Takapalkkahuijauksia

Tänään treeneissä lähdin toteuttamaan aiemmin sovittua luoksetulon takapalkan häivytystä. Pläni oli se, että heti alkuun yksi käskytetty liike alle ja siitä kokeenomaiseen luoksetuloon, pysäytys ja vapautus assarin salaa laittamalle takapalkkarasialle. Yllätyksekseni Kartsa pysähtyi ja pääsin palkkaamaan. Tämä toistettiin kerran heti perään, ja toiset kaksi (taas kokeenomaisen alun kautta) vielä uudelleen myöhemmällä kierroksella. Hyvä!

Hypyn istumista tehtiin myös ja todettiin, että istuu ihan OK kun vaan maltan odottaa käskyn kanssa niin kauan, että koira on selkeästi kääntynyt hypyn jälkeen ja odottaa käskyä.

Painava metallinouto, johon tuli hyvä nosto ja siitä suoraan palkka.

Pieni jäävien hömpöttelyharjoitus, jossa seisomisen pysymisessä vähän ongelmia, joten sitä vahvistettiin pari kertaa häiriöillä.

Kokeenomaiset kaukot - tämä osa meni plörinäksi. Nousi seisomaan istumiset ja astui eteenpäin seisomiset. Huono harjoitus, huonosti suunniteltu minulta. Taidan jättää seisomakaukot kokonaan tauolle siihen hamaan tulevaisuuteen asti, jossa meillä on TK2 plakkarissa. Seisoja on tehty paljon kotona ruokakupille vapautusten jne yhteydessä, selvästi liikaa kun on vahvistunut jo yli istumisen.

Seuraamista pitäisi varmaan taas ruveta tekemään! Paljon pikkuvirheitä, keulii, pomppii, istuu vinoon.

Paikkamakuu normisti rivissä, kippo kauempana tassujen edessä. Piippasi välillä, mutta oli hyvin rauhallinen.

Väliin vähän voittajaa

Viime aikoina ei ole paljon tullut mietittyä mitään treenisuunnitelmaa, lähinnä hömpötelty harvakseltaan oman ryhmän treeneissä ja ainoana "oikeana harjoituksena" toistettu luoksetulon pysäytyksiä. Eilen päätin kuitenkin jo ennen treenejä, että kokeillaan mielenvirkeyden kannalta tehdä vähän voittajan liikkeitä.

Tehtiin käskytettynä mutta ei kovin koemaisesti seuraaminen, istuminen, metallinouto, hyppynouto, luoksetulo ja kaukot. Tunnari ja ruutu jätettiin suosiolla kokonaan välistä, kun ei niitä ole ajateltukaan viimeiseen puoleen vuoteen. Ei tosin juuri noita muitakaan.

Seuraaminen oli tosi pitkä ja vivahteikas (eli ilmeisemmin ihan normaali voittajan seuruutus). Käännökset eivät ole korjaantuneet itsestään tauon aikana. Sivuaskeleet ja paikalla kääntymiset vaatisivat opettamista. Muuten ihan mukavaa - kiva oli että Karu jaksoi hyvin mukana.

Istuminen supeeeeeerhidas eli ihan normaali.

Metallinouto oli yllättävän hyvä! Ihan tavallisen puukapulanoudon oloinen ja palauttikin kohtalaisen nätisti tökkimättä. Tykkäsin.

Hyppynoudossa heitin vähän vinoon ja pikkuisen jännitin palautusta + en muistanut mitä piti sanoa niin käskytin väärällä sanallakin (Hyppy - Hae, vaikka noutokäsky on Tuo...), mutta hyvin se kapula sieltä takaisin tuli. Tästäkin tykkäsin.

Kakeissa ensimmäinen siirtymä maa - seiso tepsutti askeleen eteenpäin, ei ehket heti hoksannut mitä tehdään. Muut vaihdot pysyi hyvin melkein paikallaan, vähän sivusiirtymää ja tassujen liikutusta.

Luoksetulossa - nooooh - ei merkkiäkään niistä kymmenistä harjoituksista mitä on tehty. Pysähtyi ehkä viiden metrin päähän minusta sen jälkeen, kun olin aikani karjunut ja kiljunut ja huitonut. Ja siitäkin tepsutti eteenpäin kun suljin suuni.

Kaikista kivointa oli kuitenkin se, että tekeminen oli hurjan kivaa <3 Ja nyt naputtelen taas blogiakin! Tuleekohan tästä vielä toko-innostus?

Toisella kiekalla korjailtiin vielä luoksetuloa vakioharjoituksella (pitää alkaa häivyttää sitä takapalkkaa ja liittää valmisteleva osuus) + Rokin vieressä vähän helppoa häiriöpaikkamakuuta.

Norjassa kesällä 2013

Paappa siihen ja seuruutuksia

Tänään tokoryhmän treeneissä Karu ei ollut häkissä ollenkaan vaan harjoitteli rauhoittumista hallin nurkassa karvamatolla. Tätä treenaillaan nyt kotonakin.

