiran vierelle / pieneen seuruupätkään ja kun toimi hyvin, palkkasin vapauttamalla lelulle. Nyt meni paremmin, ei ääntänyt vaikka luulin että juuri tällaisessa tilanteessa tarjoaisi sitä turhaumakitinää, mutta sittenkin tsemppasi ja keskittyi.
Alun yhteispaikkamakuu tehtiin muista sivusta, alussa oli levoton mutta pienen komentamisen jälkeen skarppasi ja teki hyvän reilut puoli minuuttia, josta palkkasin. Luoksepäästävyys oli nyt normaali eli hyvä, pysyi paikoillaan. Itsenäisesti muiden ohjausvuoron aikana tehtiin kaksi makuuta, joissa Erika varmisti. Ensimmäisessä piippasi reilusti aloituksesta, mutta hiljeni sitten ja palkkasin vajaan minuutin hiljaisuudesta. Toisessa lähti hyvin hiljaa ja pysyi varman rennon oloisesti kaksiminuuttisen, josta palkka. Hienoa, että on näemmä oppinut korjaamaan eli pystyy keskittymään vaikka alussa lähtisikin piipillä liikkeelle.
Stopeissa vähän tepsuttaa, seisomisessa väisti minua nyt varsin voimakkaasti eli sitä kotitreeniin, seuraamisessa teki ihan hyvää pitkää pätkää keskittyessään, käännökset onnistuu toisinaan mutta yleensä ei vielä - yrittää kyllä, mutta perä ei vaan liiku riittävän nohevasti. Ei se haittaa, harjoitellaan :)
lauantai 10. maaliskuuta 2012
Mölisevät möllitokotit
Tänään sitten möllitokoiltiin. Meitä oli kuusi koiroa alokasluokassa. Olimme ajoissa paikalla, otin Karun sisälle ja varasin meille kisanumeron 1 sillä ajatuksella, että teemme paikkamakuun reunimmaisena isommalla välimatkalla muihin koiriin. Kartsa oli kuitenkin ihan väärässä mielentilassa - piipusteli kunnolla jo luoksepäästävyysvaiheessa - joten päätin jättää paikkamakuun tylysti kokonaan tekemättä. Turha sitä on levotonta piippaamista harjoitella harjoitustilanteessa. Luoksepäästävyys oli tänään vähän parempi kuin viimeksi, mutta edelleen pikkuisen lipoi ja pakitteli.
Muiden tehdessä paikkamakuuta yritin rauhoittaa Karua pitämällä levossa ja syöttelemällä namuja. Ihan hyvin rauhoittuikin, mutta kun lähdettiin suorittamaan, palasi huonoon levottomaan fiilikseen. Ensimmäinen liikkeen aloitus oli suorastaan vaikea ja hihnassa seuraaminen luokattoman huono, äänekäs ja keskittymätön. Ennen vapaana seuraamista rauhoitin koiraa tuomari-Annen ehdotuksesta vähän aikaa perusasennossa syötellen nakkia, ja se selvästi auttoi - vapaana seuruu meni paljon paremmin.
Molemmat jäävät oli OK muuten paitsi ääntä tuli paikalla ollessa, samoin luoksetulo jonka tein samoin kuin viimeksi eli palasin lähemmäs ennen kuin kutsuin. Luoksetulon loppu meni jo paremmin! Toki edelleen törmäsi, mutta paaaaaljon parempi. Kyllä se siitä vielä joskus onnistuu.
Hyppy oli minusta tänään tosi hyvä - paitsi äänteli seistessään. Pysähtyi hyvin. Kokonaisuutena ehkä huonommin meni kuin ekalla kerralla, lähinnä sen väärän vireen ja siitä johtuvan ääntelyn takia. Olin kuitenkin itse ihan rauhallinen, mikä oli hyvä. Koiro myös pysyi koko ajan kentällä ja siirtymät liikkeiden välillä olivat varmemmat kuin viimeksi - ei lähtenyt haistelemaan.
Mukavaa oli taas! Tosi hyödyllisiä tilanteita, harmi kun jouduttiin lähtemään heti suoritusten jälkeen, olisi kannattanut tehdä se paikkamakuu ja korjaava treeni. Iso kiitos Anneille hyvistä kommenteista! Alla listattuna kirjalliset arvostelut ja omat kommentit:
Muiden tehdessä paikkamakuuta yritin rauhoittaa Karua pitämällä levossa ja syöttelemällä namuja. Ihan hyvin rauhoittuikin, mutta kun lähdettiin suorittamaan, palasi huonoon levottomaan fiilikseen. Ensimmäinen liikkeen aloitus oli suorastaan vaikea ja hihnassa seuraaminen luokattoman huono, äänekäs ja keskittymätön. Ennen vapaana seuraamista rauhoitin koiraa tuomari-Annen ehdotuksesta vähän aikaa perusasennossa syötellen nakkia, ja se selvästi auttoi - vapaana seuruu meni paljon paremmin.
Molemmat jäävät oli OK muuten paitsi ääntä tuli paikalla ollessa, samoin luoksetulo jonka tein samoin kuin viimeksi eli palasin lähemmäs ennen kuin kutsuin. Luoksetulon loppu meni jo paremmin! Toki edelleen törmäsi, mutta paaaaaljon parempi. Kyllä se siitä vielä joskus onnistuu.
Hyppy oli minusta tänään tosi hyvä - paitsi äänteli seistessään. Pysähtyi hyvin. Kokonaisuutena ehkä huonommin meni kuin ekalla kerralla, lähinnä sen väärän vireen ja siitä johtuvan ääntelyn takia. Olin kuitenkin itse ihan rauhallinen, mikä oli hyvä. Koiro myös pysyi koko ajan kentällä ja siirtymät liikkeiden välillä olivat varmemmat kuin viimeksi - ei lähtenyt haistelemaan.
Mukavaa oli taas! Tosi hyödyllisiä tilanteita, harmi kun jouduttiin lähtemään heti suoritusten jälkeen, olisi kannattanut tehdä se paikkamakuu ja korjaava treeni. Iso kiitos Anneille hyvistä kommenteista! Alla listattuna kirjalliset arvostelut ja omat kommentit:
- luoksepäästävyys (10) - parempi kuin viimeksi, peruutti, nuoleskeli
- paikalla makuu (0, ei tehty) - ei siis tehty, koska en halua turhia toistoja huonoista suorituksista
- seuraaminen hihnassa (7) - possuili, haahuili ja piippasi
- seuraaminen ilman hihnaa (8) - parempi
- maahanmeno (9) - muuten hyvä mutta äänsi
- luoksetulo (9) - parempi, tuli tiiviisti jopa törmäten mutta hyvä siirtymä sivulle
- seisominen (9) - sama kuin maahanmeno, äänsi, loppuperusasennon ennakoi
- hyppy (9) - hyvä! mutta äänestä miinuspisteet
- kokonaisvaikutelma (10, mölinät pois :), ohjaaja pysyy hienosti rauhallisena) - harmillinen tuo ääntely joka johtuu ihan vaan väärästä vireestä
lauantai 11. helmikuuta 2012
Ihka ensimmäiset möllitokot
Kisaura korkattiin matalan kynnyksen meiningillä eli möllitokottelemalla tutussa hallissa oman seuran järjestämänä - kiitos järjestäjille ja kisakumppaneille!
Melko lailla eilisen suunnitelman mukaan meni, mutta oli toki paljon vaikeampaa kuin treeneissä. Liikkeiden välit eivät menneet vielä niin hyvin kuin toivoin, eli hieman meinasi harhailla, protestikitisi liikkeiden alussa perusasentoon tulossa ja oli muutenkin hieman vallaton. Kokonaisuutena pysyi kuitenkin kasassa eli tavoite saavutettiin.
Saatiin hieno arvostelupöytäkirja muistoksi - alla siitä numerot ja kommentit ja omat mietteet perässä liikekohtaisesti:
Melko lailla eilisen suunnitelman mukaan meni, mutta oli toki paljon vaikeampaa kuin treeneissä. Liikkeiden välit eivät menneet vielä niin hyvin kuin toivoin, eli hieman meinasi harhailla, protestikitisi liikkeiden alussa perusasentoon tulossa ja oli muutenkin hieman vallaton. Kokonaisuutena pysyi kuitenkin kasassa eli tavoite saavutettiin.
