Peränkäyttöjuttuja

Videopätkää lökäpöksykäännösharjoituksista:

Mikael Laineen PK-leiri - Sunnuntai

Mainio Mikael Laineen leiri päättyi eilen sunnuntaina. Ohjelma oli samankaltainen kuin lauantaina - eli tottista ja hakua. Ensin tehtiin tottisharjoitus joka on nähtävissä alla olevassa videossa. Seuraamista, henkilöryhmää ja A-este melko korkeassa viretilassa.



Hakuharjoitus oli erinomainen. Neljä maalimiestä hyvin piiloutuneina suorilla palkoilla. Sain hyvä vinkkejä lähetykseen ja hallintaan. Tällä tavalla jatketaan oman ryhmän harjoituksissa. Teen haukkuilmaisun kuntoon hakumetsän ulkopuolella ennen kuin otetaan se uudestaan mukaan. Suurin ongelma on hallinnassa, mutta sen kanssa meneminen on tasapainottelua ettei motivaatio maalimiehiin pääse liikaa laskemaan. Hallinnassa voin käyttää apuna patukkaa - mutta sitten minun pitää saada kiinnostus myös maalimiehiin pysymään korkeana.

Viimeisenä tehtiin vielä yksi tottis. Se oli viikonlopun huonoin yksinkertaisesti siksi, että minä harjoittelin siinä itselleni uusia tapoja saada koira tekemään kulmat hyvin. Nyt kun  minä en osannut, niin koira hyvä vire laski. Opettelen itse liikkeet ennen kuin teen ne seuraavan kerran koiran kanssa.

Hyvä leiri. Täynnä motivaatiota kesän harjoituksiin. Seuraavaksi treenisuunnitelma.

Käännöksiä, kapuloita ja makoilua rivissä

Tokoryhmässä tänään puuhailtiin alkuun käännöksiä ja takapään käyttöä, sitten vähän noutojuttuja ja vielä erikseen tunnarikapulan pitoa ja loppuhömpöttelynä kontaktin pitoa mennään- ja vähän sivu-seuraamisessakin (se meni tosi kivasti!).

Tekemisen meininki oli nyt taas kunnossa. Alun käännösharkassa vähän liiankin intopiukelo, roiski useimmiten yli käännökset jne, mutta muuten ihan jees. Pitäisi viilailla kotona näitä, harjoitella oikealle käännöstä tiiviinä ja vasemmalle kontaktin pysymistä - edelleen kuono vippaa miten sattuu, ja liikkeessä se näkyy isona kontaktin tiputtamisena.

Kapulahommissa ei kummempia, eteen istuessa heittää kapulan takahampaille (suu auki), siihen kokeilin vastaan vetämistä eli kun tulee kohti niin nappaan kapulasta kiinni - voisi toimiakin, nyt ei heti tajunnut ideaa mutta hyvin piti vastaan kuitenkin. Ajatuksena siis että tiukkaisi otetta eteen tullessaan eikä löysäisi niin, että kapula valuu takahampaisiin. Nätisti nostoja kokeiltiin laittamalla kapula huomiotötsän taakse, tätäkin täytyy kokeilla itsekseen vielä. Ei vaikuttanut vauhtiin ja aika räyhkeästi edelleen meni kapulalle mutta nätimmin nosti.

Treenin puolivälissä ja lopussa tehtiin yhteiset paikkamakuut, molemmissa Karu rivissä mutta väljällä matkalla reunimmaisena. Lyhyt aika 1-2 minuuttia, pieni piippi molemmissa jossain kohtaa ja kuolasi ainakin ensimmäisessä. Rauhallinen, hyvä ilme kuitenkin. Kehääntulot ja luoksepäästävyydet meni nätisti.

Tekeekö sinun mielesi koskaan vääntää koiraltasi kuono solmuun?

Eilen käytiin kuokkimassa seka 2 -ryhmän treeneissä ja kylläpä oli alku ankeaa. Kartsa veti halliin tullessa samanlaisen stressivaihteen päälle kuin viikko sitten Ponderan treeneissä, sisältäen silmitöntä kiskomista, hilsepöllähdyksen, jatkuvaa ääntelyä ja isompaa rääkymistä, jos yritin komentaa. Minä olen ihan kädetön tuollaisissa tilanteissa, kun en vaan saa koiraa hiljaiseksi (enkä ylipäänsä juuri mitään kontaktia siihen). Se pitäisi saada rauhoittumaan.