Yhteispaikkamakuussa ensin tavallinen makuu muiden istuessa ja sitten pidempi makuu siten, että olin piilossa osan aikaa. Molemmat kohtalaisen rauhallisia mutta tasaisen piippaavia.

Omina hommina tehtiin seuruutusta monella eri tapaa, ensi paljon käännöksiä vasemmalle ja täykkäreitä ja vähän oikeallekin, sitten liike seis -juttuja ja temponvaihteluja ja häiriökontaktia. Loppuun myös avokaukot *2 (kun ekalla pyllyili, haisteli ja komennuksesta sinkosi paikaltaan) ja vähän luoksetulon stoppeja namilla lyhyeltä matkalta.

• täyskäännöksissä kannattaa jättää ennakoiva merkki pois, että käännytään paremmin yhtä aikaa - nyt koira ennakoi merkistä
• vasemmalle menee monesti vähän yli. Tämä ei minua juurikaan haittaa, kun olen siihen pyrkinytkin tekemällä käännökset yli, kun aiemmin jätti ne helposti vajaaksi.
• täykkäreissä ohjaajan pitää polkea enemmän paikallaan ts. antaa koiralle aikaa kääntyä
• oikealle pitää ohjaajan loiventaa kurvia. Se on pienempi paha kuin se että koira irtoaa rungonmitan.
• istuminen perusasentoon oli nyt ok, juoksussa meinaa keulia, muuten temponvaihtelutkin ihan jees
• piti hyvin kontaktia kun hoksasi että sitä nyt vaaditaan

Alun rauhoittumisharjoituksen jälkeen erityisesti ensimmäisen kiekan seuraamiset oli tosi hyvällä keskittyneellä rauhallisella mielialalla, tykkäsin.

Yllättävän kivat treenit vaikka Pirjon krapulan takia jäätiin pullatta ;~{

Valoisa vapaavuoro

Perjantaina vapaavuorolla Karu oli heti alkuun niin levoton ja äänekäs etten osallistunut yhteiseen paikkamakuuseen. Ärsytti. Onneksi kuitenkin ilta valaistui kun oli niin kivoja ihmisiä ja koiria.

Luoksetulon pysäytyshommissa näytin kahdeksikkoa. Yleisö ei ollut kovin vakuuttunut. Annen ehdotuksesta tehtiin sitä mitä Ollikin ehdotti, eli vähennettiin matkaa = vauhtia ja saatiin sitä kautta koira reagoimaan pysäytykseen ihan hyvin.

Toisella kiekalla tehtiin Annen avustuksella tunnaria. Saatiin sama ongelma esiin kuin kotona, eli koira etsi nätisti huomioliivin ja pussien alta oman niin kauan, kun vieraiden kapuloiden kasa pysyi poissa reitiltä. Kun kasa tuli liian lähelle ja Karu huomasi sen, otti siitä ensimmäisen eteen sattuvan kapulan. Ei auttanut, vaikka kävin erikseen näyttämässä oman - otti silti minkä sattuu, jos vieraita oli riittävän lähellä. Mutta silti oli hyvä mieli.

Lopuksi Karu pötkötteli sen aikaa kun muut lähtivät, ja tehtiin vielä toinen setti pysäytyksiä.

Eka melkein avo luokkatreeni

Sunnuntaina oman ryhmän harjoituksissa kiltisti lukujärjestyksen mukaan luokkatreeniä. Ensin kuitenkin kimppapaikkamakuut - tosi huono, levoton.

Omalla vuorolla sovellettu avoin luokka, eli hyppy ja luoksetulo alokasmallisina, muuten avoimen liikkeet. Paljon pientä sanomista eri liikkeissä, mutta se mitä harjoiteltiin - kokeenomainen suoritus - meni oikein hyvin. Koira toimi ilman palkkaa ja minä muistin tehdä niitä juttuja mitä piti.



Tokalla kiekalla korjasin kehnosti menneet hypyn ja noudon. Puhuttiin myös paljon paikkamakuusta (ja Karu pötkötti). Ensi viikolla aloitetaan uudelleen rauhoittumisen vaatiminen.

Loppuun vielä omia hömpötyksiä ruudun kanssa.

Back to basics

Riikka kommentoi tänään ihan aiheellisesti muutamia peruasioita:

• pitää vaatia - jos kontakti putoaa seuraamisessa, siitä pitää huomauttaa
• pakotteen jälkeen kehut kun korjaa ja nostava palkka kun tekee oikein
• Karulle virettä nostava leikkipalkka sopii namuja paremmin harjoitukseen, jossa annetaan myös korjaavaa palautetta
• jos on tarkoitus harjoitella kontaktin pysymistä käännöksessä, ei kannata hinkata aloitusperusasentoja vaan leikistä liikkeelle sinne minne koiran nenä näyttää

Ongelmana siis muuten nätissä seuraamisessa käännöksiin (ja välillä häiriöihinkin) putoava kontakti. Paransi kyllä heti kun ymmärsi mistä kyse. Viime aikoina on hyvin vahvasti tuntunut, että ELÄIN ON ÄLYKÄS ja tekee kyllä täsmälleen sitä mistä minä vaan tajuan sitä palkata.