Saatiin hieno arvostelupöytäkirja muistoksi - alla siitä numerot ja kommentit ja omat mietteet perässä liikekohtaisesti:
- luoksepäästävyys (10) - huonompi kuin yleensä, peruutti, intoili, nuoleskeli mutta piti kuitenkin tassut alhaalla
- paikalla makuu (8, vinkui) - pidin hihnassa, oli aika huono ja äänekäs, ensimmäisen minuutin kohtalainen mutta sitten paheni niin, että jouduin menemään ihan lähelle ja komentamaankin
- seuraaminen hihnassa (8, hieman levoton, alku hyvä, käännöksissä häslinkiä) - meni kuten ajattelinkin, vaatii vielä paljon työtä käännökset ja pitkät pätkät, alussa possuili hyppimällä vasten
- seuraaminen ilman hihnaa (8.5, liike kesken) - samankaltainen kuin hihnassa, palkkasin kesken hyvän pätkän
- maahanmeno (9.5, pieni apu) - tämä oli ihan hyvä, ei haistellut ja ei ollut hirmu hidas
- luoksetulo (7, törmäsi, 2* sivulle käsky) - tein kuten suunnittelin, pysyi hyvin, törmäsi ja koitti vain tiivistää ensimmäisellä sivukäskyllä, muuten ok
- seisominen (9.5, pieni käsiapu) - tämäkin ok, ei haistelua, vino loppuperusasento
- hyppy (8) - tosi huono! laitoin hihnaan - olisi varastanut ilman sitä, ekalla käskyllä lähti hypyn jälkeen loikottamaan minne sattui, toisella yrittämällä pysähtyi hitaasti
- kokonaisvaikutelma (8, innokas, hallintaa harjoiteltava) - juu.
sunnuntai 22. tammikuuta 2012
Merkki!
Tokoryhmän treeneissä tehtiin tänään yksi yhteinen paikkamakuu, luoksepäästävyysharjoituksia, kiertämisen kautta luoksetulon loppua ja pysäytystä, mönkään mennyt ruutuharjoitus ja ensimmäiset merkki- eli tötterön taaksemenoharjoitukset. Itsenäisesti tampattiin vasemmalle käännöksiä ja sivuaskeleita ja ryhmässä vielä loppuun pentukurssipujottelut eli häiriökontaktia sivulla ja perusasennossa.
Paikkamakuuhun olin kohtalaisen tyytyväinen, vaikka välillä inisikin. Pysyi rauhallisen oloisena eikä jäänyt tuijottelemaan tai haikailemaan sivuille, vaikka toisella puolen Viola pari kertaa nousi ja lähti liikkeelle ja toisella puolella Bruno-pentuli teki lyhyitä pätkiä. Luoksepäästävyyksissä oli ensin vähän riehakas ja tahtoi nuuskutella luoksetulijat liian perusteellisesti, mutta toisella otolla rauhoittui.
Kiertämiset ok, luoksetulon lopussa täytyy nyt alkaa stopata sitä törmäämistä, kun tulee varmasti jo perille asti. Ruutu meni koheltamiseksi, täytyy päättää miten lähtee opettamaan oikeaa paikkaa siellä ruudun sisällä - ruudun merkkaaminen ja vauhdilla sinnepäin (ja yli) ryykääminen on jo hallussa. Merkkiharjoitusta tehtiin ekaa kertaa, ohjattiin koiro namulla seisomaan oikeaan paikkaan tötsän taakse ja palkattiin siellä olemisestakin. Video alla.
Omatoimiset vasemmalle tamppaukset menivät mielestäni hyvin, olen ottanut nyt taka-askeleen lähes kaikkiin vasemmalle kääntymisiin ja Karu on hyvin oppinut peruuttamaan / tarjoamaan oikeaa paikkaa niissä. Olohuoneteputteluista on selvästi ollut hyötyä, jatketaan vaan niitä ja lisätään noita pienestä liikkeestä kääntymisiä myös valikoimaan.
Häiriökontaktiharjoitus meni mielestäni hyvin, hienosti malttaa pitää kontaktia nykyisin, jatkuvasti vaan näitäkin harjoituksia kun muistaisi pitää mukana ja vaatia ja vahvistaa hyvää kontaktia.
Paikkamakuuhun olin kohtalaisen tyytyväinen, vaikka välillä inisikin. Pysyi rauhallisen oloisena eikä jäänyt tuijottelemaan tai haikailemaan sivuille, vaikka toisella puolen Viola pari kertaa nousi ja lähti liikkeelle ja toisella puolella Bruno-pentuli teki lyhyitä pätkiä. Luoksepäästävyyksissä oli ensin vähän riehakas ja tahtoi nuuskutella luoksetulijat liian perusteellisesti, mutta toisella otolla rauhoittui.
Kiertämiset ok, luoksetulon lopussa täytyy nyt alkaa stopata sitä törmäämistä, kun tulee varmasti jo perille asti. Ruutu meni koheltamiseksi, täytyy päättää miten lähtee opettamaan oikeaa paikkaa siellä ruudun sisällä - ruudun merkkaaminen ja vauhdilla sinnepäin (ja yli) ryykääminen on jo hallussa. Merkkiharjoitusta tehtiin ekaa kertaa, ohjattiin koiro namulla seisomaan oikeaan paikkaan tötsän taakse ja palkattiin siellä olemisestakin. Video alla.
Omatoimiset vasemmalle tamppaukset menivät mielestäni hyvin, olen ottanut nyt taka-askeleen lähes kaikkiin vasemmalle kääntymisiin ja Karu on hyvin oppinut peruuttamaan / tarjoamaan oikeaa paikkaa niissä. Olohuoneteputteluista on selvästi ollut hyötyä, jatketaan vaan niitä ja lisätään noita pienestä liikkeestä kääntymisiä myös valikoimaan.
Häiriökontaktiharjoitus meni mielestäni hyvin, hienosti malttaa pitää kontaktia nykyisin, jatkuvasti vaan näitäkin harjoituksia kun muistaisi pitää mukana ja vaatia ja vahvistaa hyvää kontaktia.
lauantai 21. tammikuuta 2012
Hallilla
Hyvin pitkästä olin koiranohjaajana. Johtuen muista elämään liittyvistä koiraharrastuksen ulkopuolisista aktiviteeteistä en tule olemaan kovin aktiivinen koiranohjaaja ennen kuin huhti-toukokuussa. Mutta kylläpä oli mukavaa. Katja on kouluttanut hienosti Karua!
Harjoiteltiin seuraamista, luoksetuloa, paikkamakuuta, kehääntuloa ja luoksepäästävyyttä. Tosi taitava poika. Taukoineen tunnin mittainen harjoitus osoitti, että Karun motivaatio ja asenne tekemiseen on todella korkealla tasolla. Teknisesti kaikki ei mennyt ehkä täydellisesti, mutta tästä tuskin voi syyttää pelkästään koiraa kun huomioi minkä verran minä olen osallistunut viime aikoina.
Harjoiteltiin seuraamista, luoksetuloa, paikkamakuuta, kehääntuloa ja luoksepäästävyyttä. Tosi taitava poika. Taukoineen tunnin mittainen harjoitus osoitti, että Karun motivaatio ja asenne tekemiseen on todella korkealla tasolla. Teknisesti kaikki ei mennyt ehkä täydellisesti, mutta tästä tuskin voi syyttää pelkästään koiraa kun huomioi minkä verran minä olen osallistunut viime aikoina.
torstai 8. joulukuuta 2011
Pikatsekkaus noudoista ja suunnat
Ponderoissa tehtiin luoksepäästävyys ja paikkamakuu, omavalintana nouto ja loppuun suuntien opetuksen tilannekatsaus.
Luoksepäästävyydessä Karu on ollut tosi hyvä viime kerrat, nyt nousi kun oikein ahkerasti siliteltiin, mutta ei mitään vakavaa. Paikkamakuu tehtiin ryhmästä erillään, Olli varmisti, tein tosi helppona kun koiro oli ihan kiljukaula. Koska Karu keskittyy hyvin kun teen jotain (seuraa minua), niin vinkkinä yllättää koiraa "staattisesta" tilasta esim. heittää nami ja vapautus, jotta pysyisi tarkkaavaisena.
Noudoista vinkkinä nätisti ottamisen vahvistamista eli lyhyellä matkalla käsky Tuo! ja heti kun koira nostaa kapulan niin JES! ja vapautus lelulle. Toisena harjoituksena pitkällä matkalla luoksetuloa kapula suussa, eli jätetään koira istumaan pitäen kapulaa ja kutsutaan sitten luokse.
Suunnat meni ok, tätä harjoiteltiin kerran kotonakin ja hyvin valkkaa sen mihin vinkataan. Jatkoharjoituksena niin että koira seisoo, namit kauempana sivuilla ja ohjaaja kauempana + vaikeusastetta lisää jättämällä koira esim. vinoon vasemmalle ja lähetetään kuitenkin oikealle.
