Helmikuisia

Pari treeniä jäi välistä muistiinpanojen osalta. Omassa ryhmässä on tehty (tietysti) luoksetuloa - pakitettiin hieman lyhyemmälle matkalle ja saatiin taas onnistumisia. Toistoja takapalkalla.

Ruudun paikkaa haettiin yhdessä harjoituksessa. Idea on koiralla selvästi muistissa, mutta paikan haun kanssa ongelmia. Miettinen tähän jonkun strategian ennen kuin otan seuraavan kerran työn alle.

Avoimen hypystä tarkistus ja toteamus, että ei istu 100 % varmasti. Saattaa heittää maahan, kun annan käskyn kesken kääntymisen. Itselle muistiin, että odota rauhassa että koira kääntyy ja ottaa kontaktin, pyydä istumaan vasta sitten.

Noutoa ja hyppynoutoa myös tehty, nämä ok kunnossa. Lopun kuonolla tökkäyksestä puhuttiin ja todettiin, että olkoot.

Ryhmässä kontakti- ja häiriökoiraharjoituksia myös tehty ja pitää muistaa tehdä edelleen. Paikkamakuussa ollaan oltu mukana rivissä kippo tassujen välissä, välillä tekee hyvin rauhassa ja välillä piippaa, ei logiikkaa / vaikutuskeinoja mielialaan tiedossa.

Kukunnat

Kahdestaan hallilla luoksetulon stoppeja, ruutua ja seuraamista:

• stopit toimii jo aika hyvin, pitäisi päättää kummalla tavalla pysäyttää
• ruudun paikka on ihan hukassa - yritin saada koiran älyämään ja kovasti se työskentelee ja yrittää, mutta en vaan edelleenkään saa poimittua oikein niitä onnistumisia - menee sekavaksi ja tarjoaa vaikka mitä
• muistutuksen jälkeen hienoja käännöksiä oikealle
• täykkäreissä alkaa taas jäädä vajaaksi, heti kun on kiinnitetty huomiota siihen että menee yli. Hmm.

Loppuun tehtiin kaksi hyppynoutoa. Molemmat oli hienoja, kaksi siksi että ekan varasti enkä lähtenyt huutamaan takaisin. 

Mukavaa oli!

kuvituskuvana Kartsa kasvattajan leirillä elokuussa 2010 :)

Eka melkein avo luokkatreeni

Sunnuntaina oman ryhmän harjoituksissa kiltisti lukujärjestyksen mukaan luokkatreeniä. Ensin kuitenkin kimppapaikkamakuut - tosi huono, levoton.

Omalla vuorolla sovellettu avoin luokka, eli hyppy ja luoksetulo alokasmallisina, muuten avoimen liikkeet. Paljon pientä sanomista eri liikkeissä, mutta se mitä harjoiteltiin - kokeenomainen suoritus - meni oikein hyvin. Koira toimi ilman palkkaa ja minä muistin tehdä niitä juttuja mitä piti.



Tokalla kiekalla korjasin kehnosti menneet hypyn ja noudon. Puhuttiin myös paljon paikkamakuusta (ja Karu pötkötti). Ensi viikolla aloitetaan uudelleen rauhoittumisen vaatiminen.

Loppuun vielä omia hömpötyksiä ruudun kanssa.

Back to basics

Riikka kommentoi tänään ihan aiheellisesti muutamia peruasioita:

• pitää vaatia - jos kontakti putoaa seuraamisessa, siitä pitää huomauttaa
• pakotteen jälkeen kehut kun korjaa ja nostava palkka kun tekee oikein
• Karulle virettä nostava leikkipalkka sopii namuja paremmin harjoitukseen, jossa annetaan myös korjaavaa palautetta
• jos on tarkoitus harjoitella kontaktin pysymistä käännöksessä, ei kannata hinkata aloitusperusasentoja vaan leikistä liikkeelle sinne minne koiran nenä näyttää

Ongelmana siis muuten nätissä seuraamisessa käännöksiin (ja välillä häiriöihinkin) putoava kontakti. Paransi kyllä heti kun ymmärsi mistä kyse. Viime aikoina on hyvin vahvasti tuntunut, että ELÄIN ON ÄLYKÄS ja tekee kyllä täsmälleen sitä mistä minä vaan tajuan sitä palkata.

Ruutujutuissa tänään huomattiin, että on jo oppinut väärää mallia eli menee sinne oikeaan etureunaan ensin, vaikka sitten korjaisikin. Tähän lääkkeenä paikan näyttämistä joko kutsuen ja ohjaten koira oikealle paikalle tai ensin näyttäen oikea paikka ja sitten vasta lähetys.

Paikkamakuuharjoitus Ilon ja Ujon välissä, oli rauhallisempi, ei juuri vilkaissutkaan vierasta Ilo-typyä. Toinen makuu pk-esteeseen varmistettuna muiden loppuhömpötellessä, jätin nakit maahan estämään haistelua, toimi hyvin. Ei häiriinny häiriöistä.

Missä ruutu?

Parin viikon ruututeemaa jatkettiin eilen vapaavuorolla. Tehtiin kyllä ihan kaikkea muutakin hömppää.

Ruutuharjoitusta viime kerran ohjeilla. Ei ollut kovin hyvä nyt, menee reippaasti ihan oikeaan etureunaan ruudun sisään ja jää siihen sitkeästi napottamaan enkä osannut kunnolla palkata siitä että hakee. Pari kertaa jätin koiran istumaan ja kävin näyttämässä paikan, nämä meni hyvin.