Ruutujutuissa tänään huomattiin, että on jo oppinut väärää mallia eli menee sinne oikeaan etureunaan ensin, vaikka sitten korjaisikin. Tähän lääkkeenä paikan näyttämistä joko kutsuen ja ohjaten koira oikealle paikalle tai ensin näyttäen oikea paikka ja sitten vasta lähetys.

Paikkamakuuharjoitus Ilon ja Ujon välissä, oli rauhallisempi, ei juuri vilkaissutkaan vierasta Ilo-typyä. Toinen makuu pk-esteeseen varmistettuna muiden loppuhömpötellessä, jätin nakit maahan estämään haistelua, toimi hyvin. Ei häiriinny häiriöistä.

Missä ruutu?

Parin viikon ruututeemaa jatkettiin eilen vapaavuorolla. Tehtiin kyllä ihan kaikkea muutakin hömppää.

Ruutuharjoitusta viime kerran ohjeilla. Ei ollut kovin hyvä nyt, menee reippaasti ihan oikeaan etureunaan ruudun sisään ja jää siihen sitkeästi napottamaan enkä osannut kunnolla palkata siitä että hakee. Pari kertaa jätin koiran istumaan ja kävin näyttämässä paikan, nämä meni hyvin.

Kontaktinsäilytysjuttuja, kun Maggie treenasi. Ihan ok. Samassa hömpässä vähän jääviä ja seuraamisen sivuaskelia peilin edessä. Häiriöseuraamisia pikkupätkiä myös Ujon harjoitusten ohi.

Noutoa - tämä on mennyt hyvin eteenpäin. Tasamaanouto ihan ok, loppuasennossa välillä heittoa kaukana - vinossa, mutta ei se sen parempi ole ilman kapulaakaan. Hyppynoutoa tehtiin pari matalalla esteellä ja hyppynoudon loppuosia erikseen myös.

Paikkamakuita yksin häiriössä (Maggien lähtiessä, Veeran pilkkujengin tullessa) ja yksi Rockyn vieressä. Oli huomattavasti levollisempi kuin viimeksi.

Erikoista oli että koira väsähti treenistä. Läähätti ja oli normaalia vaisumpi, vähän samoin kuin kesäkuumalla. Ei vaikuta mitenkään kipeältä kuitenkaan.

Ihanat sunnuntaitokot

Ensinnäkin päätin, että kirjoitan jatkossa blogiin vähemmän selitystä siitä, MITÄ tehtiin, ja enemmän muistiinpanoja niistä asioista MITEN kannattaisi / ei kannata tehdä.

Toisekseen mietin, että on se nyt kummallisesta että paikallaan makaaminen on kaikista vaikein liikesuoritus. Ja päätin, että ei se voi olla mahdotonta. Tai tietysti voi, mutta jos on, niin kokeillaan ainakin niin pitkälle että päästään se asia toteamaan eikä lilluta tällaisessa omituisessa paikkamakuuahdistustilassa vuositolkulla.

Tänään meillä oli vierailevana tähtenä Riikka. Veera oli tehnyt mariannekääretorttua. Melko luksusta.

Luoksetulo:

• kannattaa kokeilla pitkällä matkalla lautoja tms. ohjureita suoristamaan
• ensin kuntoon törmäys, sitten vasta suoruus
• törmäykseen voi kokeilla käskyä Istu! kun koira on parin metrin päässä (toimi!)

Ruutu:

• lähetyksiä läheltä niin että koira hakee paikkaa

Paikkamakuuasiaan Riikka ehdotti, että minä tekisin normaalisti, ja viereisten koirien ohjaajat pysyisivät lähempänä koiriaan kolinapurkkien kanssa -> jos Karu nousee, muut komentavat ja ajavat pois -> kokee, ettei kannata lähteä toisten koirien luo. Tämä vaikuttaa hyvältä etenemistavalta, mutta haasteena se ettei koira nouse tuttujen koirien luo -> pitää järjestää vieraita tekemään sama.

Popin ja Ujon välissä Karu pysyi hyvin, vaikka Pop teki Pirjon kanssa häiriötä ympärillä. Piippaus tosin koveni, kun häiriö lisääntyi. Haisteli taas melkein joka kerta jätettäessä, korjaa kyllä itse nopeasti.

Eilen päätin, että opetan Karun laskemaan pään alas käskyllä Down. Tänään en taas ole ollenkaan varma opetanko vai en. Ehkä opetan, mutta käytän sitä vain jossain tilanteissa - jos haluan sen makaavan littanana. Täytyy vielä funtsia.

Voisin opetella jonkun valmistelurutiinin. Nyt otan monesti koiran suoraan häkistä suorittamaan, ja ensimmäinen suoritus on yleensä aina huono, levoton, kontakti heittelee jne -> valmistele jatkossa aina jotenkin, vaikka lyhyestikin, tekemään lähtö.