Yhdellä (omistajan) höyryjenpurku ja kurinpalautus -ulkonakäynnillä päästiin sellaiseen vain vähän ääntelevään tilaan, josta sitten toinnuttiin jotain treenaamaankin - tehtiin rauhallisia juttuja, paikalla käännöksiä, lyhyttä seuraamispätkää ja merkkiä. Näihin sain hyviä kommentteja, eli ihan hukkaan ei kuokinnat mennyt, vaikka aluksi tuntui siltä että missä tahansa muualla mieluummin kuin täällä tämän elukan kanssa.

Paikalla käännöksiin tärkein huomio oli varmaan se, että koiralle on vielä vaikeaa hallita kroppaa, ja tekee siksi liioitellusti ja loikkien (ja kuono vasemmalle vipaten) niitä käännöksiä - eli meidän kannattaa tehdä niitä pienempänä. Varpaat paikoillaan ja käännös vain puoli jalanleveyttä vasemmalle, ehkä ina samalla taaksepäin, niin saadaan koiralta oikeansuuntainen hallitumpi siirtymäliike.

Seuruupätkissä pientä poukkimista lukuunottamatta ihan hyviä alkuja, kun pätkä piteni liikaa väljeni helposti. Merkkitreenissä iloista oli huomata että Karu selvästi muisti jutun ja tarjosi aktiivisesti toimintaa, meni toki yli mutta yritti. Kehuja siitä ja ohjausta oikeammalle paikalle vaan. Loppuun tein lennosta vähän häiriökontaktiharjoitusta kun tuli voimakas koirahäiriö.

Loppuun tehtiin yhteinen paikalla istuminen (Karulle osa istumista ja loppu makuuta) ja paikalla makuu. Näissä olin itse narun mitan päässä, kehuin äänellä ja välipalkkasin harvakseltaan. Oli oikeastaan aika hyvin rauhallinen ja keskittyväinen olosuhteisiin ja vieraisiin koiriin nähden.

Yhteistreenien loputtua irroteltiin Kartsan kanssa hyvällä fiiliksellä yhdessä vielä vaikka mitä:

• ruutua, Pirjon ehdottamalla paikkaharjoituksella - aivan mahtava, meni monesti ihan oikein ja silloin kun meni väärin (viereen) olin hiljaa ja odotin - koira korjasi!
• maahan menoja vapaamuotoisesti liikkeestä - vähän korjaavaa harjoitusta sunnuntain kokeenomaisen menemättömyyteen, ei ongelmaa näissä paitsi normihitaita pepun osalta
• luoksetulon loppuja niin, että jätin istumaan, siirryin muutaman metrin päähän ja kutsuin, ok
• häiriöpaikkamakuuta lelua heitellen, nousi kerran kun kunnolla tönäisin
• leikkiä, hyvästä irrotuksesta palkka (lelu lentää), hyvästä taistelusta palkka (saa voittaa lelun)

Ristiriitainen treeni-ilta, alkoi huonosti ja lopuksi olin taas oikein iloinen ja onnellinen ja oli kivaa tehdä.

Tuplakiertämistä, seuruutuksia ja stoppikokeiluakin

Sunnuntaina meitä hemmoteltiin hyvin suunnitelluilla ja vedetyillä reeneillä Riitan toimesta. Agendassa oli kiertämistä apuliikkeenä luoksetulon pysäytykselle. Kiertämishommien lisäksi katsottiin jokaiselta seuraamista.

Seuraamista tehtiin ensin vähän suoraan leikistä (Karu pikkuisen possuili ja harvinaisesti aurasikin, kun oli lelu oikealla edessä) ja sitten pätkä käskytettynä. Käännökset menivät ihan läpikävelyksi, joten tehtiin vielä takaosan käytön jumppausta paikallaan käännöksillä. Kotiläksynä peräpääharjoituksia (koiralle) ja kääntymisen opettelua (ensin ohjaajalle).

Kiertämisharjoituksessa kokeiltiin lisätä toinenkin kierrettävä agilityestesiiveke ja kierrättää koiraa kahdeksikon tyyliin - lähti yllättävän hyvin ohjauksesta aina kiertämään. Testattiin myös tötsänkierto vaihtamalla siivekkeen tilalle tötterö, hyvin kierti senkin. Karu ei palkkaudu kiertämisestä niinkuin jotkut koirat, mutta kiltisti mennä kipitti.

