Hakuja

Kahtena lauantaina taas hakuiltu. Viime lauantai meni huonolla hallinnalla (tauon jälkeen en ollut oikein hereillä) ja innokkaalla koiralla joka kaahotti menemään pitkin metsää. Ihan hyvä harjoitus noista huolimatta.Tehtiin myös tyhjiä pistoja.

Tänään oli jo -10 pakkasta mutta se ei paljon menoa haitannut. Nyt jätettiin tyhjät pistot väliin, että koiralla olisi vahva tunne siitä että ukko löytyy sieltä minne lähetetään. Rata oli hiukan ylileveä tarkoituksella. Neljä maalimiestä, ensimmäinen ja neljäs olivat suoralla palkalla, muissa piti haukkua hyvä sarja (n. 10 - 15) ennen palkkaa. Ensimmäiset kaksi oli hyviä, kolmas oli paras.

Neljäs oli todella vaikea. Koira oli käynyt 5 metrin päässä ainakin kolme kertaa, mutta ei vaan huomannut kunnes sitten lopulta. Sinne mennäkseen koiran piti myös ylittää kaksi tietä jotka ovat Karulle vaikeita (tahtoo helposti lähteä juoksemaan tietä pitkin). Pitkää lenkkiä heitti kun kutsuin aina välillä takaisin. Valitettavasti teki kaikki ne lenkit taaksepäin työskennellen eikä eteenpäin. Siinäpä sitä meillä onkin opeteltavaa.

Hyvä harjoitus.

Tottikset ja haku

Tämän viikon saldoa: tiistaina tottista ja lauantaina hakua.

Tottis: Arvosana 3. Koira ei ollut niin innostunut minusta kuin olisin toivonut. Todennäköisesti siis tein jotain väärin. Tehtiin pari paikkamakuuta häiriöisellä kentällä (piippausta mukana, muuten ok). Seuraamista ja henkilöryhmä. Pääpaino oli seuraamisessa. Anne huuteli hyvät kohdat ja palkkasin pitkästä hyvästä.

Haku: Arvosana 4. Mahdollisesti kauden viimeinen, koska ainakin seuraavat kolme viikonloppua jää välistä. Neljä maalimiestä, ei suunniteltuja tyhjiä. Ensimmäiseltä ja neljänneltä vaadittiin ilmaisu (palkka n. 10 haukun hyvästä sarjasta), kakkonen ja kolmonen oli suorapalkkoja. Haukku sujui hyvin, ja löytyihän ne ukotkin, vaikka kolmonen oli vaikea ja vaati useamman yrityksen. En ollut kauhian pettynyt siihenkään koska koira kiersi kauempaa kuin missä maalimies oli ja tuli tosi hienosti luokse kun käskin. Hallintapuolta harjoiteltiin koko harjoituksen ajan eikä se ole täysin mahdotonta enää. :)

Ilmaisua ja esineitä

Lauantain hakutreenissä päädyttiin tekemään Karun kanssa ilmaisuharjoitus. Syynä oli harjoituspaikassa ollut piikkilanka, jonka takia en uskaltanut antaa Karun mennä vapaasti vaan otettiin se haamulla aina suoraan maalimiehelle.

Kokeiltiin seuraavalla reseptillä:

• Koiran haukuttava kunnes ohjaaja on paikalla
• Kun koira lopettaa haukkumisen sekä ohjaaja että maalimies ovat hiljaa, kun koira taas haukkuu, maalimies kehuu ja ohjaaja etenee

Oli vähän liian hankala vielä Karulle. Onnistui, mutta tuli taukoja jossa Karu katseli minuun. Yhdellä maalimiehellä ei alkanut haukkua vaan alkoi haistella ympäristöä. Kutsuin takaisin ja uusintalähetyksellä onnistui paremmin. Neljä maalimiestä tehtiin tällä menetelmällä.

Sitten pellolla (!) esineet. Karulle oli neljä esinettä. Tein rätin heiton ennen ruutua, mutta koira karautti kuitenkin peltoa pitkin suurella ilolla vailla kästystäkään mitä pitäisi tehdä mutta siitä täysin rinnoin nauttien. Vasta kun Paula kävi näyttämässä yhden esineen koira alkoi toimia oikein.

Toisen löydetyn esineen jälkeen olin laittamassa pillejä pussiin ja otin PK-liivit pois ja vapautin koiran pellolle. Haki vielä yhden. :) Palkka siitäkin.

Melkein se jo osaa!

Ohjelmassa lauantaiseen tapaan hakua. Edellisestä kerrasta jatkaen me tehtiin haukkuilmaisua ohjeistuksella "ensimmäisellä piilolla 20 haukkua ennen palkkaa, jos ei meinaa tehdä niin voi käskeä - seuraavat 10 ja 5. Pidin koiraa käskyn alla ilman hihnaa metsässä liikkuessa Mennään! -käskyllä ja öpittämällä kun uhkaili lähteä kiitämään. 

Johtuen erittäin pahasta häiriöstä (äänekäs kriisi-mikälie-harjoitus alueen ulkopuolella olevassa risteyksessä lähellä umpipiiloa), päädyin pyytämään maalimiehen ensin näyttäytymään ettei kriisiharjoitus eskaloituisi. Hyvin meni sillä säädöllä, tosin ei ollut mitään tekemistä nenän kanssa.