Kontaktinsäilytysjuttuja, kun Maggie treenasi. Ihan ok. Samassa hömpässä vähän jääviä ja seuraamisen sivuaskelia peilin edessä. Häiriöseuraamisia pikkupätkiä myös Ujon harjoitusten ohi.

Noutoa - tämä on mennyt hyvin eteenpäin. Tasamaanouto ihan ok, loppuasennossa välillä heittoa kaukana - vinossa, mutta ei se sen parempi ole ilman kapulaakaan. Hyppynoutoa tehtiin pari matalalla esteellä ja hyppynoudon loppuosia erikseen myös.

Paikkamakuita yksin häiriössä (Maggien lähtiessä, Veeran pilkkujengin tullessa) ja yksi Rockyn vieressä. Oli huomattavasti levollisempi kuin viimeksi.

Erikoista oli että koira väsähti treenistä. Läähätti ja oli normaalia vaisumpi, vähän samoin kuin kesäkuumalla. Ei vaikuta mitenkään kipeältä kuitenkaan.

Kuokkimassa

Kävimme kuokkimassa vapaalla paikalla keskiviikon ryhmän treeneissä. Strategisesti viisaasti menin hallille jo tuntia aiemmin - ehdin treenata sen mitä ajattelin ja juoksuttaa koirasta enimmät kohnot pois.

Ryhmän kanssa tehtiin kolme eri asiaa:

Yksilösuorituksena ruudun paikan hakua. Taas ensin merkkaus tyhjään ruutuun - hienosti onnistui. Läheltä lähetyksiä ja paikan hakua. Sain hyvää ohjeistusta. Olen vähän epävarma siitä mistä palkkaan ja mitä teen jos koira ei hae oikein.

• palkka siitä, jos joko pysähtyy hyvin lähelle oikeaa paikkaa TAI jos lähtee itse korjaamaan oikeaan suuntaan
• jos ei tarjoa korjausta oikeaan suuntaan, käy viemässä oikealle paikalle, siitä vain kehut ja uusi yritys
• matkaa ja lähetyssuuntaa ja sitä mistä lähetän vs. koiran paikka pitää muistaa vaihdella paljon

Ryhmän paikkamakuu. Karu teki kaksi makuuta erillään muista, Päivi "vahti" kolinapurkin kanssa. Kohtalaisen rauhallinen, mutta piippaileva. Luoksepäästävyys ok.

Toisella omalla yksilövuorolla pyysin apuja paikkamakuuharjoitukseen siten, että kaksi koiraa vierellä, ohjaajilla kolinapurkit joilla nakkaavat Karua jos sattuisi nousemaan. Kiitos Elinalle ja Lauralle uhrautumisesta harjoitusavuksi. Ruttu ja Luca olivat kyllä vähän tuttuja koiria, mutta Karu oli silti tosi levoton. Ei katsellut sivuille, vilkaisi välillä, ei ollut ollenkaan rento. En tiedä mikä siinä tilanteessa ahdisti.

Alussa tehtiin yksin käännöksiä oikealle (väljä, mutta tiukkaa nopeammin kun suoristuu), luoksetuloja (hyviä loppuja!), noutoa (ok), seuraamista suorilla normaalia, juoksupätkää, hitaita ja erityisesti liike seis -juttuja joissa palkka istumisesta. Tykkäsin, kiva koiro.

Lounasjumpat

Tänään käytiin Kartsan kanssa suorittamassa peräkonttipäivän väliulkoilu ja mielenvirkistys hallilla. Olipa kivaa! Tehokas suunniteltu puolituntinen:

Noutoa. Ensin kaksi lähetystä ja palkka nätista nostosta. Sitten kaksi loppuosaa niin, että jätin koiralle kapulan ja kutsuin luokse. Loppuun kaksi kokonaista liikettä. Sujuu hyvin, rumasti kapulalle meneminen näyttää jääneen kokonaan pois ja loppuasentokin on paljon varmempi.

Ruutua. Ensin lähetys tyhjään ruutuun - tarkistin, merkkaako ruudun - toimi. Sitten useita lähetyksiä läheltä niin, että annoin koiran hakea paikkaa. Tarjosi muutamia hienoja ja selvästi osaa hakea / korjata, mutta ei vielä ihan selvää että missä sitä pitäisi olla. Kun pidensin matkaa, saattoi "hakea paikan" siirtymällä saman matkan päähän minusta kuin läheltä lähetettynä eli ei välttämättä yhdistä vielä ruutunauhoja siihen paikkaan.

Välilepona pari paikkamakuuta, helppoja yksin rauhassa, kerran pääsin hyvin kieltämään aloitushaistelusta.

Luoksetuloa, yksi kokeenomainen (olisin auttanut jarruttamaan, mutta ei tarvinnut), vähän pysymisen vahvistusta höpöhuutelulla, pari luoksetulon pysäytystä ja lopuksi läpijuoksu.

Ihanat sunnuntaitokot

Ensinnäkin päätin, että kirjoitan jatkossa blogiin vähemmän selitystä siitä, MITÄ tehtiin, ja enemmän muistiinpanoja niistä asioista MITEN kannattaisi / ei kannata tehdä.

Toisekseen mietin, että on se nyt kummallisesta että paikallaan makaaminen on kaikista vaikein liikesuoritus. Ja päätin, että ei se voi olla mahdotonta. Tai tietysti voi, mutta jos on, niin kokeillaan ainakin niin pitkälle että päästään se asia toteamaan eikä lilluta tällaisessa omituisessa paikkamakuuahdistustilassa vuositolkulla.