Parissa kierrossa takaisin tullessa pysäytysharjoitus eli STOP! ja samantien koiran yli taakse lentävä lelu. Kolmannella kerralla pysäytin ensin eli minitauko stopin ja lelunheiton välissä - pysähtyi oikein hyvin. Näitä ei olekaan vielä aiemmin tehty kuin kerran kokeiltu.

Paikkamakuu ryhmässä oli normilevoton, ensin piippaili, olin lähellä ja kehuin ja välipalkkasin aina kun rauhoittui. Positiivista oli että pystyi olemaan ihan pitkiäkin pätkiä hiljaa, kun keskittyi minuun. Kokonaisuutena kuitenkin huono ja levoton makuutus. Tein vielä itsekseen yhden paikkamakuun, kun Essi harjoitteli kiertämistä - ajatuksena että olisin saanut palkattua lyhyestä hyvästä alkupätkästä, mutta kitisi heti alusta niin jouduin odottelemaan paremman palkkaushetken.

Vasemmalle vippaava kuono

Lumen pöllytessä lukkiuduimme taas Telkkiselle - suunnitelmissa kurkata vähän seuraamista ja toistaa onnistuneita paikkamakuita. Paikkamakuissa teinkin yhden hyvän kolmen minuutin pätkän kaukaa, yhdellä välikehulla ja yhdellä äkäisellä öpityksellä kun kuono meinasi loppumetreillä painua mattoa haistelemaan. Uskoi, korjasi hyvin ja teki hyvin loppuun. Toinen makuutus meni vähän plörinäksi kun olin jättämässä koiraa hallin oven eteen kun seuraavat treenaajat jo kurvasivat paikalle, ja Kartsa tietysti keskittyi vain kuuntelemaan ääniä ja vinkumaan. Kielsin, keskeytin, vein häkkiin ja sieltä hetken tauon jälkeen uusi helppo lyhyt makuu hallin toisessa päässä, meni ok.

Seuraamista ei olla ajatuksella tehty aikoihin. Joskus marraskuussa piiitkän tahmomisen jälkeen yhtäkkiä huomasin, että sehän osaa seurata, ja siirryttiin hyvillä mielin tekemään jotain muutakin kuin ainaista perusasentotreeniä. Nyt keväällä täytyisi sitten yrittää tehdä seuraamisesta hyvää ja harjoitella käännökset, temponvaihtelut jne.

Tänään otin videolle pätkiä suoraan edestä ja takaa nähdäkseni, miten menee. Edelleen lähtee aukeamaan (kauemmas minusta) välillä, ja osaa korjata sen hyvin uusintakäskyllä. Tulee myös helposti liian eteen ja seilaa paikka muutenkin. Näyttää minusta suoralta.



Treenailtiin myös takaosan käyttöä, peruutusta namilla, pientä ympyrää vasemmalle ja vasempia käännöksiä. Vasemmalle kääntymisissä olen nyt tajunnut sen minkä Pirjo sanoi yli kuukausi sitten, eli kääntyessä "heittää yli" ts. kuono vippaa vasemmalle ja kontakti häviää. Olen yrittänyt korjata sitä ihan pitämällä nakkia edessäni, pyytämällä koiraa katsomaan sitä ja kääntymään vasemmalle, mutta eihän se oikeesti onnistu. Sitkeästi yrittää, sitten äkkiä vippaa käännöksen ja palaa kontaktiin. Hassua.

Tänään tuli taas sellainen olo, että aika hakoteillä näitä yksin hinkatessaan on. Liian pitkä tauko siitä, kun on viimeksi ollut joku ohjaajana.

Joulupäivän jolkottelut

Kinkunsulattelun merkeissä tokoiltiin kierros hyppyjä, loppuun nopeat ruudut ja siihen väliin omavalintaista hömpöttelyä. Alkuun ryhmäpaikkamakuu jossa normimeininki, eli levoton ääntelevä koiro. Rauhoittui kuolaamaan kun jätin puolikkaan nakin etutassujen väliin.

Hyppyjä ennen otin pysähtymisen vahvistamista nakinheitto-stopeilla. Ensimmäisessä hypyssä kuitenkin tepasteli askeleen tai kaksi käskyn jälkeen. Toiseen hyppyyn heitin lelun, kolmannessa annoin käsimerkin ja käskyn ja sitten heitin lelun. Näissä pysähtyi hyvin. Loppuun vielä varastamisen ehkäisyä eli käskytettynä palkkausta siitä, kun pysyi hyvin sivulla kuulolla eikä sätkynnyt hypylle.