Toinen oli toisella puolella noin alueen puolivälissä. Olin edennyt jonkun matkaa keskilinjaa kun olin tullut ensimmäiseltä piilolta koiran kanssa. Lähetin toiselle puolelle ajatuksena tehdä tyhjä pisto. Jälkikäteen kuulin että siinä vaiheessa kun huusin koiraa pois se oli juuri löytämässä maalimiehen. Ei huonosti - paitsi tyhjäksi pistoksi. Karu etenee aivan hirmuista vauhtia metsässä. 

Viimeinen taas toisella puolella takanurkassa. Tässä välissä taisi olla yksi tai kaksi oikeasti tyhjää pistoa. Kun lähetin Karun viimeiselle piilolle se kiersi taaksepäin. Ajattelimme ensin että se meni tarkistamaan tyhjää piiloa ko. puolen keskeltä - ja sen jälkeen pelkäsin että se juoksee kriisiharjoitukseen saakka joten viheltelin ja huutelin sitä takaisin. Koira oli kuitenkin kääntynyt ja alkanut taas edetä oikeaan suuntaan löytäen sieltä viimeisen maalimiehen.

Seuraavia kertoja silmälläpitäen:

• Teen lähes aina kolme maalimiestä - voisi tehdä useammankin välillä
• Palkkausta voisi vaihdella samassa harjoituksessa:
• suorapalkka: silloin tällöin - ei ehkä joka harjoituksessa mutta kuitenkin
• ei palkkaa: suunnilleen yhtä usein kuin edellinenkin ja myös hyvästä suorituksesta; jotta yrittäisi vielä kovempaa
• haukkupalkka: pääsääntöisesti hyvästä haukkumisesta pitää palkata, koiralla pitää olla sellainen ajatus että jos se haukkuu niin se tekee oikein

Ehkä ihan parasta on että Karu on todella motivoitunut hakuharjoituksissa ja sen jälkeen. Se tykkää tosi paljon ihmisistä.

Hakua ilmaisten

Eilisessä hakutreenissä otettiin ensimmäistä kertaa ilmaisu virallisesti mukaan. Haukkuilmaisu olikin meillä pääasiallisena harjoituskohteena, maalimiesten ollessa tarkoituksellisesti helppoja haamuja.

Ensimmäinen tehtiin jo hiukan alueen ulkopuolella. Karu näki maalimiehen menevän noin 40 metrin päähän piiloon. Löytyi hyvin ja maalimies haukutti koiraa. Seuravat kaksi oli hiukan vaikeampia löytää, mutta samalla tavalla piti haukkua. Palkan saadakseen koiran on haukuttava hyvä sarja.

Näyttää sitä että haukku tulee jo hyvin helposti Karulta kun löytää maalimiehen. Nyt pitää saada riittävän pitkiä sarjoja ja uskoa koiraan siinä että kun vain haukkuu niin palkka tulee. Toinen on että ei ole liian röyhkeä, vaan pitää pienen etäisyyden tai on maassa haukkuessaan. Tässä maalimiehet voivat ohjata koiraa oikeaan käytökseen. Oma tehtäväni on lähinnä juosta paikalle. :)

Ihan hyvät hakutreenit

Lauantaina oli mukavan tuulinen ilma eikä edes satanut koko aikaa. Teimme Karun kanssa n. 150 metrisellä radalla kolme maalimiestä. Kaikki samalla puolella jossa tuuli oli parempi. Suora palkka eikä tarkoitusta tehdä mitään tyhjiä pistoja. Ajatus että löytyy nenällä.

Toinen keskeinen teema harjoituksessa oli hallinta. Minulla oli patukka ja namuja, jolla rakensin itsestäni ja komennoistani kiinnostavia.

Ensimmäiset kaksi maalimiestä löytyi hyvin. Kolmannella lähetin vähän ennen takakulmassa olevaa maalimiestä ja Karu lähti työskentelemään taaksepäin alueelle jolla ei ollut etsinyt. Pääsipähän samalla harjoittelemaan hallintaa siinäkin koska oli tarpeen kutsua koira takaisin. Lopulta löysi kyllä tämänkin maalimiehen.

Hallinta on hassua harjoitella kun pitää yhtenä hetkenä karjua koiralle vihaisesti ja heti kun se kääntyy ja tulee kohti niin olla iloisesti kehumassa. Hallintapuoli meni mukavasi harjoituskessa.

Jälkeenpäin keskusteltiin siitä mitä pitäisi tehdä että edettäisiin. Ruvetaan ottamaan ilmaisua tosissaan mukaan - ensin metsän ulkopuolella tosin. Toinen mitä mietittiin että tehtäisiin kaistaleita kaikille koirille - muillekaan niistä ei olisi haittaa mutta erityisesti voisi auttaa Karua työskentelemään oikeaan suuntaan.

Mukava harjoitus.

Haku

Hakutreenit siirtyneet viikonlopulle, nyt käytiin tavallisissa maastoissa harjoittelemassa sadesäässä. Koira veti metsään mennessä taas hurjasti, minun hallinta oli todella huono siinä vaiheessa. Ajatuksena oli tehdä kolme pistoa hiukan L-muotoon siten että maalimiehet eivät näyttäydy.