Tänään meillä oli vierailevana tähtenä Riikka. Veera oli tehnyt mariannekääretorttua. Melko luksusta.

Luoksetulo:

• kannattaa kokeilla pitkällä matkalla lautoja tms. ohjureita suoristamaan
• ensin kuntoon törmäys, sitten vasta suoruus
• törmäykseen voi kokeilla käskyä Istu! kun koira on parin metrin päässä (toimi!)

Ruutu:

• lähetyksiä läheltä niin että koira hakee paikkaa

Paikkamakuuasiaan Riikka ehdotti, että minä tekisin normaalisti, ja viereisten koirien ohjaajat pysyisivät lähempänä koiriaan kolinapurkkien kanssa -> jos Karu nousee, muut komentavat ja ajavat pois -> kokee, ettei kannata lähteä toisten koirien luo. Tämä vaikuttaa hyvältä etenemistavalta, mutta haasteena se ettei koira nouse tuttujen koirien luo -> pitää järjestää vieraita tekemään sama.

Popin ja Ujon välissä Karu pysyi hyvin, vaikka Pop teki Pirjon kanssa häiriötä ympärillä. Piippaus tosin koveni, kun häiriö lisääntyi. Haisteli taas melkein joka kerta jätettäessä, korjaa kyllä itse nopeasti.

Eilen päätin, että opetan Karun laskemaan pään alas käskyllä Down. Tänään en taas ole ollenkaan varma opetanko vai en. Ehkä opetan, mutta käytän sitä vain jossain tilanteissa - jos haluan sen makaavan littanana. Täytyy vielä funtsia.

Voisin opetella jonkun valmistelurutiinin. Nyt otan monesti koiran suoraan häkistä suorittamaan, ja ensimmäinen suoritus on yleensä aina huono, levoton, kontakti heittelee jne -> valmistele jatkossa aina jotenkin, vaikka lyhyestikin, tekemään lähtö.

Suunnitelman mukaisesti

Tänään oli taas mukavat tokotreenit. Hyvää oli se, että tein sitä mitä olin suunnitellut, ja se tuntui toimivan ts. tuli onnistumisia. Lukarin mukaan tänään siis kaukoja ja käännöksiä, extrana tehtiin häiriökontaktia ja loppuun ruutuhömpötys. Meitä oli vain kolme niin ehdittiin monta lyhyttä kierrosta.

Kaukot: avokaukot liikkeenomaisesti. Ei huomauttamista - meni maahan vinoon, mutta pysyi siinä samassa vinossa kaikki vaihdot. Ei reagoinut enää mitenkään takana heilutettuun kylttiin. Toinen kokeenomainen aloitus, josta ekasta istumisesta taakse lentävä pallopalkka. Tämän voi nyt hetkeksi poistaa treenauslistalta, tekee vaan niitä S-M välejä tekniikkatreeninä.

Käännöksiä: tehtiin kahta asiaa, virettä käännökseen (palkan odotus) ja tekniikkaa + harvinaisia oikealle kääntymisiä myös. Vireasia oli nyt niin ok, ettei sitä sen kummemmin hinkkailtu. Seuruutus, käännös ja heti käännöksen jälkeen tai jo kesken käännöksen JEE palkka.

Tekniikkapuolella yhdistettiin namiavulla kuono pysymään kontaktissa ja takapää liikkumaan. Meni niin hyvin, että otin pari liikkeestäkin, ensin auttamalla näyttämällä namin ennen käännöstä ja sitten kokonaan ilman. Hieno koira, hyvin muisti!

Oikealle käännöksessä on väljä ts. koira "jatkaa" eteenpäin jolloin jää väljäksi käännöksen jälkeen. Tähän tehtiin sellaista harjoitusta, että kun lähden kääntymään, nostan samalla oikean käden namin kanssa imuttamaan koiran tiukaksi. Tuntui toimivan. Pitää nyt kokeillessa olla tarkkana, että takapää ei jää auraamaan sen takia.

Häiriökontaktia tehtiin paljon perusasennossa monilla eri häiriöillä, liikettä, käskyjä, heiluvia ja lentäviä leluja, namia, koiraan koskemista, vinkulelua ja itsekin työnsin kuonosta pois päin. Oli nyt perjantaihin verrattuna ihan kuin eri koira, reagoi kyllä mutta aina yhden tai max kahden huomautuksen jälkeen oli tosi varma ja piti hyvin kontaktin. Seuraamisessa ei välittänyt vieressä kävelevistä ihmisistä.

Paikkamakuita tänään kolme joista kaikissa oli poikkeuksellisen piippaava piippakuono. Eka koemaisesti yhteisjonolähdöllä, Karu Pepin ja Magnuksen välissä, vajaa 3 minuuttia jossa kehuin ja rauhoittelin äänellä. Toinen Pepin tehdessä ruutua pidempi, reilu 5 min, hyvät häiriöt ja aika äänekäs koiro, mutta luottavaisesti pysyi. Loppuun vielä lyhyellä välillä Pepin vieressä tylsä välikehuton pätkä.

Rrrruuuuuutua

Keskiviikon tokoissa kurkattiin ekalla kiekalla jäävät. Pyysin kommentteja hitauteen, Anni oli sitä mieltä että ei ole hidas. Seisahtuessaan liikauttaa etutassut eri paikkaan, tätä voi hioa pois vahvistamalla pysymistä. Kun tekee teräviä stoppeja käsiavulla niin käsi alemmas.