Tottikset ja haku

Tämän viikon saldoa: tiistaina tottista ja lauantaina hakua.

Tottis: Arvosana 3. Koira ei ollut niin innostunut minusta kuin olisin toivonut. Todennäköisesti siis tein jotain väärin. Tehtiin pari paikkamakuuta häiriöisellä kentällä (piippausta mukana, muuten ok). Seuraamista ja henkilöryhmä. Pääpaino oli seuraamisessa. Anne huuteli hyvät kohdat ja palkkasin pitkästä hyvästä.

Haku: Arvosana 4. Mahdollisesti kauden viimeinen, koska ainakin seuraavat kolme viikonloppua jää välistä. Neljä maalimiestä, ei suunniteltuja tyhjiä. Ensimmäiseltä ja neljänneltä vaadittiin ilmaisu (palkka n. 10 haukun hyvästä sarjasta), kakkonen ja kolmonen oli suorapalkkoja. Haukku sujui hyvin, ja löytyihän ne ukotkin, vaikka kolmonen oli vaikea ja vaati useamman yrityksen. En ollut kauhian pettynyt siihenkään koska koira kiersi kauempaa kuin missä maalimies oli ja tuli tosi hienosti luokse kun käskin. Hallintapuolta harjoiteltiin koko harjoituksen ajan eikä se ole täysin mahdotonta enää. :)

Hnnngh

Kartsa on nyt kahden viikon aikana noussut neljästi paikallaolosta. Kolme tapausta on ollut samanlaisia - alkaa haistella, komennan reippaasti, sinkoaa "karkuun". Eipä ole ennen sattunut, kun ei ole ennen tuollalailla haistellut.

Tänään nousi myös kun Peppi tuli moikkaamaan - siitä en ole kovin moksiskaan, kun kuitenkin pysyi hyvin niin kauan että neitokainen ehti ihan kuonottelemaan, sitten vasta nousi, ja ei lähtenyt rälläämään vaan juoksi minun luokseni.

Tuo haistelu sen sijaan on vähän HNNNNNGH juttu, ja erityisesti se että lähtee niin helposti kun komennan. Hurjan paljon on tehty keskenämme häiriöpaikallaoloja ja saan rauhassa kiljua, huutoa, huitoa, heitellä koiraa leluilla jne ilman että saan sitä nousemaan - mutta pienestä komentamisesta sitten voi singota. Syvä huokaus.

Tänään tehtiin myös niitä luoksetulon stoppeja. Muiden mielestä ihan jees eli jatketaan vaan. Minä haluaisin että pysähtyisi eri tavalla. Jarruttaisi liinat kiinni suorana. Ehkä se tulee sitten myöhemmin.

Tehtiin myös käännöskiekuroita. Vasemmalle on nyt jo ihan ok ja nenäkään ei vippaa rauhallisesti liikkeestä kääntyessä, perusasentoon tullessa kylläkin mutta vipatkoon. Työn alle laitetaan nyt käännökset oikealle, jossa ongelmana väljyys, irtoaa heti käännöksen alussa ja palaa hitaasti seuraamispaikalle käännöksen jälkeen.

Toimivia juttuja voisi olla esim. loivien käännösten tekeminen (noin 30 astetta - pysyi hyvin tiiviinä) ja pikkuhiljaa jyrkentäminen, askel taakse ennen käännöstä / käännöksessä + helpottaminen niin, että käännyn hitaasti ja toistan seuraamiskäskyn ennen käännöstä.

Kiva kun on tokoreeniryhmä. Tänään ei kyllä ollut pullaa kun ei kukaan ollut huolehtinut pullavastaavan sopimisesta.

Kotiläksyjä: nättejä noudon nostoja

Eilen käytiin Kartsan kanssa kahdestaan Telkkisellä. Oli kivaa. Tosin oli myös vähän pönde olo, kun koira makasi keskellä hallia ja itse istuin piilossa vessan lattialla ja luurasin sitä peilistä. Huvinsa ja harrastuksensa kullakin jne.

Hallille mentiin harjoittelemaan niitä pitkään työlistalla roikkuneita noudon nättejä nostoja. Olin nimittäin vihdoin saanut päätettyä, mitä kaikista mahdollisista tavoista ensimmäisenä kokeilen. Valinta osui KISS-malliin eli päätin palkata koiraa hyvistä nostoista ja öpitellä huonoista.

Harjoitus meni niin, että käskin koiran istumaan, viskasin kapulan, kontaktista lähetin hakemaan ja jos meni suu edellä nätisti, heti kun osui kapulaan JES ja nakkia naamaan. Jos otti loikan ja tassut edellä, rääkäisin kieltävästi ja otin vaan neutraalisti kapulan pois + uusintayritys lyhyemmällä matkalla.