Kaksi kolmesta pistosta ei mennyt hyvin suorasti vaan tyypillisesti koira kaarsi liikaa oikealle ja sen jälkeen lopulta löysi maalimiehen työksentelemälle taaksepäin. Yksi meni juuri niinkuin kuvittelin.

Ei ollut onnistunut harjoitus siinä, että olisi opettanut koiralle työksentelyä eteenpäin. Olisi ehkä pitänyt laittaa vaan suoria pistoja tuulen puolelle, joissa oltaisiin hyödynnetty mahdollisuutta helppoon nenänkäyttöön. Hallintaa pitäisi myös vaatia kunnolla.

Hakutreenit

Tiistai-iltana hyvät hakutreenit. Kolme ukkoa Karulla, ensimmäinen L, toinen viuhka ja kolmas taas L. Ajatuksena opetella työskentelemään oikeaan suuntaan. Hienosti meni. Viuhkan puolella oli emä pusikko jossa koira sai tosissaan työskennellä että löysi maalimiehen. L:ssä toimi niinkuin pitikin. Jälkimmäisessä lähti tosin työskentelemään takaisin. Wilma neuvoi minua missä kohtaa kutsutaan takaisin (kun työskentelee taaksepäin) ja missä kohtaa kehutaan (kun työskentelee oikeaan suuntaan).

Hakua (vähän haussa)

Tiistaina hakutreenit ensimmäistä kertaa loman jälkeen. Meitä oli vähän, joten tehtiin sekä haku että esineruutu.

Kolme ukkoa, suorapalkka (2 ruokaa, 1 taisteluleikki - rupeaa oma-aloitteisesti haukkumaan), ukot 50:ssä, ei tuulta. Kauhia juokseminen lopputuloksena. Kaikki ukot löytyi, toki piti vähän kiertää. Jonkin kerran kutsuin takaisin ja tuli ihan hyvin. Koira tykkäsi, mutta kaahotti hirmuisesti menemään. Se tekee T-muotoista kuviota, eli juoksee ensin rajalle ja sielä edestakaisin.

Kiinnitettiin huomioita taaksepäin työskentelyyn. Karulla ei ole käsitystä siitä että pitäisi työskennellä eteenpäin. Keskusteltiin vaihtoehdoista, mm. L ja viuhka ja se että ohjaaja siirtyy aina keskilinjalla eteenpäin. Todettiin näitä voi ja kannattaa kokeilla.

Esineruutu samankaltainen. Enemmän juoksua kuin itse esineiden löytämistä. Mutta kapeasta ruudusta löytyi kolme jonka jälkeen lopetin. Viisi siellä kaiken kaikkiaan oli. Toisen esineen jälkeen lakkasi yrittämästä. Patistamalla sanallisesti kuitenkin onnistui löytämään sen kolmannen.

Ei huono, mutta ei mitenkään hyväkään harjoitus.

Ei niin hyvät haut

Tänään oli piitkät hakutreenit. Omasta ryhmästä neljä koiraa ja niiden lisäksi kolme vierailevaa. Ilma oli vähän turhan lämmin. Karulle laitettiin molempiin etukulmiin piiloihin maalimiehet suorapalkalla. Palkkana taisteluleikki. 

Ensimmäinen kulma oli vaikea paitsi Karulle, myös muille koirille, ja siinä piti ottaa pari kertaa lähetys uudestaan. Koira tahtoi vääntäytyä liikaa oikealle. Yksi mahdollinen syy tähän oli ko. kulmassa metsän reuna - koira tahtoi pysyä enemmän metsässä kuin missä piilo oli. Juoksi kuitenkin pitkälle ja hallinta toimi hyvin kun koiran kutsui luokse. Ja löytyi toki se maalimieskin.

Toinen oli hankala, koska lähetin koiran liian pitkälle, koska olin ymmärtänyt piilon paikan väärin. Se ei ollut meidän alunperin merkityllä paikalla, vaan aivan etukulmassa. Maastonmuodot oli tätä hankaloittamassa joten tehtiin ensin taas tyhjää ennen kuin osui oikeaan paikkaan. Pitää olla tarkempi jatkossa näissä. Molemmat oli turhan vaikeita - haluan saada vielä varmempia onnistumisia Karulle ja nyt jouduttiin työskentelemään taaksepäin.

Viimeiseksi otettiin Karulle helppo ja erikoinen haamu. Salla oli suoran hyvän piston päässä ja kun Karu näki tämän, paineli vielä kauemmaksi ja piiloon. Luonnollisesti löytäminen oli Karulle helppoa. Uskoisin että haamu oli nyt oikea ratkaisu vaikka sitä ei ole tarvittu Karun kanssa juuri tehdä ja sen ongelma on että ei tarvitse käyttää nenää.