Jäävistä kurvattiin seuraamaan vasemmalle kääntyvää neliötä, ennakoi ja ylikääntyi mutta minusta tuntui kyllä silti hyvälle. Ei hinkkailtu kun kerran oli ihan jees.

Ehdittiin vielä testata ruudun tilanne. Ongelmaksi yksilöityi yli kaahaaminen, johon kokeillaan seinää tai ihmismuuria takareunan takana. Stopin opetus pitää ottaa työn alle ihan erikseen pois ruutuharjoituksesta, esim. kiertämällä. Ruutua tehtiin myös toisella kiekalla. Karun mielestä ruutu on tosi kiva juttu.

Paikkamakuut alkuun ryhmässä (vaikea, levoton, olin lähellä) ja lopussa Rutun tehdessä BH-tyyppinen, jossa piippasi (!) niin että kauaskin kuului. Huonot makuut siis. Voi voi. Muuten kivat treenit ja ihanan innokas elukka.

Ruutua ja luoksetuloa

Tokoryhmän treenissä Kuopiohallin kentällä kaksi kiekkaa, ekalla luoksetuloja, toisella ruutua.

Luoksetulojen yhteydessä vähän hetsiä, istu-käsky ja palkkausta pysymisestä. Karu oli kököttänyt koko päivän auton kontissa, joten oli mukavan virtaisa ja vähän possu - yritti varastaa lelua kädestä ja lähti ilman vapautuskäskyä istumasta jne. Luoksetuloissa autoin vahvalla eteenkumartumisavulla. Ensimmäisissä silti vähän hyppäsi, mutta paransi loppua kohti. Vähän auttoi myös takapalkka, esim. koira istumaan, itse kauemmas, pallon heitto koiran yli taakse ja luoksekutsuminen, hyvästä tulosta vapautus takaisin pallolle.

Ruutukierroksella oli tarkoitus miettiä miten sitä paikkaa saisi opetettua, kun viimeksi oli niin toivotonta. Menikin tosin hyvin! Olin ihan yllättynyt, kun Karu merkkasi tyhjän ruudun ja meni sinne ilman mitään ennakkovalmistelua tai näyttämistä. Lähetyksiä läheltä, namiavulla pysäytystä, sitten vähän kauempaa ja Stop! käskyllä - ei mitään kunnon ongelmaa. Kiva.

Kolme paikkamakuuta jotka tänään vähän huonoja kaikki. Eka oli poikkeuksellisesti paras suoritus, tuijotti minua eikä yhtään vilkuillut, mutta näytti suorastaan pahalle kun koko koiro tärräsi surkean näköisenä. Jälkimmäisillä makuilla oli rennompi mutta myös keskittymättömämpi, vilkuili poikkeuksellisen paljon, vähän piippasi jne. Koirahäiriötäkin oli kyllä paljon, ja hyvää oli ettei niihin juuri reagoinut.

Hukattu ruutu, apinatassu ja iloinen mieli

Mitähän sitä tekisi Kuopiossa vappuaattona klo 18-20? No huristelee hallille tietenkin... Tarkoitus oli mennä katselemaan tai kuokkimaan ajantappoaikeissa, mutta Telkkiseltä olikin vain Sari & puikulat niin otin sitten Karunkin mukaan menoon.

Tehtiin tämmöstä:

Tsemppiseuraamista, hetsistä liikkeelle, suoraa kunnes tulee seinä vastaan ja vähän ennen palkka. Menivät hienosti ja sain hyvän vireen. Karu on melkoinen apinatassu - tein hetsausta siten että kun pudotti rätin, pidin pannasta kiinni ja potkin rättiä kauemmas - koiro onnistui aina jotenkin minun jalanmitan päästä ihan hyvin onkimaan sen rätin etutassujensa varpaiden väliin ja sitä kautta itselleen. Mulla on liian lyhyet jalat.

Vähän vasemmalle käännöksiä paikallaan, kuono pointtina. Ihan jees. Nyt tekee oikein (pitää kontaktin) aina kun muistaa, nopeissa sivulle otoissa edelleen vippasee, ja liikkessä myös.

Noutokapulan nostoja kuten Marianne eilen vinkkasi, eli kapula lähelle maahan ja kun on pysännyt, koiran lähetys ja hyvästä nostosta heti JEEEE palkka. Nämä toimi hyvin, meni suoraan ja reippaasti kiinni kapulaan, ei yli tai tassuilla päälle.

Pari luoksetuloa Telkkisen kokomatkalla vinoittain, ensimmäisessä selvä lihapulla-apu, toisessa paljon pienempi, hienosti teki molemmat. Välipalkka pysymisestä.

Ruudun paikkaa. Aargh, se on ihan hukassa enkä tiedä miten tekisin. Lähetin läheltä, meni hyvin, palkkasin. Lähetin kauempaa, meni pari metriä ja pysähtyi, odotin.... odotin .... juoksi ruudun etukulman kautta kiekan ja palasi luokseni. Olisi ehkä pitänyt palkata siitä että lähti tarjoamaan, mutten ehtinyt, kun oletin että menee ruutuun . Lähetin taas läheltä, palkkailin kun sattui oikeaan, mutta ihan haja-arvontaa se kyllä oli. Viimeisessä pallo ruudussa.