Hirmu haistelevainen ja äänekäs oli tänään.
Luoksepäästävyydessä Karu on ollut tosi hyvä viime kerrat, nyt nousi kun oikein ahkerasti siliteltiin, mutta ei mitään vakavaa. Paikkamakuu tehtiin ryhmästä erillään, Olli varmisti, tein tosi helppona kun koiro oli ihan kiljukaula. Koska Karu keskittyy hyvin kun teen jotain (seuraa minua), niin vinkkinä yllättää koiraa "staattisesta" tilasta esim. heittää nami ja vapautus, jotta pysyisi tarkkaavaisena.
Noudoista vinkkinä nätisti ottamisen vahvistamista eli lyhyellä matkalla käsky Tuo! ja heti kun koira nostaa kapulan niin JES! ja vapautus lelulle. Toisena harjoituksena pitkällä matkalla luoksetuloa kapula suussa, eli jätetään koira istumaan pitäen kapulaa ja kutsutaan sitten luokse.
Suunnat meni ok, tätä harjoiteltiin kerran kotonakin ja hyvin valkkaa sen mihin vinkataan. Jatkoharjoituksena niin että koira seisoo, namit kauempana sivuilla ja ohjaaja kauempana + vaikeusastetta lisää jättämällä koira esim. vinoon vasemmalle ja lähetetään kuitenkin oikealle.
Hirmu haistelevainen ja äänekäs oli tänään.
sunnuntai 27. marraskuuta 2011
Monenlaista tokostelua ja maassapysymisiä
Tänään KPSH:n tokoryhmän treenissä ehdittiin tehdä vaikka mitä - paikkamakuut luoksepäästävyyksien kanssa kahdesti, ryhmässä häiriökontaktia ja pujotteluja ja koirakohtaisesti seuraamista, käännöksiä, metallikapulaa, jäävät ja luoksetulo liikkeenomaisesti sekä nopeiden maahanmenojen etsintää.
Mukavinta oli se, että Karu oli rauhallinen mutta työintoinen ja pysyi häkissä suurimman osan ajasta makaillen ja vain pientä piiperrystä pitäen. Jäävissä (videopätkä alla) oli tällä kertaa hidas, mutta seuraamisesta olin iloinen. Luoksetulon loppu on ihan karmea edelleen. Mitähän sille tekisi? Täytyy varmaan opetella.
Paikkamakuissa Olli varmisti seisten hihnan päässä ja palkkasin hyvästä rauhallisesta keskittyneestä olemisesta. Onnistuminen tuli molemmissa, kun pidettiin tarpeeksi helppona. Luoksepäästävyydet oli oikein hienot ja häiriökontaktiharjoituksessakin meni mallikkaasti. Noutokapulan kanssa ilme on surkea ja ote löpsö. Anne ehdotti kokeilemaan lelupeliä eli varastetaan palkka, heitetään kapula ja kun koira nappaa kapulan hyvin suuhun, vapautus lelulle taas. Täytyy kokeilla, toimisi varmaan hyvin Karullekin.
Kotiläksynä perusasento- ja käännöstreeniä niin että paikka pysyy riittävän takana + maahanmenojen nopeutusta.
Mukavinta oli se, että Karu oli rauhallinen mutta työintoinen ja pysyi häkissä suurimman osan ajasta makaillen ja vain pientä piiperrystä pitäen. Jäävissä (videopätkä alla) oli tällä kertaa hidas, mutta seuraamisesta olin iloinen. Luoksetulon loppu on ihan karmea edelleen. Mitähän sille tekisi? Täytyy varmaan opetella.
Paikkamakuissa Olli varmisti seisten hihnan päässä ja palkkasin hyvästä rauhallisesta keskittyneestä olemisesta. Onnistuminen tuli molemmissa, kun pidettiin tarpeeksi helppona. Luoksepäästävyydet oli oikein hienot ja häiriökontaktiharjoituksessakin meni mallikkaasti. Noutokapulan kanssa ilme on surkea ja ote löpsö. Anne ehdotti kokeilemaan lelupeliä eli varastetaan palkka, heitetään kapula ja kun koira nappaa kapulan hyvin suuhun, vapautus lelulle taas. Täytyy kokeilla, toimisi varmaan hyvin Karullekin.
Kotiläksynä perusasento- ja käännöstreeniä niin että paikka pysyy riittävän takana + maahanmenojen nopeutusta.
sunnuntai 20. marraskuuta 2011
Liikkeiden välejä ja seuraava koira
Jotenkin on tapahtunut ihan huomaamatta se, että Karu näyttäisi osaavan seurata. Ainakin toisinaan, vähän kerrallaan ja suurinpiirtein oikein. Se on tapahtunut tässä ihan viikon sisällä, ei se oppiminen, vaan se että minäkin alan uskoa siihen. Ompa mukavaa.
KPSH:n tokoryhmän treenissä tänään meitä ohjasi Maija. Lukkarin mukaisesti tehtiin ensin Karun kanssa neljä liikettä kokeenomaisesti käskytettynä. Perjantaisen videoillan jäljiltä osasin yrittää keskittyä niihin liikkeiden väleihin eli siirtymisiin suorituksesta toiseen - tavoitteena oli saada koira palkkautumaan minusta ja pysymään mukana ilman "katoamista" haistelemaan tai muuta touhuamaan.
Liikkeet menivät taas ihan jees - molemmat jäävät ihan ok, luoksetulossa paha törmäys ja sen jälkeinen epäselvyys siitä mitä piti tehdä (Karu korjasi lähemmäs istumaan kun pyysin sivulle + alkoi loikkia) ja hypylle kaksi (!) kertaa varastaminen, ennen kuin saatiin aikaan oikein kelvollinen kisaliike. Väleissä sen sijaan ei mennyt niin hyvin. Tuntui, että minun innostavat kohnustuspalkat kyllä saivat koiran vähän kierroksille, mutta silti se mielenkiinto ei kokonaan suuntautunut minuun vaan levisi ympäri hallia. Kerran, siinä hypylle varastamisten välissä, karkasi kokonaan paikalta moikkaamaan Tara-staffia.
Jälkipuinneisa Maija ehdotti miettimään sitäkin vaihtoehtoa, että koira olisi käskyn alla (sivulla tai maassa) myös väliajat. Ihan hyvä huomio. Kaikki tällainen "kisaharjoittelu" on vielä niin uutta, ettei ole tullut edes kunnolla ajateltua mitä haluaisin koiran liikkeiden välissä tekevän. Myös palkkaamista pitää miettiä ainakin kisatilanteessa sellaiseksi, ettei se vie koiraa ihan ylivireeseen. Tällä hetkellä tosin täytyy jotenkin se palkkautuminen ensin ohjaajasta löytää, ja se varmasti tarkoittaa ylilyöntejäkin. Ehkä kotonakin kannattaisi siirtää perus-ruokakupille-vapautukset vähäksi aikaa tapahtumaan niin, että palkka tulee aina ensin ohjaajalta.
Toisella rundilla otettiin seuraamista. Pyysin, että Maija merkkaisi kolmen-neljän askeleen jälkeen, jos menee hyvin, niin voisin itse keskittyä olemaan vähemmän mutkalla koiraa kohti. Seuraamista katsottiin lähinnä edestä tai takaa, koska ongelmana on ollut liika väljyys ts. matkan edetessä alkava irtaantuminen. Joissakin pätkissä näin nytkin kävi, mutta hirrrrmu pitkiä hyviäkin marsseja jo vedettiin ennen vapautusta, ainakin kymmenen askelta! Välillä tuntui tulevan helposti liian eteen.
Suorien pätkien jälkeen katsottiin takaosan käyttöä ja käännöksiä. Nämäkin menivät nyt jotenkin ihan hyvin, vasemmalle kääntymisessä suurin ongelma on oma askellus, täysikäännöksiäkin pitäisi ruveta harjoittelemaan. Ja sitten vaikka olkkarissa kotona niitä paikallaanpyörimisiä. Peruutukseenkin voisi opettaa käskyn.
Loppuun otettiin yhteisenä paikkamakuu, jossa olin Karun kanssa sivussa, pidin hihnassa ja kehuin + palkkailin kun oli rauhallinen ja hiljaa. Piippasi välillä, muttei mitenkään levoton ollut. Paljon helpompi on paikkamakuu treenin lopussa kuin alussa. Luoksepäästävyys meni tosi hyvin! Ilman nakkia pysyi nätisti istumassa.