Tuntui toimivan ihan jees. Karulla on niin vahva motivaatio kapulan hakuun ja hyvä vauhti, että kestää kieltämisen hyvin. Joko tajusi tai rauhoittui väsyessään, mutta ainakin loppua kohti parani paljon ja sain viskata jo tosi pitkälle ilman, että meni rumasti.

Muutama luoksetulon pysäytysharjoitus tehtiin myös, niin että viskasin nakinpalan kauaksi ja vapautin koiran syömään, takaisin tullessa STOP ja pehmeällä pallolla päin pläsiä. Tästä en osaa vielä sanoa mitään.

Muistin myös rikkoa vähän kaavaa ja hallille tullessa en vienytkään koiraa häkkiin, vaan otin virityssanan heti ovelta ilman reeniliiviä tms valmisteluja, seuruutin jonnin matkaa ja hyvästä pätkästä palkkasin ruokapalkalla.

Paikkamakuita tehtiin kaksi. Molemmissa koira oli oikein mallikkaasti rauhallinen. Alussa mainitun piilossakökkimisen lisäksi pois lähtiessä Karu pötkötteli sen aikaa, kun värkkäsin vessassa uudet häkinpyyhkimistökötit ja pakkasin & vein tavarat autoon.

Melkein se jo osaa!

Ohjelmassa lauantaiseen tapaan hakua. Edellisestä kerrasta jatkaen me tehtiin haukkuilmaisua ohjeistuksella "ensimmäisellä piilolla 20 haukkua ennen palkkaa, jos ei meinaa tehdä niin voi käskeä - seuraavat 10 ja 5. Pidin koiraa käskyn alla ilman hihnaa metsässä liikkuessa Mennään! -käskyllä ja öpittämällä kun uhkaili lähteä kiitämään. 

Johtuen erittäin pahasta häiriöstä (äänekäs kriisi-mikälie-harjoitus alueen ulkopuolella olevassa risteyksessä lähellä umpipiiloa), päädyin pyytämään maalimiehen ensin näyttäytymään ettei kriisiharjoitus eskaloituisi. Hyvin meni sillä säädöllä, tosin ei ollut mitään tekemistä nenän kanssa.

Toinen oli toisella puolella noin alueen puolivälissä. Olin edennyt jonkun matkaa keskilinjaa kun olin tullut ensimmäiseltä piilolta koiran kanssa. Lähetin toiselle puolelle ajatuksena tehdä tyhjä pisto. Jälkikäteen kuulin että siinä vaiheessa kun huusin koiraa pois se oli juuri löytämässä maalimiehen. Ei huonosti - paitsi tyhjäksi pistoksi. Karu etenee aivan hirmuista vauhtia metsässä. 

Viimeinen taas toisella puolella takanurkassa. Tässä välissä taisi olla yksi tai kaksi oikeasti tyhjää pistoa. Kun lähetin Karun viimeiselle piilolle se kiersi taaksepäin. Ajattelimme ensin että se meni tarkistamaan tyhjää piiloa ko. puolen keskeltä - ja sen jälkeen pelkäsin että se juoksee kriisiharjoitukseen saakka joten viheltelin ja huutelin sitä takaisin. Koira oli kuitenkin kääntynyt ja alkanut taas edetä oikeaan suuntaan löytäen sieltä viimeisen maalimiehen.

Seuraavia kertoja silmälläpitäen:

• Teen lähes aina kolme maalimiestä - voisi tehdä useammankin välillä
• Palkkausta voisi vaihdella samassa harjoituksessa:
• suorapalkka: silloin tällöin - ei ehkä joka harjoituksessa mutta kuitenkin
• ei palkkaa: suunnilleen yhtä usein kuin edellinenkin ja myös hyvästä suorituksesta; jotta yrittäisi vielä kovempaa
• haukkupalkka: pääsääntöisesti hyvästä haukkumisesta pitää palkata, koiralla pitää olla sellainen ajatus että jos se haukkuu niin se tekee oikein

Ehkä ihan parasta on että Karu on todella motivoitunut hakuharjoituksissa ja sen jälkeen. Se tykkää tosi paljon ihmisistä.

Hakua ilmaisten

Eilisessä hakutreenissä otettiin ensimmäistä kertaa ilmaisu virallisesti mukaan. Haukkuilmaisu olikin meillä pääasiallisena harjoituskohteena, maalimiesten ollessa tarkoituksellisesti helppoja haamuja.

Ensimmäinen tehtiin jo hiukan alueen ulkopuolella. Karu näki maalimiehen menevän noin 40 metrin päähän piiloon. Löytyi hyvin ja maalimies haukutti koiraa. Seuravat kaksi oli hiukan vaikeampia löytää, mutta samalla tavalla piti haukkua. Palkan saadakseen koiran on haukuttava hyvä sarja.