Omina hömppinä tehtiin lyhyesti takaosan käyttöä, käännöstä ja peruutusta - meni paremmin kuin viimeksi - sekä suoraa seuraamispätkää niin, että apuohjaaja huikkasi palkkahetken kun oli hyvässä kohdassa. Nämäkin meni ihan hyvin. Toisella kiekalla leikittiin, irroteltiin ja tehtiin muutama maahanmeno - kaukokäsky - istumaahanseiso -pelin tynkä.

Loppuun vielä ruutu siten, että ensimmäisessä lelu paikalla, toiseen apuohjaaja heitti lelun ja kolmannessa sama, mutta pysäytys ensin. Hyvin merkkasi ruudun ja innolla juoksi sinne. Kolmannessa kääntyi lähdöstä takaisin, kun itse lähdin juoksemaan koiran perään liian aikaisin (kun oli kiire sitä lähempää pysäyttämään).

Ihan mukava kerta.

Liikkeiden välejä ja seuraava koira

Jotenkin on tapahtunut ihan huomaamatta se, että Karu näyttäisi osaavan seurata. Ainakin toisinaan, vähän kerrallaan ja suurinpiirtein oikein. Se on tapahtunut tässä ihan viikon sisällä, ei se oppiminen, vaan se että minäkin alan uskoa siihen. Ompa mukavaa.

KPSH:n tokoryhmän treenissä tänään meitä ohjasi Maija. Lukkarin mukaisesti tehtiin ensin Karun kanssa neljä liikettä kokeenomaisesti käskytettynä. Perjantaisen videoillan jäljiltä osasin yrittää keskittyä niihin liikkeiden väleihin eli siirtymisiin suorituksesta toiseen - tavoitteena oli saada koira palkkautumaan minusta ja pysymään mukana ilman "katoamista" haistelemaan tai muuta touhuamaan.

Liikkeet menivät taas ihan jees - molemmat jäävät ihan ok, luoksetulossa paha törmäys ja sen jälkeinen epäselvyys siitä mitä piti tehdä (Karu korjasi lähemmäs istumaan kun pyysin sivulle + alkoi loikkia) ja hypylle kaksi (!) kertaa varastaminen, ennen kuin saatiin aikaan oikein kelvollinen kisaliike. Väleissä sen sijaan ei mennyt niin hyvin. Tuntui, että minun innostavat kohnustuspalkat kyllä saivat koiran vähän kierroksille, mutta silti se mielenkiinto ei kokonaan suuntautunut minuun vaan levisi ympäri hallia. Kerran, siinä hypylle varastamisten välissä, karkasi kokonaan paikalta moikkaamaan Tara-staffia.

Jälkipuinneisa Maija ehdotti miettimään sitäkin vaihtoehtoa, että koira olisi käskyn alla (sivulla tai maassa) myös väliajat. Ihan hyvä huomio. Kaikki tällainen "kisaharjoittelu" on vielä niin uutta, ettei ole tullut edes kunnolla ajateltua mitä haluaisin koiran liikkeiden välissä tekevän. Myös palkkaamista pitää miettiä ainakin kisatilanteessa sellaiseksi, ettei se vie koiraa ihan ylivireeseen. Tällä hetkellä tosin täytyy jotenkin se palkkautuminen ensin ohjaajasta löytää, ja se varmasti tarkoittaa ylilyöntejäkin. Ehkä kotonakin kannattaisi siirtää perus-ruokakupille-vapautukset vähäksi aikaa tapahtumaan niin, että palkka tulee aina ensin ohjaajalta.

Toisella rundilla otettiin seuraamista. Pyysin, että Maija merkkaisi kolmen-neljän askeleen jälkeen, jos menee hyvin, niin voisin itse keskittyä olemaan vähemmän mutkalla koiraa kohti. Seuraamista katsottiin lähinnä edestä tai takaa, koska ongelmana on ollut liika väljyys ts. matkan edetessä alkava irtaantuminen. Joissakin pätkissä näin nytkin kävi, mutta hirrrrmu pitkiä hyviäkin marsseja jo vedettiin ennen vapautusta, ainakin kymmenen askelta! Välillä tuntui tulevan helposti liian eteen.