Kiva kerta, harmitti vain ääntely häkissä ja kentällä, ja oma neuvottomuus puuttua siihen. Todettiin, ettei se minun komentamisesta kyllä ole moksiskaan, ei edes häntä laske. Saati että ääni loppuisi.
KPSH:n tokoryhmän treenissä tänään meitä ohjasi Maija. Lukkarin mukaisesti tehtiin ensin Karun kanssa neljä liikettä kokeenomaisesti käskytettynä. Perjantaisen videoillan jäljiltä osasin yrittää keskittyä niihin liikkeiden väleihin eli siirtymisiin suorituksesta toiseen - tavoitteena oli saada koira palkkautumaan minusta ja pysymään mukana ilman "katoamista" haistelemaan tai muuta touhuamaan.
Liikkeet menivät taas ihan jees - molemmat jäävät ihan ok, luoksetulossa paha törmäys ja sen jälkeinen epäselvyys siitä mitä piti tehdä (Karu korjasi lähemmäs istumaan kun pyysin sivulle + alkoi loikkia) ja hypylle kaksi (!) kertaa varastaminen, ennen kuin saatiin aikaan oikein kelvollinen kisaliike. Väleissä sen sijaan ei mennyt niin hyvin. Tuntui, että minun innostavat kohnustuspalkat kyllä saivat koiran vähän kierroksille, mutta silti se mielenkiinto ei kokonaan suuntautunut minuun vaan levisi ympäri hallia. Kerran, siinä hypylle varastamisten välissä, karkasi kokonaan paikalta moikkaamaan Tara-staffia.
Jälkipuinneisa Maija ehdotti miettimään sitäkin vaihtoehtoa, että koira olisi käskyn alla (sivulla tai maassa) myös väliajat. Ihan hyvä huomio. Kaikki tällainen "kisaharjoittelu" on vielä niin uutta, ettei ole tullut edes kunnolla ajateltua mitä haluaisin koiran liikkeiden välissä tekevän. Myös palkkaamista pitää miettiä ainakin kisatilanteessa sellaiseksi, ettei se vie koiraa ihan ylivireeseen. Tällä hetkellä tosin täytyy jotenkin se palkkautuminen ensin ohjaajasta löytää, ja se varmasti tarkoittaa ylilyöntejäkin. Ehkä kotonakin kannattaisi siirtää perus-ruokakupille-vapautukset vähäksi aikaa tapahtumaan niin, että palkka tulee aina ensin ohjaajalta.
Toisella rundilla otettiin seuraamista. Pyysin, että Maija merkkaisi kolmen-neljän askeleen jälkeen, jos menee hyvin, niin voisin itse keskittyä olemaan vähemmän mutkalla koiraa kohti. Seuraamista katsottiin lähinnä edestä tai takaa, koska ongelmana on ollut liika väljyys ts. matkan edetessä alkava irtaantuminen. Joissakin pätkissä näin nytkin kävi, mutta hirrrrmu pitkiä hyviäkin marsseja jo vedettiin ennen vapautusta, ainakin kymmenen askelta! Välillä tuntui tulevan helposti liian eteen.
Suorien pätkien jälkeen katsottiin takaosan käyttöä ja käännöksiä. Nämäkin menivät nyt jotenkin ihan hyvin, vasemmalle kääntymisessä suurin ongelma on oma askellus, täysikäännöksiäkin pitäisi ruveta harjoittelemaan. Ja sitten vaikka olkkarissa kotona niitä paikallaanpyörimisiä. Peruutukseenkin voisi opettaa käskyn.
Loppuun otettiin yhteisenä paikkamakuu, jossa olin Karun kanssa sivussa, pidin hihnassa ja kehuin + palkkailin kun oli rauhallinen ja hiljaa. Piippasi välillä, muttei mitenkään levoton ollut. Paljon helpompi on paikkamakuu treenin lopussa kuin alussa. Luoksepäästävyys meni tosi hyvin! Ilman nakkia pysyi nätisti istumassa.
Kiva kerta, harmitti vain ääntely häkissä ja kentällä, ja oma neuvottomuus puuttua siihen. Todettiin, ettei se minun komentamisesta kyllä ole moksiskaan, ei edes häntä laske. Saati että ääni loppuisi.
sunnuntai 6. marraskuuta 2011
Vaisut tokotukset
Tänään treenailtiin seuraamista, kaukokäskyjä ja häiriökontaktia. Alkuun napsaistiin normi luoksepäästävyys ja paikkamakuu, jossa otin varman päälle - kahden minuutin makuulla hetsasin (tai siis loin tilanteeseen jännitettä) oikeastaan koko ajan jotenkin - heittelin palloa, hiippailin kiertämään koiran ja jätin sille takapalkan jne. Vapautin kerran välissä ja toisen kerran juuri ennen ajan täyttymistä.
Seuraamistreeni oli ihan mälsä. Kartsaa olisi kiinnostanut enemmän hallin hajut ja minä en taas osannut tehdä asialle mitään. Huideltiin kuitenkin useita pätkiä, vaikka fiilis ei missään vaiheessa ollut sellainen mitä sen pitäisi seuratessa olla. Väljä ja flegu. Kuitenkin oli lohduttavaa, että meitä ohjannut Kati totesi sen olevan joka tapauksessa parempi kuin viimeksi hänen ollessaan - nyt se osaa jo tulla sivulle ilman nakkia. Ainakin toisinaan osuu suurin piirtein oikeaan kohtaankin.
Seuruutuksista siirryttiin kaukoihin, joissa oli vähän alkuvaikeuksia, mutta loppua kohti päästiin normaalitilaan eli ihan jees. Joissakin siirtymisissä jotkut jalat vähän liikkuvat. Maasta seisomaan nousee yleensä hyvin. Tarkkana pitää olla, että vahvistetaan ja palkataan taaksepäin, kun mielellään tulisi luoksemmas.
Viimeinen pätkä oli parhaan tuntuinen. Tehtiin häiriökontaktia ensin pujotellen (muut perusasennossa), sitten yksitellen perusasennossa niin että Kati häiritsi. Herkästi Karu edelleen vilkaisee, mutta palaa äänellä huomauttamalla nopeasti kontaktiin. Yleisesti kontaktin pito on parantunut paljon, eikä enää esim. säntäile liikkuvien lelujen perään tms mitä vielä kesällä teki.
Kokonaisfiilis ihan kiva mutta vaisu. Minun palkat / palkkaaminen ei ollut erityisen motivoivaa Karun mielestä. Siitä on tullut vähemmän ahne ja vähemmän leikkiväinen, apuuuva. Ja lihonutkin mokoma pullamössösohvaeläin on. Piippaamiseen ei ilmeisesti kulu energiaa.
Seuraamistreeni oli ihan mälsä. Kartsaa olisi kiinnostanut enemmän hallin hajut ja minä en taas osannut tehdä asialle mitään. Huideltiin kuitenkin useita pätkiä, vaikka fiilis ei missään vaiheessa ollut sellainen mitä sen pitäisi seuratessa olla. Väljä ja flegu. Kuitenkin oli lohduttavaa, että meitä ohjannut Kati totesi sen olevan joka tapauksessa parempi kuin viimeksi hänen ollessaan - nyt se osaa jo tulla sivulle ilman nakkia. Ainakin toisinaan osuu suurin piirtein oikeaan kohtaankin.
Seuruutuksista siirryttiin kaukoihin, joissa oli vähän alkuvaikeuksia, mutta loppua kohti päästiin normaalitilaan eli ihan jees. Joissakin siirtymisissä jotkut jalat vähän liikkuvat. Maasta seisomaan nousee yleensä hyvin. Tarkkana pitää olla, että vahvistetaan ja palkataan taaksepäin, kun mielellään tulisi luoksemmas.
Viimeinen pätkä oli parhaan tuntuinen. Tehtiin häiriökontaktia ensin pujotellen (muut perusasennossa), sitten yksitellen perusasennossa niin että Kati häiritsi. Herkästi Karu edelleen vilkaisee, mutta palaa äänellä huomauttamalla nopeasti kontaktiin. Yleisesti kontaktin pito on parantunut paljon, eikä enää esim. säntäile liikkuvien lelujen perään tms mitä vielä kesällä teki.
Kokonaisfiilis ihan kiva mutta vaisu. Minun palkat / palkkaaminen ei ollut erityisen motivoivaa Karun mielestä. Siitä on tullut vähemmän ahne ja vähemmän leikkiväinen, apuuuva. Ja lihonutkin mokoma pullamössösohvaeläin on. Piippaamiseen ei ilmeisesti kulu energiaa.
sunnuntai 23. lokakuuta 2011
Kaukokäskyjä ja innokasta loikkimista
Tänään tokoryhmän treenissä aiheena oli hyppy ja kaukokäskyt. Kaukoja ei ollakaan aikoihin ohjatuissa tehty, mutta sopivasti kotona männä viikolla kylläkin.