Näyttää sitä että haukku tulee jo hyvin helposti Karulta kun löytää maalimiehen. Nyt pitää saada riittävän pitkiä sarjoja ja uskoa koiraan siinä että kun vain haukkuu niin palkka tulee. Toinen on että ei ole liian röyhkeä, vaan pitää pienen etäisyyden tai on maassa haukkuessaan. Tässä maalimiehet voivat ohjata koiraa oikeaan käytökseen. Oma tehtäväni on lähinnä juosta paikalle. :)

Suunnitelman mukaisesti

Tänään oli taas mukavat tokotreenit. Hyvää oli se, että tein sitä mitä olin suunnitellut, ja se tuntui toimivan ts. tuli onnistumisia. Lukarin mukaan tänään siis kaukoja ja käännöksiä, extrana tehtiin häiriökontaktia ja loppuun ruutuhömpötys. Meitä oli vain kolme niin ehdittiin monta lyhyttä kierrosta.

Kaukot: avokaukot liikkeenomaisesti. Ei huomauttamista - meni maahan vinoon, mutta pysyi siinä samassa vinossa kaikki vaihdot. Ei reagoinut enää mitenkään takana heilutettuun kylttiin. Toinen kokeenomainen aloitus, josta ekasta istumisesta taakse lentävä pallopalkka. Tämän voi nyt hetkeksi poistaa treenauslistalta, tekee vaan niitä S-M välejä tekniikkatreeninä.

Käännöksiä: tehtiin kahta asiaa, virettä käännökseen (palkan odotus) ja tekniikkaa + harvinaisia oikealle kääntymisiä myös. Vireasia oli nyt niin ok, ettei sitä sen kummemmin hinkkailtu. Seuruutus, käännös ja heti käännöksen jälkeen tai jo kesken käännöksen JEE palkka.

Tekniikkapuolella yhdistettiin namiavulla kuono pysymään kontaktissa ja takapää liikkumaan. Meni niin hyvin, että otin pari liikkeestäkin, ensin auttamalla näyttämällä namin ennen käännöstä ja sitten kokonaan ilman. Hieno koira, hyvin muisti!

Oikealle käännöksessä on väljä ts. koira "jatkaa" eteenpäin jolloin jää väljäksi käännöksen jälkeen. Tähän tehtiin sellaista harjoitusta, että kun lähden kääntymään, nostan samalla oikean käden namin kanssa imuttamaan koiran tiukaksi. Tuntui toimivan. Pitää nyt kokeillessa olla tarkkana, että takapää ei jää auraamaan sen takia.

Häiriökontaktia tehtiin paljon perusasennossa monilla eri häiriöillä, liikettä, käskyjä, heiluvia ja lentäviä leluja, namia, koiraan koskemista, vinkulelua ja itsekin työnsin kuonosta pois päin. Oli nyt perjantaihin verrattuna ihan kuin eri koira, reagoi kyllä mutta aina yhden tai max kahden huomautuksen jälkeen oli tosi varma ja piti hyvin kontaktin. Seuraamisessa ei välittänyt vieressä kävelevistä ihmisistä.

Paikkamakuita tänään kolme joista kaikissa oli poikkeuksellisen piippaava piippakuono. Eka koemaisesti yhteisjonolähdöllä, Karu Pepin ja Magnuksen välissä, vajaa 3 minuuttia jossa kehuin ja rauhoittelin äänellä. Toinen Pepin tehdessä ruutua pidempi, reilu 5 min, hyvät häiriöt ja aika äänekäs koiro, mutta luottavaisesti pysyi. Loppuun vielä lyhyellä välillä Pepin vieressä tylsä välikehuton pätkä.

Hömpöttelykausi on alkanut!

Eilen notkuttiin hallilla vapaavuorolla. Elina ja Ruttu seurana. Höpsöteltiin paljon kaikkea, tässä mainitsemisen arvoiset:

Häiriökontaktia perusasennossa - Elina häiriköi kävellen ympärillä Karun omien pallojen kanssa - ei onnistunut ollenkaan! Tosi vaikea, en tajua miksi, kun tätä on viikon aikana tehtykin ihan toimivasti kotona ja kotikentällä. Häiriökontaktit tehotreeniin nyt.

Hyppytestaus. Edelleen mieluisa liike, mutta nyt ei tuntunut yhtään siltä että olisi meinannut varastaa hypylle. Palkkasin aina Valmis -sanan jälkeen ennen hyppyä, kun kuitenkin irtoaa hypylle mielellään, niin haluan vahvistaa sitä vieressä keskittyneenä pysymistä. Lähetin hypylle myös ihan muualta, kivasti osaa tämän käskysanan.

Vasemmalle käännöksiä paikalla ja pienestä liikkeestä siten, että pidin namia katsekontaktia vahvistamassa. Kääntyy hyvin ja peruuttaakin siinä sujuvasti oikealle paikalle. Koira joutuu tosiaan keskittymään sen kuononsa kanssa, onneksi tajuaa idean. Tämä tarvitsisi vaan toistoa ja siirtoa liikkeeseen. Samoin käännöksiin pitäisi treenata sellainen palkan odotus - viretila, nyt seuraamisessa vire laskee käännöksissä, tykkäisin että nousisi.