Minusta merkkaa kyllä hyvin ruudun, mutta ei vaan tiedä sitä mitä siellä pitäisi tehdä. Jos voi juosta läpi niin juoksee. Nyt oli ruutu seinän vieressä nurkassa, niin jäi takanauhan päälle tai kurvasi sivun kautta pois ruudusta.

Paikkamakuita kolme, ensimmäinen puikulahäiriöllä lyhyehkö (oli niin hyvä aloitus että palkkasin lyhyen), toinen yksin pariminuuttinen niin että olin piilossa koko ajan, yksi välikehu. Viimeisessä koira keskellä kenttää sen aikaa kun raahasin estettä, siivosin ruutua, pesin vessassa vesikuppia, pyyhin häkin ja pakkasin. Hienosti menivät.

Tosi kivat reenit! Hieno karvakorva.

Pikaruudut

Torstaina Ollin tottistreenien jälkeen otin muutaman ruutuunmenoyrityksen. Ei ollut kovin kummoisia, mutta muutaman onnistuneen sain. Loppuun tehtiin hieno eteenlähetys-ruutu, eli käytiin koiran kanssa viemässä ruutuun lelu, mentiin yhdessä pois, seuruutin poispäin, täyskäännöksen ja muutama metri vielä kohti ruutua -> vapautus käskyllä Ruutu! ja pinkoi komiasti.

Oikein kiva lyhyt pätkä vaikkei ruudut nappiin mennytkään.

=)

Tänään oli piiiiitkästä aikaa lähes normaali koiro Ponderan tunnilla. Kyllä tuli hyvä mieli, kun päästiin oikeasti tekemään juttusia yhdessä keskittyneesti. Ja monta hyvää paikkamakuutakin.

Aloitettiin ruudulla, jossa todettiin los problemo eli Karu menee hienosti innolla lujaa tyhjäänkin ruutuun (... ja yli!). Stop-käskyyn kyllä reagoi, mutta ei kovin aktiivisesti yrittänytkään pysähtyä. Tehtiin sitten lyhyemmältä matkalta pari niin, että itse olin ruudussa ja pysäytin koiran sinne, ja sen jälkeen lähetin ruudun läheltä - jes, pysähtyi.

Jatkosuunnitelmana ruutuun tehdä edelleen niitä "läpijuoksuja" eli Jes! kun on oikeassa kohdassa ja pallo perään, ja ottaa mukaan lyhyemmältä matkalta lähetykset, joissa rauhallinen namipalkka pysähtymisestä. Lyhyisiin matkoihin myös sitä ruutuun menoa eri suunnista ja eri kohdasta missä ohjaaja on + jos menee väärin, niin odotetaan josko korjaisi ja palkataan koiran aktiivisesta korjausyrityksestäkin.

Tokana juttuna tehtiin luoksetulon loppua törmäysongelman näkökulmasta. Vinkkinä että kun ongelma kerran on pitkällä matkalla, niin pitää harjoitella reilusti pitkällä matkalla ja yrittää auttaa koira onnistumaan. Voi toistaa käskyn, kun lähestyy, vinkata käsillä oikeaa paikkaa ja esim. käyttää siivekkeitä tai muuta "kujaa" ettei pääse kaahaamaan ohi. Kokeiltiin muutama pitkällä matkalla keppi poikittain edessä, ja eihän se nyt mitenkään päälle tai ohi ryykännyt, liukkaan lattian takia vain luisui ja teki loppuun sen saman pikku hypyn, jonka tekee läheltäkin.

Toisten reenaillessa tehtiin paikkamakuita kolmesti, eri mittaisia, ihan hyviä kaikki. Loppuun vielä yhteismakuu jossa Karukin oli rivissä, häiriönä kentälle päästettiin seuraavan kurssin koirat. Tosi hyvin meni tämänkin. Ihku puupelo.

A-estettä, seuruuta ja ruutuakin

Tänään hurjasteltiin hallilla Ruutanan perheen kanssa. Ruttu oli kiipustellut agility A-estettä, ja alkuun kokeiltiin josko Kartsakin taas yli saataisiin kuukauden mietintätauon jälkeen. Hurtta oli melko iloisen riehakas ja yllätyksekseni kiipusti itse ylös kun vähän sivulta vinkkasin. Tehtiin ehkä neljä ylijuoksua ja lanseerasin tähän sanan "Kiipee". Oikein reippaasti ja innokkaasti meni. Olin tyytyväinen enkä ruvennut jarruttelemaan, vaikka vauhtia oli liikaa ja loikkasi liian läheltä harjaa jo alas.

Toisella setillä tein vähän seuraamisen aloituksia liikkeestä ja paikoillaan + käännöksiä vasemmalle ja täykkäreitä. Pahin ongelma näissä tuntuisi nyt olevan se kuonon vippaus, jota pitäisi lähteä kotona toistoilla kitkemään. Vasemmalle kääntyessään siis heittää nenän kunnon kierteellä vasemmalle. Seuraamisen aloituksissa  ensin väljä ja vino, sitten korjasi paremmaksi josta heti parin askeleen jälkeen palkka.

Ruutuakin tehtiin, ruutuun juoksemista ilman lelua siellä ja JES! kun on oikeassa kohtaa + pallo perään. Periaatteessa mulla on ihan selvä suunnitelma miten tämän opetan, mutta tänäänkään ei mennyt kovin hyvin - juoksee vauhdilla yli ja kaartaa liikaa vasemmalle + ei oikein kuunnellut, kun yritin liittää Stop-pysähdyksen vaan loikotti yli, kääntyi ja pysähtyi sitten pois ruudusta. Hmmmm, mietitään.