Meitä oli treenissä vain kolme koiraa, joten alkuun ja loppuun otettiin rauhassa paikkamakuut. Karun kanssa tehtiin molemmat hetsattuna siten, että välivapautin kerran kaksiminuuttisen aikana. Jälkimmäisessä olin noin ensimmäisen minuutin piilossa. Karu pysyi hyvin ja oli hiljaa ja enimmäkseen keskittyväinen, eli ihan tyytyväinen sai olla. Luoksepäästävyydet ja kehääntulot otettiin myös, näissä alkaa jo pysymään nahoissaan. Ainakin jos on lihapulla lähellä.
Treenipätkien välissä pidin Karun häkissä ja yritin kurmoottaa sitä piippaamisesta. Ei ainakaan välitöntä vaikutusta. Kyllähän se on hiljaa, kun jännittyneenä odottaa seuraavaa "hienosti _hiljaa_ hieno hurtta" -palkkaa mutta kun alkaa piippaamaan, ei mitenkään hiljene komentamalla. Edelleen tuntuu ettei ymmärrä tai yhdistä ääntä siihen rankaisuun, mutta tällä logiikalla olisi turha palkita hiljaa olostakaan, joten yritetään nyt kokeilla. Tosin, kun vähän miettii, se systemaattinen hiljaa olosta palkitseminenkin on pikemminkin pahentanut tilannetta...
Hyppy-osiossa näytin, miten koiro saattaa varastaa hypylle ja ei pysähdy nasakasti esteen jälkeen, vaan hiipii lähemmäs. Päädyttiin siihen, että ei yritetä hypyttää koiraa lähelle esteen taakse, vaan vahvistetaan selkeästi pysähtymistä käsimerkillä ja pallon kanssa heti kun on kääntynyt. Hyvinhän se pysähtyi sitten. Hienoa että tykkää ja on innokas hypylle, pitää vaan mennä kontrollissa esteen lähellä ja välillä vahvistaa siinä pysymistäkin, ettei lähde luikkimaan liikkurin käskytyksestä tms.
Kaukoissa kokeiltiin takapalkkaa, joka toimi hyvin seisomisessa vielä välillä ilmenevään eteenpäin tepsutteluun. Näistä en ole kovin huolissani, Karulla on luonnostaan kohtalaisen paikallaanpysyvä tekniikka ja (minulle) riittävän nopeat vaihdot, joten viilataan tarkemmin sitten kun tarvis on.
Mukavaa oli taas, vaikka piippaamisongelma ja ääntelyn kanssa samalla tavalla käsiin leviävä maton haistelu (varsinkin Lepo! -käskyn alla) ärsyttävät. Pitää yrittää korjata.
Meitä oli treenissä vain kolme koiraa, joten alkuun ja loppuun otettiin rauhassa paikkamakuut. Karun kanssa tehtiin molemmat hetsattuna siten, että välivapautin kerran kaksiminuuttisen aikana. Jälkimmäisessä olin noin ensimmäisen minuutin piilossa. Karu pysyi hyvin ja oli hiljaa ja enimmäkseen keskittyväinen, eli ihan tyytyväinen sai olla. Luoksepäästävyydet ja kehääntulot otettiin myös, näissä alkaa jo pysymään nahoissaan. Ainakin jos on lihapulla lähellä.
Treenipätkien välissä pidin Karun häkissä ja yritin kurmoottaa sitä piippaamisesta. Ei ainakaan välitöntä vaikutusta. Kyllähän se on hiljaa, kun jännittyneenä odottaa seuraavaa "hienosti _hiljaa_ hieno hurtta" -palkkaa mutta kun alkaa piippaamaan, ei mitenkään hiljene komentamalla. Edelleen tuntuu ettei ymmärrä tai yhdistä ääntä siihen rankaisuun, mutta tällä logiikalla olisi turha palkita hiljaa olostakaan, joten yritetään nyt kokeilla. Tosin, kun vähän miettii, se systemaattinen hiljaa olosta palkitseminenkin on pikemminkin pahentanut tilannetta...
Tällä kertaa kuvituskuvana suloinen koiranpentu
Hyppy-osiossa näytin, miten koiro saattaa varastaa hypylle ja ei pysähdy nasakasti esteen jälkeen, vaan hiipii lähemmäs. Päädyttiin siihen, että ei yritetä hypyttää koiraa lähelle esteen taakse, vaan vahvistetaan selkeästi pysähtymistä käsimerkillä ja pallon kanssa heti kun on kääntynyt. Hyvinhän se pysähtyi sitten. Hienoa että tykkää ja on innokas hypylle, pitää vaan mennä kontrollissa esteen lähellä ja välillä vahvistaa siinä pysymistäkin, ettei lähde luikkimaan liikkurin käskytyksestä tms.
Kaukoissa kokeiltiin takapalkkaa, joka toimi hyvin seisomisessa vielä välillä ilmenevään eteenpäin tepsutteluun. Näistä en ole kovin huolissani, Karulla on luonnostaan kohtalaisen paikallaanpysyvä tekniikka ja (minulle) riittävän nopeat vaihdot, joten viilataan tarkemmin sitten kun tarvis on.
Mukavaa oli taas, vaikka piippaamisongelma ja ääntelyn kanssa samalla tavalla käsiin leviävä maton haistelu (varsinkin Lepo! -käskyn alla) ärsyttävät. Pitää yrittää korjata.
maanantai 17. lokakuuta 2011
Ensimmäiset alokasluokat
Vedettiin tänään sitten alokasluokat. Ihan keskenämme tai toisillemme. Liikkuri, tuomari ja yleisö yhtenä persoonana, koiranohjaaja toisena. Oikeastaan ne oli sellaiset möllit, kun liikkeiden välissä sai palkata ja kesken liikkeenkin, jos oikein kivasti sattui menemään.
Kehääntuloissa ja luoksepäästävyydessä on vielä vähän hiottavaa, paikkamakuun jätöt meni ok, jäävät molemmat oikein hienosti, luoksetulosta puuttuu eteen istuminen (siitä sivulle kyllä kiepsahtaa) ja seuraamiset nyt on vielä, nätisti sanottuna, vähän vaiheessa. Paremmin nekin meni kuin kuvittelimme. Hypyssä vaarana varastaminen, pitää sitä häivytellä. Jäävistä pikaotot alla videolla.
Lähikentällä oli hyvät valot! (vaikkakin videolla touhu näyttää melko hämärähommilta...)
Kehääntuloissa ja luoksepäästävyydessä on vielä vähän hiottavaa, paikkamakuun jätöt meni ok, jäävät molemmat oikein hienosti, luoksetulosta puuttuu eteen istuminen (siitä sivulle kyllä kiepsahtaa) ja seuraamiset nyt on vielä, nätisti sanottuna, vähän vaiheessa. Paremmin nekin meni kuin kuvittelimme. Hypyssä vaarana varastaminen, pitää sitä häivytellä. Jäävistä pikaotot alla videolla.
Lähikentällä oli hyvät valot! (vaikkakin videolla touhu näyttää melko hämärähommilta...)
maanantai 10. lokakuuta 2011
Kosteat minitottistelut
Käytiin Elinan ja Rutun kanssa sateessa nuhrustelemassa pienet treenit. Ensin touhuttiin vähän omiamme, sitten otettiin jonossakävelykierros, parit tuomari-Ollille ilmoittautumiset, kehääntulotarkastukset ja luoksepäästävyydet ja vielä muutamat touhutukset, mm. stoppeja ja luoksetulon loppuasentoja.
Karu teki tosi kivan keskittyneesti, istui rauhassa vierellä ja osasi käppäillä melko hyvin hihna löysällä. Vanhaksi mennyt korppukinkku oli selvästi tehokas palkka. Velipojasta ei oikein ole enää häiriöksi, vaikka pienet haukut toisilleen vetäsivätkin ilmoittautumisen oho-nenuttelussa. Makuullemenot ja istumiset meni ok, vaikka oli märkää. Ihan jees.
Karu teki tosi kivan keskittyneesti, istui rauhassa vierellä ja osasi käppäillä melko hyvin hihna löysällä. Vanhaksi mennyt korppukinkku oli selvästi tehokas palkka. Velipojasta ei oikein ole enää häiriöksi, vaikka pienet haukut toisilleen vetäsivätkin ilmoittautumisen oho-nenuttelussa. Makuullemenot ja istumiset meni ok, vaikka oli märkää. Ihan jees.