Suorien pätkien jälkeen katsottiin takaosan käyttöä ja käännöksiä. Nämäkin menivät nyt jotenkin ihan hyvin, vasemmalle kääntymisessä suurin ongelma on oma askellus, täysikäännöksiäkin pitäisi ruveta harjoittelemaan. Ja sitten vaikka olkkarissa kotona niitä paikallaanpyörimisiä. Peruutukseenkin voisi opettaa käskyn.

Loppuun otettiin yhteisenä paikkamakuu, jossa olin Karun kanssa sivussa, pidin hihnassa ja kehuin + palkkailin kun oli rauhallinen ja hiljaa. Piippasi välillä, muttei mitenkään levoton ollut. Paljon helpompi on paikkamakuu treenin lopussa kuin alussa. Luoksepäästävyys meni tosi hyvin! Ilman nakkia pysyi nätisti istumassa.

Kiva kerta, harmitti vain ääntely häkissä ja kentällä, ja oma neuvottomuus puuttua siihen. Todettiin, ettei se minun komentamisesta kyllä ole moksiskaan, ei edes häntä laske. Saati että ääni loppuisi.

Tokoa Annen tahtiin

Olipa mukava kun Anne Miettinen oli KPSH:n tokoryhmäämme vetämässä tänään.

Harjoiteltiin omalla vuorollamme seuraamista imuttamalla ja ilman, käännöksiä seuraamisessa sekä kauko-ohjausta. Lisäksi tehtiin myöhemmin porukassa häiriökontaktia pujotellen muita koiria. Taisipa alussa olla paikkamakuukin.

Seuraamiset meni ihan mukavasti. Käännöksiä ei olla harjoiteltu paljoa ja Anne kiinnittikin huomiota Karun takaosankäyttöön niissä. Siinä on selvästi petrattavaa. Kauko-ohjaus meni mallikkaasti - Karu on tosi hyvä siinä. Häiriökontakti oli ihan ok - voisi olla paljon parempikin. Paikkamakuussa piippasi. Olin ihan vieressä ettei lähtenyt mihinkään.

Tottista

Hakuryhmän tottistreenit. Jakauduttiin kahteen ryhmään ja toiset seurasi/kommentoi yhden tehdessä koiran kanssa. Piti selittää muille ennen omaa tekemistä mitä aikoo tehdä. Me tehtiin seuraamista keskittyen käännöksiin. Harjoitus meni hyvin. Erityisen tyytyväinen olen siihen intensiteettiin ja motivaatioon millä koira toimi. Teknisesti suoritus oli hyvä lukuun ottamatta oikealle käännöksiä, jotka on aika pyöreitä ja koira jää kauas. Se on jotain mihin meidän pitää löytää jokin jippo. Vasemmalle kääntymisestä olen ylpeä. Koira tietää minun askelista milloin käännytään.

Lopuksi käveltiin katsojien ympäri henkilöryhmää harjoitellen.

Hyvä puuppa!

Kaunis syyssää ei estänyt sunnuntaisia alo-/avo-ryhmän tokotreenejä sisähallissa. Ja hyvä niin. Karu oli taitava ja motivoitunut. Alussa ja lopussa oli paikkamakuu, mutta välissä tehtiin niinkin innostavaa asiaa kuin perusasentoon tuloa, seuraamista ja jopa käännöksiä! Kiinnostukseni näihin tulee siitä että ne ovat minun vastuulla. Näiden lisäksi oli vielä nouto. Kaiken kaikkiaan erinomainen treeni josta voimakkaimmin nousee esille hyvä kontakti ja seuraaminen.

• Paikkamakuut tehtiin ryhmässä ja perinteisellä tapaa. Tässä minä en tiennyt/muistanut että me ei tällä hetkellä tehdä niitä niin vaan leikkipalkalla kiinnostavuutta ylläpitävästi. Pientä piippaamista oli alussa ennen varsinaista suoritusta, mutta itse suoritus oli varsin hyvä. Näitä harjoituksia ennen oli myös luoksepäästävyys.
• Peruasentoontulossa on ongelmana enemmänkin se, että koira hilaa pyllynsä liian taakse. Parempi niin päin, mutta täytyy pitää huoli siitä ettei sitä vahvista.
• Seuraamista tehtiin muutama askel kerrallaan ja lelupalkalla. Myös pidemmät pätkät sujuivat hyvin. Seuraamista voi tehdä siten että leikkipalkka on näkyvissä mutta myös siten että se on piilossa suorituksen aikana. Siirryttiin harjoittelemaan käännöstä vasemmalle jonka jälkeen tulee pysähdys. Pitää sitä pystyä kääntymäänkin! Ja ennen kaikkea jos pystyy jo vähän seuraamaan, niin silloin voi yrittää käännöstä.