Tehtiin yksi yhteinen paikkamakuu jossa veljekset samalla sivustalla noin neljän metrin välillä, Karu varmistettuna ovenkahvaan ja minä hallin toisessa päässä. Alussa piippasi kerran josta kielsin, sitten hiljeni (mainiota! korjasi toimintaa!) ja teki hyvän rauhallisen makuun. Rutun lähdettyä tein vielä toisen häirityn, jonka aikana keräilin ruudun pois, kävin vessassa, kävelin koiran yli edestakaisin ja viskelin leluja (ja kerran läsäytin taas kunnolla pallolla koiraa kylkeen, kun ei yliheitto oikein lähtenyt) - hyvin pysyi.

Kivaa oli! Nyt voisi vähän taas ryhdistäytyä, ajatella ja suunnitella että mitkä on tavoitteet ja mitä reenataan.

Ruutuun ja ruudusta pois

Koira rikkoi läppäristä entterin :~( Läsäytti luun nappulan päälle ja se irtosi. Höh.

Traumaattisesta entter-onnettomuudesta huolimatta tänään hankkiuduttiin Pirjon tunnille, jossa asialistalla ruutuun meno ja sieltä sivulle kutsuminen. Ensin tehtiin ruutuun menoa. Ensimmäinen kerta lelulla, sitten pari kertaa ilman siten että huusin Jes! ja heitin pallon kun koira oli juoksemassa miljooonaa ruudun läpi, viimeisellä kiekalla rääyin STOP - (oho, se pysähtyi) - pallon heitto. Kivasti meni.

Toisella kierroksella jätettiin koira maahan ruutuun ja käveltiin pois, kohti, kääntyen vinosti ja takaisin kohti aloituspaikkaa, jossa matkalla kutsuttiin koira sivulle seuraamaan. Tästä tiesin jo etukäteen, ettei onnistu - ei vaan olla tehty sivulle tuloja vauhdista mistään suunnasta. Lisäksi Karu suhtautui hyvin epäuskoisesti siihen, ettäkö muka saisi nousta makuulta - lähti vasta toistokäskyllä kun autoin kädellä. Ja kaahasi ohi. Tähän harjoitellaan ehkä vaan loppuosaa nyt.

Alkuun yksi yhteispaikkamakuu. Muut rivissä, Karu toisella seinällä patteriin kiinni varmistettuna. Oli levoton ja piippasi, mutta yritti kuitenkin kivasti.

Seuruuta, stoppeja ja seisomista

Ohjaajattomat, mutta silti hyvät tokoryhmän treenit tänään neljällä koirakolla. Aloitettiin yhteispaikkamakuulla, jossa muut olivat pitkällä sivulla rivissä ja Karu lyhyellä sivulla varmistettuna narulla ovenkahvaan kiinni. Makuuaika ehkä noin kaksi minuuttia, olin hallin toisessa päässä ja kerran kuulevinani piippausta, josta kielsin - en ole varma oliko se Karu. Kokonaisuutena siis hurjan hyvä, kohta päästään mukaan rivistöön =).

Ekalla pätkällä tehtiin käskytettynä seuraamista niin, että palkkasin lyhyistä hyvistä pätkistä. Tämä oli mielestäni hyvä harjoitus. Tehtiin myös kaksi kokeenomaista hyppyä niin, että ensimmäisellä yllätyspallopalkka stopista ja toisessa olikin sitten hyvä terävä stop, tosin käskin liian myöhään. Yritti varastaa mutta palasi Sivu! ärjäisyllä takaisin.

Toka kiekka liikkeestä seisomisia ja paikallaan seisomisen vahvistusta. Tein vapaamuotoisia nakkistoppeja ja liikkeenomaisesti, todettiin että vähän teputtaa etujaloilla, ei siis varsinaisesti askella eteenpäin käskyn jälkeen mutta asettelee etutassut niin että näyttää tepsuttelevan. Tähän Veeran vinkistä apua niin, että omassa askelluksessa tulee lyhyt pysäys käskyn yhteyteen - saatiin pari parempaa pysäystä. Puhuttiin myös takapalkasta muttei vielä kokeiltu sitä.

Seisomista vahvistin häirittynä, osaa jo keskittyä seisomaan, välillä siirtää tassua - pitää olla itse tarkkana ettei tule vahinkoja.

Viimeiseksi tehtiin vielä ruutu, joka menikin ihan plörinäksi. Kasasin ruudun vaihtelun vuoksi sellaiseen nurkkaan, jossa se ei ole ollut. Karu ei merkannut ruutua ja kun lähetin, juoksi "kunniakiekan" ruudun vasemman etukulman kautta. Tehtiin sitten näytettynä ja lelu valmiina ja uudelleen lähempää, jossa joku onnistuminenkin, mutta kokonaisuutena näytti taas olevan idea hukassa vaikka viimeksi iloitsin, kun niin selvästi muisti homman jujun. Noh, välillä tulee pakkia, tuttua.