Kokeenomaista treeniä
Tokon alo-avoryhmässä sunnuntaina teemana oli kolme omavalintaista liikettä kokeenomaisesti, ts. käskytettynä ja ilman palkkaa. Karun kanssa mietin ensin, että eihän meillä oikeastaan ole yhtään kisavalmista liikettä, mutta päädyin sitten tekemään liikkeestä maahanmenon, luoksetulon ja hypyn ihan kisamaisesti.
Liikeestä maahanmenossa seuraaminen tietenkin puuttui, mutta kulki kuitenkin lähes oikeassa paikassa Mennään!-käskyllä. Liike meni muuten tosi hyvin - meni napakasti maahan ekalla käskyllä ja jäi nätisti paikoilleen. Takaisin vierelle palatessa nousi sivulle vasta toistokäskyllä. Kiva kuitenkin!
Luoksetulossa sattui omituinen virhe, kun Karu lähti juoksemaan luokseni jo liikkurin Käsky! -kehoituksesta ja loppuliike menikin plörinäksi. Jäi kuitenkin jätettäessä hienosti istumaan ja odotti.
Hypyssä tein itse huonosti, kun otin koiron aloitusasentoon aivan liian kauas esteestä enkä mitenkään vinkannut sille, mitä tuleman pitää. Hyppy! -käskyllä Karu loikkasikin jonnekin eteenpäin, kiersi pienen lenkin ja palasi ihmettelemään että mitä piti tehdä. Sama vielä toistonakin, sitten siirryin lähemmäs ja vinkkasin, meni ok yli. Hypyn jälkeisessä pysähtymisessä ottaa askelia, mutta jää kuitenkin seisten odottamaan.
Kokonaisuutena tekeminen oli tosi kivaa: olin ihan yllättynyt miten hyvin Karu tuli liikkeiden alussa perusasentoon, pysyi koko ajan minun kanssa tekemässä vaikka oli vapaana ja muita koiria hallissa + ei näyttänyt mitenkään välittävän palkkaamattomuudesta vaan toimi kehuilla ihan yhtä hyvin kuin ilmankin. Vaikka liikkeet menivät miten menivät, oikein hyvä fiilis jäi harjoituksesta.
Toisella kiekalla korjattiin ensimmäisen virheitä, eli me otimme uudelleen käskytetyn luoksetulon, jossa liikkurin käskytysten jälkeen palasin palkkaamaan. Ei ollut mitään ongelmaa koiralla pysyä paikoillaan. Siirryttiin tekemään uudelleen hyppyä ja siihen erityisesti sitä pysäytysosaa. Tein ensi seisotuksia paikallaan, muutaman liikkeestä stopin ja sitten pari hyppyä.
Kolmannella kiekalla otettiin valinnaiset aiheet ja me jatkoimme Stop! -käskyllä, eli vahvistettiin liikkeestä pysähtymistä niin, että samanaikaisesti stopin kanssa lensi pallo tai nakinpala koiran taakse. Paljon toistoja, sitten testaus pelkällä sanalla - hyvin toimi. Loppuun kokeiltiin vielä hyppyyn yhdistetty Stop! ja sehän pysähtyi ihan niille sijoilleen. Hienoa! Lopetettiin siihen.
Alkuun ja loppuun otettiin kehääntulot, luoksepäästävyys ja paikkamakuu, joissa me ei osallistuttu makuuseen vaan tehtiin omat lyhyet hetsatut makuupätkät. Luoksepäästävyydetkin meni parhaiten ikinä, johtui varmaan siitä kun Karu oli rättiväsynyt viikonlopun koiravieraiden kanssa riekkumisesta.
Kokonaisuutena oikein mukava kerta oli taas. Ihana väsykkä rauhallinen kiltti koiro.
Liikeestä maahanmenossa seuraaminen tietenkin puuttui, mutta kulki kuitenkin lähes oikeassa paikassa Mennään!-käskyllä. Liike meni muuten tosi hyvin - meni napakasti maahan ekalla käskyllä ja jäi nätisti paikoilleen. Takaisin vierelle palatessa nousi sivulle vasta toistokäskyllä. Kiva kuitenkin!
Luoksetulossa sattui omituinen virhe, kun Karu lähti juoksemaan luokseni jo liikkurin Käsky! -kehoituksesta ja loppuliike menikin plörinäksi. Jäi kuitenkin jätettäessä hienosti istumaan ja odotti.
Hypyssä tein itse huonosti, kun otin koiron aloitusasentoon aivan liian kauas esteestä enkä mitenkään vinkannut sille, mitä tuleman pitää. Hyppy! -käskyllä Karu loikkasikin jonnekin eteenpäin, kiersi pienen lenkin ja palasi ihmettelemään että mitä piti tehdä. Sama vielä toistonakin, sitten siirryin lähemmäs ja vinkkasin, meni ok yli. Hypyn jälkeisessä pysähtymisessä ottaa askelia, mutta jää kuitenkin seisten odottamaan.
Kokonaisuutena tekeminen oli tosi kivaa: olin ihan yllättynyt miten hyvin Karu tuli liikkeiden alussa perusasentoon, pysyi koko ajan minun kanssa tekemässä vaikka oli vapaana ja muita koiria hallissa + ei näyttänyt mitenkään välittävän palkkaamattomuudesta vaan toimi kehuilla ihan yhtä hyvin kuin ilmankin. Vaikka liikkeet menivät miten menivät, oikein hyvä fiilis jäi harjoituksesta.
Toisella kiekalla korjattiin ensimmäisen virheitä, eli me otimme uudelleen käskytetyn luoksetulon, jossa liikkurin käskytysten jälkeen palasin palkkaamaan. Ei ollut mitään ongelmaa koiralla pysyä paikoillaan. Siirryttiin tekemään uudelleen hyppyä ja siihen erityisesti sitä pysäytysosaa. Tein ensi seisotuksia paikallaan, muutaman liikkeestä stopin ja sitten pari hyppyä.
Kolmannella kiekalla otettiin valinnaiset aiheet ja me jatkoimme Stop! -käskyllä, eli vahvistettiin liikkeestä pysähtymistä niin, että samanaikaisesti stopin kanssa lensi pallo tai nakinpala koiran taakse. Paljon toistoja, sitten testaus pelkällä sanalla - hyvin toimi. Loppuun kokeiltiin vielä hyppyyn yhdistetty Stop! ja sehän pysähtyi ihan niille sijoilleen. Hienoa! Lopetettiin siihen.
Alkuun ja loppuun otettiin kehääntulot, luoksepäästävyys ja paikkamakuu, joissa me ei osallistuttu makuuseen vaan tehtiin omat lyhyet hetsatut makuupätkät. Luoksepäästävyydetkin meni parhaiten ikinä, johtui varmaan siitä kun Karu oli rättiväsynyt viikonlopun koiravieraiden kanssa riekkumisesta.
Kokonaisuutena oikein mukava kerta oli taas. Ihana väsykkä rauhallinen kiltti koiro.
maanantai 5. syyskuuta 2011
Riikan tottis
Riikan tottisporukasta Kati & Sara, Elina & Ruttu sekä minä, Katja ja Karu käytiin tottistelemassa yliopiston parkkipaikalla. Alussa keskusteltiin miten meidän kannattaisi tehdä näitä treenejä nyt kun Riikka itse ei enää ole mukana kuin korkeintaa vierailevana tähtenä. Päädyttiin siihen, että otetaan joka harjoitukseen jokin yhteinen juttu ja sitten tehdään myös mitä kukin haluaa.
Tein ensin Karun kanssa lyhyen liikkeestä maahan ja liikkeestä istumaan treenin leikinomaisesti. Mitenkään hirmu hyvin se ei mennyt. Keskusteltiin siitä ja todettiin että minun pitäisi antaa vielä käsiapu liikkeestä istumisessa jotta sitä saisi nopeammaksi. Liikkeestä maahanmenossa on taipumus palkata liian nopeasti, eli ennen kuin pylly osuu maahan.
Seuraavana meillä oli yhteistreeninä luoksepäästävyysharjoituksia ja ilmoittatumisia - sekä paikallaan makuuta.
Paikallaan makuu on ihan rikki. Piippaa ihan hirmuisesti. Katja toisaalta sanoi sitä, että kun se eilen meni niin hyvin. Pitkällisen keskustelun lopputulema oli, niinkuin minä se tulkitsin, että harjoitus oli liian vaikea. Minä olisin tässä vaiheessa lyhentämässä aikaa ihan minimaaliseksi (muutamaan sekuntiin) ja sitten vaihtelevalla ajalla (välillä pidempi, välillä lyhempi) sitä pidentämässä. Se on kylläkin aika vaikea tehdä ryhmässä muita häiritsemättä. Toki jos toiset koirat kestää sen että yksi koirakko lopettaa ja aloittaa harjoitusta vieressä.