Ensi kerralla koitan itse olla parempi. :)

Hakua tiistaina

Tiistainen hakuharjoitus alkoi hallinnalla metsässä. Mokasin ja menin liian lähelle aluetta koira vapaana. Yhtäkkiä se Tuuppa tänne! luoksetulon vapautuksen jälkeen kiisi kuin ohjus huudoista välittämättä. En nähnyt itse tilannetta, mutta Katja kertoi että oli käynyt kiertämässä Tessun ja ohjaajat. Tessu ei ole provosoituvaa sorttia eikä myöskään onneksi herkästä säikähdä, joten potentiaalinen katastrofi jäi tälle tasolle. Kierroksen jälkeen Karu tuli minun luokse. Vika oli puhtaasti minun. Täytyy olla todella huolellinen että ei häiritä toisten harjoituksia jatkossa.

Hakutreenissä meillä oli kolme maalimiestä. Ensimmäisellä ruokapalkka ja lelu, toisilla pelkät lelut. Suorapalkka.Maalimiehet hyvin piiloutuneita, viimeinen oli kuopassa joka osoittautui hankalaksi Karulle mutta myös muille koirille. Ykkönen ja kakkonen meni oikein hyvin. Kolmannella tein taas oman virheen, eli arvioin piilon paikan väärin ja me tehtiin ensimmäinen tyhjä pisto. Ja siihen nähden se meni loistavasti, koira meni hyvin ja nopeasti alueelle ja palaili takaisin kun mitään ei löytynyt ja tuli käskettäessä luokse. Seuraavaksi mentiin oikeaan paikkaan mutta lähti lähetyksestä vinoon. Kutsuin koiran takaisin ja totteli hyvin. Uusintalähetyksessä suunta oli oikea ja koira meni oikealle alueelle mutta ei löytänyt kuopassa olevaa maalimiestä. Keskusteltiin hiukan tilanteesta ja Vilman suosituksesta päädyin siirtymään koiran kanssa lähemmäksi ja sitten saatiin onnistuminen koiralle. Jälkikäteen ajateltuna viimeinen maalimies oli liian hankala eikä sitä olisi pitänyt vielä tehdä Karulle. Tässä vaiheessa minun pitää vielä luoda melko ehdotonta kuvaa siitä että maalimies on siellä suunnassa mihin ohjaaja näyttää. Muuten oikein hyvä harjoitus.

Kesän ja syksyn 2012 PK-tavoitteet ja -treenisuunnitelma

Kirjaan tähän kesän ja syksyn 2012 tavoitteet ja treenisuunnitelman PK-puolelta.

Tavoitteet

Tavoitteet on kirjattu prioriteettijärjestyksessä ja treenisuunnitelma tähtää seuraavassa kirjattujen tavoitteiden saavuttamiseen.

1. BH-koe suoritettu hyväksytysti syksyllä 2012
2. Luoda perusta menestykselliseen kisaamiseen haussa vuonna 2013

Treenisuunnitelma

Treenisuunnitelma pohjautuu viikottaisiin eri tyyppisiin harjoituksiin joissa harjoitellaan tavoitteiden kannalta mielekkäitä asioita.

Päivä	Varsinainen harjoitus	Täydentävä harjoitus
Ma	H0 Oma esineruutu	BH0 Kaupunkiharjoitus
Ti	H1 Hakuryhmän hakuharjoitus
Ke	PK-vapaapäivä	PK-vapaapäivä
To	T0 Oma tottisharjoitus
Pe	T1 Hakuryhmän tottisharjoitus	BH0 Kaupunkiharjoitus
La	T0 Oma tottisharjoitus
Su	T0 Oma tottisharjoitus

BH0 Kaupunkiharjoitus. Tämä harjoitus totuttaa koiraa BH-kokeen kaupunkiosuuteen. Se tehdään vaihtelevissa paikoissa ja muutenkin vaihtelevasti. Harjoitukset ovat ainakin aluksi kestoltaan lyhyitä - muutamasta minuutista viiteen minuuttiin. Palkkana toimivat erilaiset makupalat. Harjoituksen osana voi olla paikkamakuu. Koira pyritään pitämään harjoituksen aikana matalassa viretilassa.

T0 Oma tottisharjoitus. Oma tottisharjoitus pidetään lähialueen tottikseen soveltuvalla kentällä tai muulla samankaltaisella alueella. Harjoituspaikkoja pyritään vaihtelemaan jonkin verran. Oma tottisharjoitus keskittyy 75 % vireeseen ja 25 % tekniikkaan. Palkkana on pääsääntöisesti taisteluleikki. Koira on harjoituksen aikana korkeassa viretilassa. Harjoituksen osana voi olla myös paikkamakuu, jonka ajan koira on melko matalassa viretilassa.

T1 Hakuryhmän tottisharjoitus. Hakuryhmän tottisharjoitus on samankaltainen oman tottisharjoituksen kanssa. Sen aikana on kuitenkin mahdollista saada koirahäiriöitä mukaan ja lisäksi siinä tullaan tekemään aina henkilöryhmä. Se on myös hyvä tilaisuus pitkälle paikkamakuulle häiriöiden alla. Koiran vire harjoituksen aikana tulee jäämään hiukan alle sen mitä se on omassa tottisharjoituksessa.

H0 Oma esineruutu. Tässä harjoituksessa keskitytään seuraaviin asioihin: hallinta metsässä (mennessä, suorituksen aikana ja jälkeen) ja esineruudun suorittaminen ko. hetken taitotason mukaan pyrkien korjaamaan ongelmia jos niitä on.