Paikkamakuu * 4. Erilaisia, sisältäen mm. hetsauksesta rauhoittumisen makuuseen, minun kolmen minuutin piilossaolon rauhallisessa hallissa (tää oli hyvä!), ex-tempore-makuun kun Ruttu tuli halliin (tooosi jännittynyt koira, piti pistää naruun varalta), Elinan häiriöitä, lopussa pitkähkö pötkötys kun pakkailtiin, kävin poissa hallistakin.

Kaukot, kokeenomaisesti Elina heilui kyltin kanssa takana. Nyt ei ottanut ollenkaan häiriötä. Avokaukot tosi ok, S-M ei sujunut yhtään niin hyvin kuin kotona. Onnistui vasta kun olin ihan edessä kyykyssä auttamassa.

Tooosi rauhalliset ja kivat hallittelut. Kiitos Elinalle seurasta ja avusta.

Harjoituslista per nyt (pakko kirjoittaa tätä jatkuvasti ylös, kun säännöllisesti unohdan mitä piti treenata):

• häiriökontakti
• kaukojen s-m väli
• noudon nätit nostot
• tunnarin aloitus
• käännökset, tekniikka (kuono) ja viretila (palkan odotus)
• paikkamakuu toisten koirien kanssa rivissä

Kivat harjoitukset

Leuka pystyyn, silmät kiinni ja reippaasti kävellen kohti uusia pettymyksiä. Eli siis siirryttiin seuraavalle tasolle harjoituksissa ja harjoiteltiin tänään eteen lähetystä. Tätä tehtiin siten että kävin viemässä kentän toiseen päähän pari palloa Karun kanssa (koko ajan liikutaan seuraten siellä kentällä!) Sitten käveltiin toiseen päähän, käännyttiin, kohti palloja seuraten ja Eteen! Itse pitää muistaa pysähtyä. Karulla ei ollut pienintäkään vaikeutta tässä harjoituksessa, mitä nyt alkoi hengästyä juoksemisesta.

Muita juttuja mitä tänään tehtiin seuraavassa.

• Kontakti - koko ajan ja kaikessa, korjaamista pitää nopeuttaa - kehut muistin hyvin - välillä palkka pelkästään kontaktista.
• Seuraaminen - meni hyvin.
• Täyskäännös - päivän ongelmallisin osuus. En osaa minä eikä koira kunnolla. Keskeisiä juttuja jatkossa ovat:
• pitää itse oppia kävelemään - normaali vauhti -> hidastusaskeleet -> vasen jalkaterä edellä kääntyen -> itse käännös -> nopeita askelia heti sen jälkeen
• rakentaa koiralla korkea palkan odotusarvo käännöksiin - nyt pudottaa kontaktia ja vire laskee
• Paikkamakuu - hyvä.

Tottikset

No niin. Oltiin taas tottiskentällä tänään. Minun mojo on vähän sekaisin ja se näkyi tänään. En ole vielä saanut päätä ihan selväksi BH-kokeen jälkeen vaikka olenkin saanut jutella muutamien henkilöiden kanssa siitä aika syvällisesti. Tällä hetkellä kaipaan sopivaa hetkeä saada ajatukset selkeiksi. Lisäksi pitää saada omat treenit myös rullaamaan ja suunnitelmat niitä varten valmiiksi. Niihin en siis mene tässä yhteydessä.

Tehtiin kuitenkin juoksuisen Pipsan kanssa samaan aikaan ilmottautumiset, seuraamista ja täyskäännöksiä ja henkilöryhmä. Sekä tietysti paikkamakuu. Painotin kovasti kontaktin vaatimiseen.Liikkuminen kentällä paikalta toiseen tapahtui käskyn alla seuraten. Minusta koira teki tänään hyvin, minä en vaan ollut saanut suunnitelmaani valmiiksi. Ja minusta tuntuu ettei huomannut juoksuja!

Noudon loppuja ja jääviä

Suunnitelman mukaisesti tänään tököryhmän treenissä noudon loppuosaa ja jääviä. Ensin noutojutut. Todettiin, että namilla auttaminen oikeaan paikkaan toimii ehkä parhaiten. Ohjaaja voisi yrittää pysyä ihan suorassa seisomassa. Kokeillaan vielä viikko namilla avustaen ja mietitään sitten, miten tuota hinkataan vai hinkataanko ollenkaan - vauhdin kanssahan se varmaan tulee (tokonäkökulmasta) ihan riittävän liki, ja nyt oli kuitenkin mennyt viikossa jo niin paljon eteenpäin että osasi tulla eteen istumaan.

Toisella kiekalla jääviä. Otin seisomisia siten, että jätin liikkeen alussa pallon takapalkaksi - nämä meni ihan jees. Tosin yleisö oli niin haltioissaan Kartsan hienosta seuraamisesta, ettei kukaan muistanut katsoa miten pysähtyi. Pari myös suorapallopalkalla, ei ongelmia. Koska nämä oli nyt ihan ok, otin maahanmenon ja siinä tulikin ehkä ekaa kertaa ikinä tilanne jossa Karu ei mennyt maahan! Jäi seisomaan! Olin vähän ymmyrkäisenä. Ei mennyt uusinnallakaan, eikä meinannut mennä avustettunakaan.