Harjoituksen ehdottomasti kivoin osuus oli häiriökontaktiharjoitus, jossa kaikki käveltiin kontaktissa toisia ohitellen. Kivaa siitä teki minulle Karu, joka oli aika tosi hyvä.
Tein ensin Karun kanssa lyhyen liikkeestä maahan ja liikkeestä istumaan treenin leikinomaisesti. Mitenkään hirmu hyvin se ei mennyt. Keskusteltiin siitä ja todettiin että minun pitäisi antaa vielä käsiapu liikkeestä istumisessa jotta sitä saisi nopeammaksi. Liikkeestä maahanmenossa on taipumus palkata liian nopeasti, eli ennen kuin pylly osuu maahan.
Seuraavana meillä oli yhteistreeninä luoksepäästävyysharjoituksia ja ilmoittatumisia - sekä paikallaan makuuta.
Paikallaan makuu on ihan rikki. Piippaa ihan hirmuisesti. Katja toisaalta sanoi sitä, että kun se eilen meni niin hyvin. Pitkällisen keskustelun lopputulema oli, niinkuin minä se tulkitsin, että harjoitus oli liian vaikea. Minä olisin tässä vaiheessa lyhentämässä aikaa ihan minimaaliseksi (muutamaan sekuntiin) ja sitten vaihtelevalla ajalla (välillä pidempi, välillä lyhempi) sitä pidentämässä. Se on kylläkin aika vaikea tehdä ryhmässä muita häiritsemättä. Toki jos toiset koirat kestää sen että yksi koirakko lopettaa ja aloittaa harjoitusta vieressä.
Harjoituksen ehdottomasti kivoin osuus oli häiriökontaktiharjoitus, jossa kaikki käveltiin kontaktissa toisia ohitellen. Kivaa siitä teki minulle Karu, joka oli aika tosi hyvä.
sunnuntai 4. syyskuuta 2011
Hallikauden korkkaus pehmeästi
Keskiviikon tokon alo-avoryhmän harjoitusaika vaihtui talvikaudeksi sunnuntaille klo 12-14, ja samalla vaihtui harjoituspaikaksi Telkkistentien halli Kuopiohallin kentän sijasta. Tänään ensimmäisellä hallivuorolla oli paikalla Karun lisäksi vain Sari & Peppi ja ohjaajana Telle.
Syyskauden ohjelmaa ei ole vielä saatu kokoon, joten päätettiin tehdä vapaamuotoisesti. Aloitettiin kokeilemalla agilitaajien suosimaa jumppasarjaa, eli neljä matalaa estettä sarjassa (ei yhtään askelta välissä vaan hypystä alas tullessa suoraan ponnistus seuraavaan). Jätin Karun paikalle istumaan sarjan toiseen päähän, kävelin itse toiselle puolelle ja vapautin "Ole hyvä!". Koiro tuli tosi hienosti ja innokkaasti loikkien sarjan. Ongelmana oli liika vauhti ts. kiihtyi matkalla eikä enää mahtunut viimeisten esteiden väliin, vaan loikkasi kaksi kerralla tai kolisteli sekaan. Yritettiin ehkäistä tätä ja hidastaa menoa nostamalla joitakin hyppyjä korkeammaksi, mutta ei vaikuttanut. Lopetettiin onnistuneeseen toistoon.
Jumppien jälkeen otettiin "kisamuotoinen" paikkamakuu, eli kehääntulotarkastus (vähän intoili), luoksepäästävyys (pysyi istumassa kun syötin lihapullaa, jes) ja käskytetty kahden minuutin makuu. Tilanne oli niin rauhallinen ja koirokin rento, että jätin sen ihan kunnolla. Minuutin kohdalla kävin välipalkkaamassa. Muuten mainio, mutta vähän vaihtoi asentoa - kuono kävi maassa - ja ihan lopussa pääsi pieni piippisarja.
Kolmantena juttuna tehtiin yksittäishyppyä. Karu teki innokkaasti - tein vaihdellen pelkkää hyppyä (palkka lensi perässä yli tai tuli takaisinhypyn jälkeen), pysäytystä hypyn jälkeen (pysähtyy kyllä, mutta ei aina heti Seiso! -käskystä vaan saattoi ottaa pari askelta lähemmäs estettä) ja harhakäskyjä esteen edessä (välillä aina varasti hypylle, yritin estää palkkaamalla heti käskyn jälkeen istumassa pysymisestä.)
Viimeisenä settinä ihmeteltiin porukalla Karun perusasentoon tuloja. Kerroin ja näytin, millaisia harjoituksia ollaan tehty (takaa helppo sivulletulo ilman apuja + pienessä kulmassa käsky ja palkka heti, jos lähtee tarjoamaan oikeaan suuntaan korjausta ts. oikea takajalka tulee kohti ohjaajaa). Harjoitus oli selvästi Karun mielestä tosi tylsä. Kokeiltiin, mitä koira tekee jos sitä ei auteta loppuun vaan pyydetään vain uudelleen korjaamaan asentoa, ja kyllähän se siitä pikkuhiljaa nytkähteli oikeaan suuntaan.
Tosi mukava tehominiryhmäkerta ja oikein rauhallinen halliinpaluu. Pientä häiriöharjoitustreeniä saatiin, kun agilityporukka raijasi kärryllä ja purki esteitä kentältä halliin. Väliajat Karu pötkötti häkissä ja harjoitteli siellä piippaamatta oloa. Ei ihan täysin onnistuneesti ts. melkoinen vonkuna kävi. Kuitenkin ihan kohtalaisen rauhallinen oli, niinkuin koko treeniajankin - oikein mukava, keskittynyt, kuuliainen. Ilmeisesti eilinen viiden tunnin riekuntasessio 15-viikkoisen Hubert-labbiksen kanssa kylässä rauhoitti sopivasti.
Syyskauden ohjelmaa ei ole vielä saatu kokoon, joten päätettiin tehdä vapaamuotoisesti. Aloitettiin kokeilemalla agilitaajien suosimaa jumppasarjaa, eli neljä matalaa estettä sarjassa (ei yhtään askelta välissä vaan hypystä alas tullessa suoraan ponnistus seuraavaan). Jätin Karun paikalle istumaan sarjan toiseen päähän, kävelin itse toiselle puolelle ja vapautin "Ole hyvä!". Koiro tuli tosi hienosti ja innokkaasti loikkien sarjan. Ongelmana oli liika vauhti ts. kiihtyi matkalla eikä enää mahtunut viimeisten esteiden väliin, vaan loikkasi kaksi kerralla tai kolisteli sekaan. Yritettiin ehkäistä tätä ja hidastaa menoa nostamalla joitakin hyppyjä korkeammaksi, mutta ei vaikuttanut. Lopetettiin onnistuneeseen toistoon.
Jumppien jälkeen otettiin "kisamuotoinen" paikkamakuu, eli kehääntulotarkastus (vähän intoili), luoksepäästävyys (pysyi istumassa kun syötin lihapullaa, jes) ja käskytetty kahden minuutin makuu. Tilanne oli niin rauhallinen ja koirokin rento, että jätin sen ihan kunnolla. Minuutin kohdalla kävin välipalkkaamassa. Muuten mainio, mutta vähän vaihtoi asentoa - kuono kävi maassa - ja ihan lopussa pääsi pieni piippisarja.
Kolmantena juttuna tehtiin yksittäishyppyä. Karu teki innokkaasti - tein vaihdellen pelkkää hyppyä (palkka lensi perässä yli tai tuli takaisinhypyn jälkeen), pysäytystä hypyn jälkeen (pysähtyy kyllä, mutta ei aina heti Seiso! -käskystä vaan saattoi ottaa pari askelta lähemmäs estettä) ja harhakäskyjä esteen edessä (välillä aina varasti hypylle, yritin estää palkkaamalla heti käskyn jälkeen istumassa pysymisestä.)
Viimeisenä settinä ihmeteltiin porukalla Karun perusasentoon tuloja. Kerroin ja näytin, millaisia harjoituksia ollaan tehty (takaa helppo sivulletulo ilman apuja + pienessä kulmassa käsky ja palkka heti, jos lähtee tarjoamaan oikeaan suuntaan korjausta ts. oikea takajalka tulee kohti ohjaajaa). Harjoitus oli selvästi Karun mielestä tosi tylsä. Kokeiltiin, mitä koira tekee jos sitä ei auteta loppuun vaan pyydetään vain uudelleen korjaamaan asentoa, ja kyllähän se siitä pikkuhiljaa nytkähteli oikeaan suuntaan.