H1 Hakuryhmän hakuharjoitus. Tässä harjoituksessa keskitytään maalimiesmotivaation ylläpitoon, suoriin pistoihin ja oikeaan työskentelyyn metsässä sekä hallintaan metsässä.

Yllä olevien lisäksi tulee olemaan myös muita harjoituksia sen mukaan miten mahdollisuuksia ilmenee. Esimerkiksi ylimääräiset hakutreenit olisivat erityisen kiinnostavia. Tämä voi olla muissa seuran hakuryhmissä vierailemista tai erikseen järjestettyjä harjoituksia sekalaisella porukalla. Kaupunkiharjoituksia tulen myös tekemään tilaisuuksien mukaan kun koiran kanssa liikutaan autolla.

Mikael Laineen PK-leiri - Sunnuntai

Mainio Mikael Laineen leiri päättyi eilen sunnuntaina. Ohjelma oli samankaltainen kuin lauantaina - eli tottista ja hakua. Ensin tehtiin tottisharjoitus joka on nähtävissä alla olevassa videossa. Seuraamista, henkilöryhmää ja A-este melko korkeassa viretilassa.



Hakuharjoitus oli erinomainen. Neljä maalimiestä hyvin piiloutuneina suorilla palkoilla. Sain hyvä vinkkejä lähetykseen ja hallintaan. Tällä tavalla jatketaan oman ryhmän harjoituksissa. Teen haukkuilmaisun kuntoon hakumetsän ulkopuolella ennen kuin otetaan se uudestaan mukaan. Suurin ongelma on hallinnassa, mutta sen kanssa meneminen on tasapainottelua ettei motivaatio maalimiehiin pääse liikaa laskemaan. Hallinnassa voin käyttää apuna patukkaa - mutta sitten minun pitää saada kiinnostus myös maalimiehiin pysymään korkeana.

Viimeisenä tehtiin vielä yksi tottis. Se oli viikonlopun huonoin yksinkertaisesti siksi, että minä harjoittelin siinä itselleni uusia tapoja saada koira tekemään kulmat hyvin. Nyt kun  minä en osannut, niin koira hyvä vire laski. Opettelen itse liikkeet ennen kuin teen ne seuraavan kerran koiran kanssa.

Hyvä leiri. Täynnä motivaatiota kesän harjoituksiin. Seuraavaksi treenisuunnitelma.

Mikael Laineen PK-leiri - Lauantai

Perjantaina oli luentoilta, tänään ensimmäinen toiminnallinen leiripäivä Mikael Laineen leirillä KPSH:n Haukkumajalla. Päivään kuului meidän osalta haku- ja tottisosuus. Molemmat harjoitukset aloitettiin periaatteella että tehdään normaali harjoitus ja Mikael lähtee siitä kommentoimaan ja ehdottamaan muutoksia.

Haku

Pyysin maalimiehet piiloille 1-3, mukanaan lihapullapalkat ohjeella käsketään haukkumaan ja palkitaan siitä. Ensimmäiset kaksi maalimiestä meni hyvin siinä mielessä, että Karu löysin heidän jokseenkin suoralla pistolla ja jokseenkin helposti. Huonona puolena oli hallinta joka oli vähän väkinäistä. Mikael kehotti minua laittamaan hihnan aina kiinni ja käyttämäään hihnaa pakotteen antamisessa jos on ongelmia. Tätä jäin miettimään ja tästä myös keskusteltiin jälkikäteen. Tällä hetkellä tilanne on siinä mielessä nurinkurinen, että minä itseasiassa koen ja myös saan koiraan paremman hallinnan jos hihna ei ole kiinni. Tämä johtuu kahdesta syystä: kun koira on vapaana, minun on pakko vaatia siltä enemmän ja tämän lisäksi siitä että koen etten voi antaa hihnalla sellaista pakotetta jolla on jotain todellista merkitystä koiralle. Tässä on selkeä korjaamisen paikka, kyllä minä voin vaatia koiralta en pelkästään yhtä paljon vaan enemmän jos hihna on kiinni - koska silloin se ei voi päästä minua karkuun. Ehdottomasti mukaan hihna - sekä metsässä että tottiksessa. Toki koiran pitää olla minun hallinnassa myös silloin kun ei ole hihnassa, mutta se ei estä sitä etteikö minun kannata hyödyntää hihnan käyttöä.

Hakuharjoitus jatkui siten että Karu alkoi toimia väsyneemmin, eikä enää tehnyt niin pitkiä suoria pistoja vaan alkoi juosta siksakkia enemmän. Kolmas maalimies jäi löytymättä, eikä sitä lähdetty etsimään väkisen vaan siirryttiin seuraavalle (kaiken kaikkiaan löydettiin 5). Työskentely ei siis ollut enää niin hyvää, mutta motivaatiota lähdettiin kasvattamaan sillä että viimeiset maalimiehet olivat haamuja.