Ilonpilkahduksia paikkamakuusta

Tokoryhmän treenissä tänään meitä oli vain kolme + ohjaaja paikalla. Tykkään - on rauhallista ja aikaa ajatellakin asioita. Aloitettiin maahanmenoilla, joka on meille ihan helppo nakki, ajattelin yrittää nopeuteen kiinnittää huomiota. Kartsa löysi kuitenkin paljon hyviä hajuja matosta ja oli ehkä 28 % kuulolla eli onnistui mokaamaan ihan perusliikkeenomaisetkin suoritukset. Lopetettiin kun saatiin yksi hyvä keskittynyt. Ei kuulemma mitenkään huolestuttavan hidas - hyvä.

Toisella kiekalla näytin takapalkka - kutsu - maahan - vapautushässäkän, jossa oli vähän ongelmia ts. juoksi läpi. Ohjaaja huomasi, että käskyääneni oli erilainen niillä kerroilla kun koira toimi, hyvin mahdollista. Aina kun on tuollainen itselle uusi juttu niin tulee varmasti hyvin erilaisia variaatioita omasta käytöksestä eri toistokerroilla. Pari onnistunutta ja siirryttiin mulkaisemaan seuraamisia, jossa ihmeteltiin käännöksiä (lähinnä miten ohjaaja niistä läpi rämpii..) ja tehtiin muutama hyvä suorapätkä.

Paikkamakuita tehtiin kaksi siten, että tein Karulla pitkästä aikaa ryhmän mukana rivissä, kun oli niin lunki fiilis. Reunimmaisena tosin ja liki viiden metrin välillä mutta rivissä kuitenkin. Ensimmäisellä homma lähti käyntiin piipillä mutta koira taas korjasi, skarppasi ja sai palkan noin puolen minuutin hyvästä pätkästä. Toinen oli tosi hyvä, alusta asti keskittynyt kaksiminuuttinen ilman välikehuja. Hienoa! Tuntuu, että homma etenee siihen suuntaan mihin olen sitä yrittänytkin viedä.

Tehtiin myös pieni pätkä luoksetuloa ensin helpotettu kokeenomainen ja sitten loppuja. Tajusin, että jarrutti hyvin sillä vartaloavulla (eteen nojaaminen), eli sitä kannattanee käyttää niin saa törmäykset pois. Muut osat sujuu hyvin.

Loppuun tehtiin vielä Jaanan ja Brunon kanssa ruutua. Olin taas epävarma mikä meidän tilanne siinä on - eka lähetys otettiin niin, että Jaana heitti lelun koiralle kun juoksi ruutuun. Seuraavat ilman apuohjaajaa niin, että itse rääyin JES! kun koiro oli oikeassa kohdassa ja heitin pallon perään. Ei siis mitään pysähtymisiä vielä, vaan merkkaus äänellä oikeasta kohdasta. Kiva, että muisti ruudun näin hyvin. Jännä, että asia etenee vaikka toistoja on vähän ja harvoin.

Harmitti se haisteluun pyrkiminen alussa mutta muuten hyvä fiilis ja hieno koiro.

Tekeekö sinun mielesi koskaan vääntää koiraltasi kuono solmuun?

Eilen käytiin kuokkimassa seka 2 -ryhmän treeneissä ja kylläpä oli alku ankeaa. Kartsa veti halliin tullessa samanlaisen stressivaihteen päälle kuin viikko sitten Ponderan treeneissä, sisältäen silmitöntä kiskomista, hilsepöllähdyksen, jatkuvaa ääntelyä ja isompaa rääkymistä, jos yritin komentaa. Minä olen ihan kädetön tuollaisissa tilanteissa, kun en vaan saa koiraa hiljaiseksi (enkä ylipäänsä juuri mitään kontaktia siihen). Se pitäisi saada rauhoittumaan.

Yhdellä (omistajan) höyryjenpurku ja kurinpalautus -ulkonakäynnillä päästiin sellaiseen vain vähän ääntelevään tilaan, josta sitten toinnuttiin jotain treenaamaankin - tehtiin rauhallisia juttuja, paikalla käännöksiä, lyhyttä seuraamispätkää ja merkkiä. Näihin sain hyviä kommentteja, eli ihan hukkaan ei kuokinnat mennyt, vaikka aluksi tuntui siltä että missä tahansa muualla mieluummin kuin täällä tämän elukan kanssa.

Paikalla käännöksiin tärkein huomio oli varmaan se, että koiralle on vielä vaikeaa hallita kroppaa, ja tekee siksi liioitellusti ja loikkien (ja kuono vasemmalle vipaten) niitä käännöksiä - eli meidän kannattaa tehdä niitä pienempänä. Varpaat paikoillaan ja käännös vain puoli jalanleveyttä vasemmalle, ehkä ina samalla taaksepäin, niin saadaan koiralta oikeansuuntainen hallitumpi siirtymäliike.

Seuruupätkissä pientä poukkimista lukuunottamatta ihan hyviä alkuja, kun pätkä piteni liikaa väljeni helposti. Merkkitreenissä iloista oli huomata että Karu selvästi muisti jutun ja tarjosi aktiivisesti toimintaa, meni toki yli mutta yritti. Kehuja siitä ja ohjausta oikeammalle paikalle vaan. Loppuun tein lennosta vähän häiriökontaktiharjoitusta kun tuli voimakas koirahäiriö.

Loppuun tehtiin yhteinen paikalla istuminen (Karulle osa istumista ja loppu makuuta) ja paikalla makuu. Näissä olin itse narun mitan päässä, kehuin äänellä ja välipalkkasin harvakseltaan. Oli oikeastaan aika hyvin rauhallinen ja keskittyväinen olosuhteisiin ja vieraisiin koiriin nähden.