Tosi mukava tehominiryhmäkerta ja oikein rauhallinen halliinpaluu. Pientä häiriöharjoitustreeniä saatiin, kun agilityporukka raijasi kärryllä ja purki esteitä kentältä halliin. Väliajat Karu pötkötti häkissä ja harjoitteli siellä piippaamatta oloa. Ei ihan täysin onnistuneesti ts. melkoinen vonkuna kävi. Kuitenkin ihan kohtalaisen rauhallinen oli, niinkuin koko treeniajankin - oikein mukava, keskittynyt, kuuliainen. Ilmeisesti eilinen viiden tunnin riekuntasessio 15-viikkoisen Hubert-labbiksen kanssa kylässä rauhoitti sopivasti.
maanantai 29. elokuuta 2011
Kentällä, kotona ja kaupassa
Eilen iltakenttäiltiin lapsihäiriöiden kera. Ajattelin ottaa istumaan jättämistä (kun viimeksi siinä meni maahan), kokeilla osaanko minä tehdä sitä seuraamista ja syöttää iltaruoan paikallamakuupalkaksi.
Kaksi osaa, joista toinen liki kymmenminuuttinen (sisälsi Lepo!-tauon jonka aikana ihmeteltiin jatkosuunnitelmia) ja toinen vajaa viisiminuuttinen. Alussa ja väleissä melko pitkiä leikkipätkiä. Leikkiminen menee hyvin ja varsinkin kahden pallon peli ts. lelusta irrotus lennosta ja vaihto toiseen on nopeutunut huomattavasti. Huono juttu on uutena tullut passivoituminen pallon kanssa, eli jos ohjaaja ei tee mitään niin koirakin jää helposti vain pallo suussa odottamaan eikä vedä itse vastaan. Tähän lääkkeenä varastamisia aina jos ei pure kunnolla + kehuja ja mukana menemistä kun vetää.
Eka pätkä aloitettiin istumaan jättämisellä. Toistin pari kertaa jätön + pois kävelyn + huutelin jotain käskyjäkin kaukana seistessä, viimeisellä kerralla Tule! ja koiro jalkojen välistä pallolle. Hienosti jäi istumaan eikä välittänyt harhakäskyistä, vaikka tarkkaavaisena kuuntelikin. Poispäin kävellessäni kuikuili muualle (lapset leikkivät takana), mutta palasi kontaktiin.
Luoksetulosta siirryttiin tekemään seuraamisia. Aika haparoivaa se vielä on. Tein perusasennosta perusasentoon ja välissä 1-5 askelta. Koira seilasi välillä kauas ja välillä vinoon ja itse kävelin ihan mutkille kun piti suoraan mennä. Vasen käsi sai kuitenkin olla ihan alhaalla normipaikassa, eli ei se mitenkään kädessä kiinni ole. Tai sitten olisi mennyt paremmin käsiavun kanssa.
Toisella kiekalla otettiin Ollin tekemä luoksepäästävyys pari kertaa ja paikkamakuun aloitus käskytettynä. Luoksepäästävyys meni paremmin kuin aiemmin, palkkasin ahkerasti mutta hyvin otti kontaktin muistutuksella vaikka hiplattiin. Paikallamakuu kesti reilut kolme minuuttia, sisälsi pari välipalkkaa, häiriökävelijäihmisen ja minun ohikävelyn pitkälle taakse + takaisin. Karu oli nyt paljon parempi kuin viimeaikoina, ei piipannut eikä ollut levoton, piti kohtalaisen hyvin kontaktia eikä aikonutkaan nousta häiriöihin. Kiva!
Positiivinen keikka vaikka seuraaminen olikin vähän seilailua.
**
Kaupan pihalla ollaan käyty pyörimässä pari kertaa. Karu viihtyy hyvin autossa ja on monesti mukana kauppareissulla kontissa kökkimässä. Suunnaten ajatuksia jo pikkuhiljaa ensi vuoden tavoitteisiin listattuun BH-kokeeseen olen ottanut pedon peräkontista ihan ihmisten ilmoille ennen tai jälkeen kauppareissua. Harjoituksena kävellään nätisti kiskomatta pitkin parkkipaikkaa, pysähdytään välillä ja ollaan tekemättä mitään sekä joskus vähän tottistellaankin. Ihan jees. Toisinaan rääkyy.
**
Kotona seuraamisharjoituksia istumisesta istumiseen ja sivuaskel - jälkimmäinen vaatii vielä paljon apua, ensimmäinen menee jo kohtalaisesti. Vaikka Karu pitkässä liikkeessä aukeaa auraamaan ts. takapää lähtee vasemmalle, istuu se usein lyhyellä matkalla perusasentoon niin päin vinoon, että häntä kiertyy minun taakse eli peppu liian oikealla ja etutassut kaukana.
Kaksi osaa, joista toinen liki kymmenminuuttinen (sisälsi Lepo!-tauon jonka aikana ihmeteltiin jatkosuunnitelmia) ja toinen vajaa viisiminuuttinen. Alussa ja väleissä melko pitkiä leikkipätkiä. Leikkiminen menee hyvin ja varsinkin kahden pallon peli ts. lelusta irrotus lennosta ja vaihto toiseen on nopeutunut huomattavasti. Huono juttu on uutena tullut passivoituminen pallon kanssa, eli jos ohjaaja ei tee mitään niin koirakin jää helposti vain pallo suussa odottamaan eikä vedä itse vastaan. Tähän lääkkeenä varastamisia aina jos ei pure kunnolla + kehuja ja mukana menemistä kun vetää.
Eka pätkä aloitettiin istumaan jättämisellä. Toistin pari kertaa jätön + pois kävelyn + huutelin jotain käskyjäkin kaukana seistessä, viimeisellä kerralla Tule! ja koiro jalkojen välistä pallolle. Hienosti jäi istumaan eikä välittänyt harhakäskyistä, vaikka tarkkaavaisena kuuntelikin. Poispäin kävellessäni kuikuili muualle (lapset leikkivät takana), mutta palasi kontaktiin.
Luoksetulosta siirryttiin tekemään seuraamisia. Aika haparoivaa se vielä on. Tein perusasennosta perusasentoon ja välissä 1-5 askelta. Koira seilasi välillä kauas ja välillä vinoon ja itse kävelin ihan mutkille kun piti suoraan mennä. Vasen käsi sai kuitenkin olla ihan alhaalla normipaikassa, eli ei se mitenkään kädessä kiinni ole. Tai sitten olisi mennyt paremmin käsiavun kanssa.
Toisella kiekalla otettiin Ollin tekemä luoksepäästävyys pari kertaa ja paikkamakuun aloitus käskytettynä. Luoksepäästävyys meni paremmin kuin aiemmin, palkkasin ahkerasti mutta hyvin otti kontaktin muistutuksella vaikka hiplattiin. Paikallamakuu kesti reilut kolme minuuttia, sisälsi pari välipalkkaa, häiriökävelijäihmisen ja minun ohikävelyn pitkälle taakse + takaisin. Karu oli nyt paljon parempi kuin viimeaikoina, ei piipannut eikä ollut levoton, piti kohtalaisen hyvin kontaktia eikä aikonutkaan nousta häiriöihin. Kiva!
Positiivinen keikka vaikka seuraaminen olikin vähän seilailua.
**
Kaupan pihalla ollaan käyty pyörimässä pari kertaa. Karu viihtyy hyvin autossa ja on monesti mukana kauppareissulla kontissa kökkimässä. Suunnaten ajatuksia jo pikkuhiljaa ensi vuoden tavoitteisiin listattuun BH-kokeeseen olen ottanut pedon peräkontista ihan ihmisten ilmoille ennen tai jälkeen kauppareissua. Harjoituksena kävellään nätisti kiskomatta pitkin parkkipaikkaa, pysähdytään välillä ja ollaan tekemättä mitään sekä joskus vähän tottistellaankin. Ihan jees. Toisinaan rääkyy.
**
Kotona seuraamisharjoituksia istumisesta istumiseen ja sivuaskel - jälkimmäinen vaatii vielä paljon apua, ensimmäinen menee jo kohtalaisesti. Vaikka Karu pitkässä liikkeessä aukeaa auraamaan ts. takapää lähtee vasemmalle, istuu se usein lyhyellä matkalla perusasentoon niin päin vinoon, että häntä kiertyy minun taakse eli peppu liian oikealla ja etutassut kaukana.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)