Harjoituksen jälkeen palautteessa oli kaksi selkeää kohdetta joiden mukaan aion jatkaa hakuryhmämme harjoituksissa:

1. Erotetaan hakuharjoitus ilmaisuharjoituksesta. Eli vaikka olemme ottaneet juuri ilmaisun mukaan, se jätetään hakumetsän ulkopuolelle (tai ainakin hakuharjoituksesta erilliseksi) vielä toistaiseksi. Kun Mikael sanoi tämän olin välittömästi samaa mieltä. Nyt muutama harjoitus on tehty kahta asiaa yhtä aikaa ja sen seurauksena ei voi olla muu kuin maalimiesmotivaation heikkeneminen. Eli jos halutaan korkealla motivaatiolla löytää maalimies, niin ideaalipalkka siitä ei ole haukkumisharjoitus vaan ruoka tai taistelupalkka.
2. Mikael arveli että Karu oli löytänyt maalimiehiä liian helposti, maalimiesten pitää olla paremmin piilossa (vaikka he olisivat haamuja) jotta koira oppii käyttämään nenäänsä. Tätä pyydän maalimiehiltä jatkossa - ja piilojen käyttämistä pitää lisätä.

Tottis

Etukäteen olin päättänyt että harjoittelemme sitä miten minä säätelen (lähinnä nostavasti) koiran virettä. Liikkeelle lähdettiin hets-hets-pallo-nenän-edestä-karkuun-menee -tekniikalla, samantien pallo pois ja Sivu! Se meni hyvin, 30 sekuntia harjoituksen antamisesta kommentti oli että 'Ohjaaja tekee aivan oikein.' ja sain muilta aploodeja. Tätä jatkettiin sen muutaman minuutin ajan. Kun koiran viere alkoi laskea, Mikael kehotti minua taas tekemään niinkuin aikaisemmin - eli hetsaamaan sen taas ylös - ja se toimi. Tehtiin sitä jonkin aikaa ja sitten pois. Karu kantoi pallon tottiskentältä majan vieressä sijaitsevalle autolle, melkein 100 metriä, mitä ei ole ihan ehkä ikinä tehnyt.

Tämmöisiä asioita pohdin harjoituksen jälkeen:

1. Olin yllättynyt siitä miten hyvin harjoitus meni. Se tarkoittaa sitä että minä osaan tehdä sen mitä pitääkin. Nyt pitää vain varmistaa että myös teen sen.
2. Käytä hihnaa, käytä pakotetta, jos on tarvis - mutta varmista että pakote myös toimii, eli jos nyppäisy ei toimi niin silloin korjaan koiran vaikka käsin tai miten tahansa kunhan pakotteella on merkitys koiralle. Ja yhtä tärkeää: sitten kun koira korjaa toimintaa pakotteen seurauksena sitä täytyy kehua.
3. Hyvä kommentti oli se, että kun koira seuraamisessa laskee kontaktin, olen edennyt kaksi askelta liian pitkälle.
4. Palkka tulee, ja se tulee koska tahansa ennakoimattomaksi: ennen askeltakaan, ensimmäisen askeleen puolivälissä, 20 askeleen jälkeen, 3 askeleen jälkeen tai milloin vaan koira tekee oikein.
5. En taida murehtia tekniikasta ollenkaan tänä kesänä, yritän tehdä harjoituttaa ainoastaan oikeaa viretilaa.

Katja voi harjoituttaa tekniikkaa. :) 

Betonitottista ja uusi metsä

Maanantaina saatiin Karun kanssa mahdollisuus pikatottiksiin työpaikan betoniparkkipaikalla. Koira oli joutunut odottamaan autossa jo ihan jonkin aikaa ja minulla oli meetwurstia. Harjoitus oli suuri menestys. Seuraamista suoraan, käännöksiä vasemmalle ja täyskäännöksiä. Yksi paikkamakuu. Kaikki tosi mallikkaasti. Menestyksen avain oli siis paikallaan oloon kyllästynyt nälkäinen koira ja superherkku.

Tänään tiistaina oli hakutreenit uusissa maastoissa. Jotain hyvää, mutta myös huonoa. Ei ollenkaan tuulta. Ensimmäinen maalimies oli oikeassa etunurkassa. Pisto melko lailla suora ja löytyi nopeasti. Tarjosi haukkumista. Etukäteen puhuttu istualtaan haukuttaminen osoittautui liian vaikeaksi. Karun on todella vaikea pysyä istuallaan ja haukkua. Taisin juuri päättää että tästä lähtien pyydän maalimiehiä laittamaan koiran makaamaan ja palkkaamaan haukkumisesta. Kovasti nosti kierroksia se istualtaan haukkumisen yrittäminen ja tahtoi tulla siinä maalimiehen silmille. Mutta pisto ja työskentely oli hyviä.

Toinen maalimies oli vasemmassa etukulmassa jossa oli piilo. Nyt ongelmana oli pisto. Ei mennyt kuin vähän matkaa ja haisteli ja juoksi edes takaisin. Varmaan haisteli edellisiä koiria. Taisin kutsua luokse ja lähettää uudelleen. Edelleen haahuili menemään. Nyt kauempana, viheltelin ja kutsuin takaisin - mutta koira ei tullut ja löysi piilon ja maalimiehen. Alkoi haukkua, käskin palkata. En tiedä. Pitäisi olla itselleen selvempi missä olosuhteissa käsken palkkaamaan ja milloin en. Ja takaisin kutsumista/tulemista pitäisi harjoitella varmaksi.