Yhteistreenien loputtua irroteltiin Kartsan kanssa hyvällä fiiliksellä yhdessä vielä vaikka mitä:

• ruutua, Pirjon ehdottamalla paikkaharjoituksella - aivan mahtava, meni monesti ihan oikein ja silloin kun meni väärin (viereen) olin hiljaa ja odotin - koira korjasi!
• maahan menoja vapaamuotoisesti liikkeestä - vähän korjaavaa harjoitusta sunnuntain kokeenomaisen menemättömyyteen, ei ongelmaa näissä paitsi normihitaita pepun osalta
• luoksetulon loppuja niin, että jätin istumaan, siirryin muutaman metrin päähän ja kutsuin, ok
• häiriöpaikkamakuuta lelua heitellen, nousi kerran kun kunnolla tönäisin
• leikkiä, hyvästä irrotuksesta palkka (lelu lentää), hyvästä taistelusta palkka (saa voittaa lelun)

Ristiriitainen treeni-ilta, alkoi huonosti ja lopuksi olin taas oikein iloinen ja onnellinen ja oli kivaa tehdä.

Stressinkäryiset videoinnit

Eilen onnistuin hahmottamaan illan aikataulut jotenkin päin prinkkalaa, ja tajusin kotisohvalla, sapuskat uunissa, koirokamat pakkaamatta ja työvaatteissa klo 17:45 että ainiin, klo 18 pitäisi olla 20 km päässä Kuopiossa Ponderan videotreeneissä. Lähdettiin sitten kohtalaisella haipakalla ja oltiin vain vähän myöhässä perillä.

Mutta! En tiedä johtuiko minun kohnustuksesta vai mistä mutta Karulla oli ihan kuuppa nurin hallille päästessä. Stressasi, kiskoi muiden koirien luo, murisi karvat pystyssä, vinkukiljui kun laitoin seinään kiinni pukeakseni ja rääkyi kurkku suorana, kun komensin kiljumisesta. Pukkasi myös karvanpintaan sellaisen stressihilseen mitä aiemmin ilmeni usein tuossa tilanteessa, mutta ei ole enää pitkään aikaan näkynyt.

Oma videointivuoro meni kuitenkin ihan ok. Olin suunnitellut etukäteen tekeväni videolle kiertämisellä luoksetulon loppuja muutaman, "liikkeidenväliharjoitusta" ja loppuun vielä paikkamakuupätkän, ja nämä myös tein vaikka aika vähän venähtikin.

Luoksetulon lopuissa kiertämisessä oli vähän keskittymätön ja meinasi jäädä haistelemaan matkalle, mutta tuli käskettäessä. Yritin aloittaa käsiohjausavun häivyttämisen jättämällä välillä namit pois kädestä ja palkkaamalla vasta pienen rauhan (ja namien kaivelun) jälkeen siitä, että asento pysyy.

Liikevälipätkässä olin vähän epävarma, kun en ole tällaista ennen harjoitellut. Pystyin kuitenkin hyvin palkkaamaan siitä mistä suunnittelin, eli vahvistin paikalla istumista ja siitä perusasentoon tuloa, jos paikka sattui kerralla oikeaan.

Paikkamakuupätkän tarkoitus oli päästä palkkaamaan hyvästä alusta, mutta alku meni levottomaksi ja kontakti harhaili, kerran öpitinkin haistelunsuuntaisesta päänliikkeistä - odotin 10 sekunnin pätkän hyvää kontaktia ja loppupalkkasin siitä kissanruoalla.

kuvituskuvana mussukuono vauvahauva meressä

Loppuun tehtiin jokainen kierros ruutua, joka sattui meille tosi hyvään saumaan, kun tuota paikan opettamisen alkua olen mietiskellyt tiistain treenien jälkeen. Kerroin paikka-asiasta ja Pirjo teetti meillä harjoituksen, jossa lähetetään koiro ruutuun läheltä ja Jes! + palkka lentää, kun juoksee oikeaan kohtaan. Ei siis pysäytetä tai vaadita pysähtymistä, vaan palkkasana rääkäistään merkkaamaan sitä kohtaa missä pitäisi olla, jotta palkka tulee. Tehtiin läheltä kaksi hyvää ja siirryttiin kauemmas, josta ekalla lähetyksellä Karu juoksi ruudun viereen vinosti sivuun ja pysähtyi sinne, kun ei palkkaa tullutkaan - odoteltiin pitkään toisiamme tuijottaen, josko olisi yrittänyt korjata, mutta tuli sitten lopuksi minun luo. Otettiin toinen samalta etäisyydeltä, jossa yllätykseksi korjasikin hyvin, meni suoraan ja pääsin palkkaamaan.

Vaihdettiin pari sanaa myös kosketusalusta-ajatuksesta, mutta lopputulemana taidan kokeilla tällä konstilla jonnin aikaa, jos alkaisi hahmottaa ja hakeutua / korjata itse oikeaan paikkaan. Pääsisi ainakin helpommalla, jos ei tarvitsisi ensin opettaa koiraa kosketusalustalle ja sitten häivyttää sitä alustaa ruudusta pois. Hyvin Karu tuntuu ruudun jo hahmottavan, eiköhän se paikkakin löydy kun ymmärtää mistä palkka tulee.

Muuten kiva kerta mutta aivan karmea käytös koirolla treenikentän ulkopuolella. Uh-huh. Videon purku on tulevana maanantaina ja "korjaustreeni" viikon päästä keskiviikkona.