• Noudossa vanha höllän otteen ongelma. Itse noutaminen sujuu innokkaan näköisesti eikä ote vauhdilla kapulaa tuottaessa näytä höllältä. En usko että meillä tässä on mitään ihan valtavia ongelmia odotettavissa.

Yksinhuoltajana homma sujuu

Olli lähti Kaliforniaan palmun alle. Me vähemmän onnekkaat kotiinjääneet suuntasimme Telkkisten hallille tokoilemaan. Ja kyllä kannatti, oli kivaa!

Ohjelmassa oli jäävät (kertauksena viime kerralta), takapään käyttö ja käännökset (pääaihe) ja ruutu (jos jää aikaa). Kaikkea kerittiin tehdä ja vähän muutakin siinä sivussa. Alun ryhmäpaikkamakuusta karkasimme koirien jättövaiheessa ulos omaan jännitetreeniin, joka meni varsin mukavasti. Tein myös sisällä muiden koirien suoritusten aikana pieniä jännitepätkiä, eli jätin koiran maahan ja hetsailin patukalla niin, että keskittyminen säilyi minussa. Hyvästä intensiivisestä hetkestä vapautus patukalle.

Jäävissä pysähtyy Stop! -sanalla jo ihan samoin kuin vanhalla Seiso-käskylläkin. Tehtiin enimmäkseen maahanmenoja tähdäten napakoihin nopeisiin liikkeisiin. Ihan jees, ei mitenkään erityisen hyvä. Ad hoc optiona näytettiin seuraamisen tilannetta todeten, että totta se on, pari askelta menee ihan hyvin ja sitten aukeaa. Eli ei kannata pitkälle huitoa menemään vaan keskittyä hyviin pätkiin.

Takaosankäyttö- ja käännöstreeni meni mielestäni tosi hyvin, kun ei sellaista ole juuri tehty. Karulla pysyi kiinnostus ja yritys hyvin tylsässä hommassa monilla nakkitoistoilla. Tarvii toki edelleen apua oikeaan paikkaan sijoittumisessa, mutta hyvin tarjosi oikeansuuntaisia ja välillä ihan nappiasentojakin.

Ruututreeni tehtiin ensin jättämällä muutaman kerran esine ruutuun ja sitten pari viimeistä kertaa ilman, näytettynä - oikein innokkaasti pinkoi. Ruudussa voisi vielä menemisen vahvistamisen ohella aloittaa pysähtymisharjoitukset, eli saada koira pysähtymään ruudun sisälle hetkeksi ennen palkkaa.

Erityisen kivaa oli että tehtiin paljon, Karu oli treenipätkät aika sopivassa mielentilassa ja odotteli häkissä väliajat ihan kohtalaisen asiallisesti ts. ei huutanut kurkku suorana koko aikaa. Pikkuisen piipusteli ja välillä volisikin, mutta kuitenkin niin että pystyin siellä pitämään itsekseen. Hieno puupelo.

Kotimatkalla käytiin vielä tyhjässä koirapuistossa haistelemassa kuulumiset ja testailtiin nakki-imutuksella, että vielä mahtuu renkaasta läpi ja agilitypuomi edelleen koiran kestää.

Vuorelan koirapuistossa maaliskuussa 2011

Siitä perusasentoon tulosta...

Kyllä se perusasentoon tulo alkaa sieltä pikku hiljaa muodostua. Meillähän on siitä siis menossa tehokuuri, joka lanseerattiin kesäkoulun päätöstreenissä. Harjoituksia on tehty joka päivä aamuin illoin. Ensimmäisellä viikolla näytti huonolta, nyt näyttää hyvältä.

Sanalla on merkitys. Sivu! tuottaa Karussa tällä hetkellä tämän kaltaisia reaktioita:

1. koira siirtyy edestä sivulle ja vieläpä niin että menee useammin oikeaan paikkaan kuin lähelle sitä
2. koira siirtyy takaa sivulle, mutta paikka ei ole aivan yhtä usein täysin oikea
3. koira korjaa asentoaa heittämällä peppuaan koirasta katsottuna oikealle

Kyllä se vielä siitä. Jatketaan harjoituksia.