Kolmas oli piilo oikealla. Tein virheen että lähetin koiraa kohti pusikkoa, tämä katsoi suoran linjan viistoon vasemmalle ja juoksi sinne. Sieltä sitten takaisin päin ja Paulan luo. Hyvä haukut.

Paulan kanssa keskusteltiin taaksepäin työskentelyn estämisestä. Tai oikeastaan siitä, että nyt koiralla on idea mitä pitää tehdä ja se käyttää nenäänsä - nyt pitää kouluttaa se työskentelemään oikein. Aika mielenkiintoinen kesä tulossa.

Toinen hakuonnistuminen

Tämänpäiväisessä hakutreenissä oli tarkoituksena toistaa edellisviikkoinen menestys - ja se onnistui!

Tehtiin samankaltaisella ajatuksella:

• kaikki maalimiehet sillä puolella keskilinjaa josta saatiin paremmin tuuli avuksi (=yritetään saada koira ymmärtämään että haistamalla löytää)
• kolme maalimiestä, ensimmäinen valmiiksi piilossa, seuraava meni piiloon kun tulin hakemaan koiraa ensimmäiseltä jne. (=ei vahingossa löydä toista maalimiestä vaan maalimies löytyy piston päästä)
• maalimies käskee Karun istumaan ja sen jälkeen haukkumaan, palkkana lihapullia haukkumisesta (=opetellaan ilmaisua + ei leikitetä ettei kiihdy liikaa ja unohda haistelua)
• ensimmäisestä maalimiehestä käydään hakemassa haju jonka jälkeen palataan keskilinjaan josta lähetys (=varmistetaan että koira ymmärtää että ollaan etsimässä haisevia ukkoja)

Viimeinen juttu meni pieleen, eli kun mentiin hajua hakemaan, koira löysi vaikka sun mitä hajuja maasta mutta vaikka käytiin sen puun takana jossa Mirka oli en usko että koira haistoi kunnolla. Palattiin kuitenkin keskilinjalle, epäilykset oli kovat mutta lähetin kuitenkin. Nyt kävi hyvin - Karu juoksi suoraan ja hyvää vauhtia ohi äsken niin kiinnostavien hajujen. Muiden kanssa kehuttiin ensin että miten hienosti meni suoraan ja sitten nähtiin että meni varmaan 30 metriä ohi maalimiehestä. Mutta sen jälkeen palasi ja ukko löytyi hienosti.

Seuraava meni paremmin, taas kovaa vauhtia, mutta nyt kurvasi nopeammin takaisin kun oli juossut Sallan ohi. Viimeinen meni yhtä hyvin - jos ei lasketa sitä että kesken haukuttamisen piti kakit vääntää.

Menee oikein hyvin tällä hetkellä. Koiran motivaatio on loistava ja asiat tapahtuvat vaivattomasti ja helposti. Niin hyvin menee että minulla on sellainen tunne, että kohta ei enää mene. Aion kuitenkin jatkaa samalla tekniikalla ainakin kerran tai pari. Jos yhtä hyvin menee jatkossa, niin meidän on aika siirtyä seuraavaan vaiheeseen; ja miettiä ja keskustella ja kysellä mikä se on. Ilmaisusta en ole huolissani. Tärkeintä on tässä vaiheessa saada koiralle vahva käsitys, että kun suoraan juoksee nenä auki niin ukko löytyy. Juuri nyt se on kaikkein tärkeintä.

Haukkuva hakukoira

Tiistain hakutreeni oli paras ikinä. Karun kanssa haettiin kolme maalimiestä. Kaikki olivat keskilinjalta oikealle, vastatuuleen. Ensimmäisessä oli piilo ja käytiin hakemassa haju. Reilusta kymmenestä metristä koira oli ihan varma että tuolla on ja sain tosissaan raahata sen keskilinjalle. Toiselle lähti siten että juoksi ensin ensimmäiselle piilolle tarkistamaan mutta siitä suoraan sinne minne pitkin.

Maalimiehet antoivat Hauku! käskyn ja Karu osasi senkin. Lihapullaa palkkana, koska arveltiin että leikki kiihdyttäisi vaan tarpeettomasti. Viimeisessä lähti ennen kuin ehdin Ukkoa sanoa. En ruvennut kutsumaan takaisin.

Nyt pitää päättää että onko maalimiesten vaadittava haukkumaan makuultaan vai istualtaan. Ehkä istualtaan.

Jos metsään haluat mennä nyt...

Ensimmäinen hakutreeni tältä vuodelta takana! Kaksi tavoitetta treenille olivat löytäminen haistamalla ja hallinnan parantaminen. Nämä kulkee meillä nyt Karun kanssa vähän käsi kädessä.

Tuulen puoleisessa etukulmassa oli Paula piilossa. Menin koira 3-metrin liinassa kohti ajatuksella että kun saa hajun, niin palaan hiukan takaisin ja lähetän sitten tekemään pistoa. Tulin melkein kulmaan asti ilman että erotin Karusta mitenkään että se olisi haistanut mitään. Tässä vaiheessa olisi varmaan ollut fiksua vaihtaa Plan B:hen ja jatkaa matkaa vaikka maalimiehen luokse asti. En kuitenkaan kyennyt moisiin älyn ponnistuksiin vaan palasin puoli matkaa takaisin ja lähetin koiran kohti kulmaa.