Hinkattiin muutamia kertoja niin että saatiin onnistumaan. En tiedä mistä johtui - voi olla, että kun puhuttiin minun kädestä (miten joudun nostamaan sitä, kun koira jää), niin kiinnitin enemmän huomioita omiin eleisiin ja jätin jonkun koiralle maahanmenoa merkkaavan avun pois. Tai sitten sille vaan tuli oikosulku. Hyvää oli, että vaikka hinkattiin monta toistoa niin ei ruvennut ennakoimaan ja seuraaminen pysyi hyvänä.

Alkuun tehtiin yhteinen paikkamakuu, jossa Kartsa reunimmaisena Pepin vieressä. Tehtiin kaksi kertaa muutamaminuuttinen makuu, välissä vapautus ja palkka ja uusi aloitus samantien. Ekalla olin tylsänä ja napitettiin toisiamme, toisella join kahvia, käppäilin ja kehuin välillä koiraa. Molemmilla kerroilla ihan vähän piippaili, ekalla täristi mutta toisella ei ollenkaan.

Jossain välissä tehtiin myös Veeran kanssa ilmoittautuminen BH-kokeeseen ja paikkamakuu, kun Ujo teki tottisosuuden. Meni hyvin, ihan pientä piippiä välillä kuului. Kivat treenit, kiva koira!

Läksyt:

• Noudon loppuun vahvistamista oikeassa paikassa kapula suussa + namilla ohjausta siihen
• Noudon nostoja nätisti
• Liikkeestä maahan meno, tsekkaus onko siinä nyt joku ongelma vai ei

Vapaavuorolla

Livistin kauppareissulla Telkkiselle tokon vapaavuorolle. Paikalla myös Kirsi ja Elina. Aloitin lepojutulla, ehkä reilu 20 minuuttia, ei rentoutunut vaan täristi. Vapautin sitten vähän rauhallisemmasta pätkästä.

Levon jälkeen tehtiin muutama liikkeestä stoppi siten, että viskasin pallon suoraan pysäyskäskyn kanssa. Yritin palkkailla eri tavoin ja välillä pysymisestäkin. Alkoi nopeasti ennakoida palkkaa ottamalla sivuaskeleet pysähtymiseen.

Häkkitauon jälkeen noutokapulan kanssa eteen tuloja kokeillen vähän eri tapoja. Ilman kapulaa tulee paljon paremmin, tiiviimmin eteen. Kapulan kanssakin välillä korjasi itse lähemmäs, ilman että pyysin. Kirsi ehdotti että vahvistaisin vain sitä oikeaa paikkaa kapulankin kanssa, varmaan niin kannattaa tehdä. Ei se kunnollinen loppuasento ehkä kaukana ole mutta jotenkin vaikea asia minulle harjoitella.

Kaapon tehdessä seuraamista ja luoksetuloa Kartsa kävi paikkamakuussa. Ei huomautettavaa. Loppuun vielä tosi lyhyt lepo muiden lähtiessä pois, oli tietysti rauhallisempi.

Kotosalla on viikolla tehty noita eteentuloja kapulan kanssa ja ilman muutama kerta ja kerran stoppejakin.

Ihan hyvät hakutreenit

Lauantaina oli mukavan tuulinen ilma eikä edes satanut koko aikaa. Teimme Karun kanssa n. 150 metrisellä radalla kolme maalimiestä. Kaikki samalla puolella jossa tuuli oli parempi. Suora palkka eikä tarkoitusta tehdä mitään tyhjiä pistoja. Ajatus että löytyy nenällä.

Toinen keskeinen teema harjoituksessa oli hallinta. Minulla oli patukka ja namuja, jolla rakensin itsestäni ja komennoistani kiinnostavia.

Ensimmäiset kaksi maalimiestä löytyi hyvin. Kolmannella lähetin vähän ennen takakulmassa olevaa maalimiestä ja Karu lähti työskentelemään taaksepäin alueelle jolla ei ollut etsinyt. Pääsipähän samalla harjoittelemaan hallintaa siinäkin koska oli tarpeen kutsua koira takaisin. Lopulta löysi kyllä tämänkin maalimiehen.

Hallinta on hassua harjoitella kun pitää yhtenä hetkenä karjua koiralle vihaisesti ja heti kun se kääntyy ja tulee kohti niin olla iloisesti kehumassa. Hallintapuoli meni mukavasi harjoituskessa.

Jälkeenpäin keskusteltiin siitä mitä pitäisi tehdä että edettäisiin. Ruvetaan ottamaan ilmaisua tosissaan mukaan - ensin metsän ulkopuolella tosin. Toinen mitä mietittiin että tehtäisiin kaistaleita kaikille koirille - muillekaan niistä ei olisi haittaa mutta erityisesti voisi auttaa Karua työskentelemään oikeaan suuntaan.

Mukava harjoitus.