Karu ei kuitenkaan suunnannut sinne vaan 45 asteen kulmassa etsintäaluetta eteenpäin. Sitten se kaarsi lisää vasemmalle ja rällyytti täysillä menemään. Kohta käännyttiin lisää kunnes lopulta oltiin toisella etukulmalla jossa olevaa Vilmaa kiellettiin palkkaamasta. Suunnilleen näillä main alkoi harmittamaan. Mutta vasta kun koira jatkoi lukuisista käskyistä huolimatta rälläämistä ympäri metsää vailla pienintäkään aikomusta pysähtyä minun luokseni alkoi minulla mennä yli. Kutsuin koiraa kohtuullisen kuuluvalla äänellä mm. Kakkiaiseksi. Jostain syystä se päätti juosta minun läheltä ohi ja vaikka taklaus oli vain puolittainen, se pysätti koiran hetkeksi eikä se enää lähtenyt rälläämään kauemmaksi. Komensin koiran maahan ja nojailin hetken sitä sammaleeseen keräten ajatuksia.

Laitoin koiran liinaan kun nousin ylös, mutta otin liinan saman tien pois kun huomasin Karusta, että se  oli hyvin kilttiä poikaa eikä enää lähdössä mihinkään. Siirryttiin hyvin hallinnassa keskilinjalle, lähetin koiran ensimmäiseen kulmaan ja sieltähän löytyi Paula. Sen jälkeen lähetin Vilman nurkkaan koska koira joka tapauksessa tiesi että siellä oli maalimies ja sekin meni hyvin. Salla oli viimeinen maalimies ja lähellä tuulenpuoleista takakulmaa.Haetutti pitenpään mutta meni muutoin oikeasti todella hyvin.

Siinäpä se, katastrofista hyvään harjoitukseen. Jälkikäteen ajatellen oli oikein hyvä, että meillä oli yhteenottomme.

Haukkuva koira!

Facebook-päivitys 6.11.2011: "Yrittää haukuttaa koiraa. Ei onnistu. Ehkä siitä tulee sittenkin piippaava hakukoira. Täytyy vaan teipata itkuhälytin pantaan kiinni, että kuullaan, koska on ukko löytynyt. Piiiip-piiiiiiiiip-piiiiiip."

Voi miten vaikealta se tosiaan tuntui, ja voi miten helpoksi se yhtäkkiä muuttui, kun puuppa tajusi, että hei oikeesti, vaikka tähän asti on aina pitänyt luopua saadakseen niin nyt voikin VAATIA ja saada! Vesa-pappa viimeisteli joulukinkunpaloilla toiminnon myös käskystä tapahtuvaksi.

 

Nyt se siis uskaltaa haukkua ja osaa sille sanan, mikä on hyvä juttu, kun hakutreenien ilmaisuharjoituksiin asti päästään. Mitenkähän haukkuilmaisua tästä eteenpäin kannattaisi talvikaudella treenailla?

Hakua silleen oikeiden koirien malliin

KPSH:n hakuporukan kanssa tänään taas metsässä. Aiemmin olemme tehneet tuuli-ilmaisua, mutta tänään otimme seuraavan askeleen. Idea oli nyt että mennään keskilinjaa ja käytetään tuulta apuna. Kun koira haistaa maalimiehen mutta on rauhallinen Ukko! ja matkaan.

Tehtiin neljä toistoa. Ensimmäinen meni pieleen. Koira sai vainun toisesta maalimiehestä, mutta siirryttiin suoran piston päähän toisesta. Kun lähetin koiran pisto ei lähtenyt suoraan koska se kääntyi aiemman hajun perään. Seurasi rälläämistä edestakaisin ja yritin viheltää koiran luokse. Karu löysi tuurilla sen maalimiehen joka pitikin löytää. Väärää toimintaa vahvistettiin.

Seuraavassa pistossa ei ollut samaa ongelmaa. Tällä kertaa ongelmana oli se että minä luulin maalimiehen olevan merkityllä piilolla mutta siellä olikin ainoastaan sadeviitta. Lähetin koiran ja se juoksi suoraan piilolle - ja hämmästyi siitä että viitan alta ei löytynyt mitään. Uudestaan. Tällä kertaa niin että näin oikeasti maalimiehen ennen kuin lähetin koiran. Meni oikein hyvin.

Kolmas maalimies löytyi kaikkein parhaiten suoraan juosten ehkä 30-40 metriä.Neljäs ja viimeinen oli alueen nurkassa ja löytyi selvästi hajulla. Koira ei lähtenyt suoraan maalimiehelle vaikka lähetinkin sen linjan mukaan menemään vaan vähän vinoon ja juoksi alueen ulkopuolella olevalle laavulle mutta kääntyi hajun saatuaan.

Kaikissa palkkana hiukan kissanruokaa jonka sai sen jälkeen kun rauhottui maalimiehen viereen ja meni maahan. Tämän jälkeen leikki. Haluan käyttää ruokapalkkaa että  saadaan vahvistettua rauhoittumista ja hallittua käytöstä maalimiehen luona. Pelkkä leikkipalkka on luultavasti palkitsevampi mutta saattaisi nostaa koiraa liikaa tässä vaiheessa.

Kivaa oli.