Tavoitteiden tila, osa 4/4 - Perusasento ja seuraaminen

Kesän tavoitteista viimeisenä oli ainoa ns. liiketavoite eli perusasennon ja seuraamisen oppiminen.

PERUSASENTO JA SEURAAMINEN:

Perusliikesuoritukset: sivulle tulo ja seuraaminen hyvälle pohjalle. Sivulle tulo - osaa useimmiten tulla eri asennoista suoraan perusasentoon ilman apuja. Seuraaminen - vietikäs, suora seuraaminen kontaktissa ilman namua lyhyitä pätkiä häiriöttömässä tilanteessa. Koira tietää, mitä sivu / seuraa -käsky merkitsee, ja mistä saa palkan - tarjoaa ja korjaa itse asentoaan. 

(Mittarina melkein valmis toko alo -luokan seuraaminen ja liikkeiden välissä alokasluokkaan valmiit perusasennot)

Perusasennon ja seuraamisen opetus jäi jostain syystä kokonaan meiltä aloittamatta pentuaikoina. Viime syksynä Karu osasi jo hienosti useimmat peruskäskyt - istu, maahan, paikka, tule - mutta perusasentoon tulolle meillä ei ollut edes sovittua käskysanaa. Kevätkausi meni sujuvasti tokotunneillakin siirtäen koiro tarvittaessa vierelle laittamalla makkara kiinni nenään ja ohjaamalla kädellä oikeaan paikkaan. Samoin onnistui tarvittava seuraaminen.

Nooh, jatkon kannalta seuraaminen ja hyvät perusasennot kuitenkin lienee hyvä opetella, joten alkukesästä sovittiin että nyt satsataan niihin. Päätettiin sana (Sivu!), joka tarkoittaa sekä perusasentoon tuloa että siinä pysymistä (=seuraaminen). Lähdettiin harjoittelemaan, edelleen makkara nenässä, sitä sivulle tuloa ja liikettäkin. Ja voi mitenkä vaikeata on ollut ja sillä tiellä ollaan edelleen =/.

(Jotenkin käsittämätöntä että koira voi oppia vaikkapa käskyn Hyppy! niin, että kolmannella kerralla se jo pelkällä käskyllä ilman mitään muuta vihjettä käy iloisesti loikkaamassa esteen yli - mutta Sivu! on edelleen noin 3800 toiston jälkeen puolihepreaa...)

Nakkia nassuun (03/2011)

Paljonkin ollaan siis tehty väärin, koska eihän se nyt oikeasti voi olla näin mahdottoman vaikea juttu.

Perusasentoon tulon harjoituksissa lähtötaso oli se, että koira ohjattiin sivulle edestäpäin kiertämällä nakin perässä vasemmalta takaa ympyrä ulkoa sisälle päin. Kesän kehityssteppejä:

• toukokuussa Riikka tottisryhmässä ohjeisti kokeilemaan käden ohjauskierrosta niin, että käsi (ja koiran kuono) tekikin pienen kiekan edessä oikealle, jolloin takapää kurvasi vasemmalle taakse perusasentopaikalle. Karu oppi käyttämään takapäätään ja tarvittava ohjausliike pieneni rutkasti.
• kesäkuussa trimmattiin oikeaa paikkaa ja nopeutta uudella ohjaustekniikalla + takaosankäyttöharjoituksia
• heinäkuussa kesäkoulussa namikäden häivytys seinän vierusharjoituksilla + tottisryhmässä ensin käsky, sitten odotus että koira tarjoaa jotain ja heti kun liikkuu, niin ohjaus namikädellä loppuun oikeaan paikkaan. Tällä konstilla saatiin vihjesanalle merkitys.
• elokuussa vahvistetaan ilman käsiapua vierelle tuloa ja paikan säilyttämistä, vaikka ohjaaja siirtyy askeleen eteen tai sivulle.

Perusasentoon tulon kehittyessä ollaan päästy vähän miettimään seuraamistakin muuna kuin nakki-nenässä-etenemisenä. Imustusseuraamisessahan Karu toimii hyvin, on suora, mutta heti kun käsi katoaa liian pitkäksi hetkeksi ylemmäs niin koira siirtyy sivulle / eteen (aukeaa) tai hidastaa odottelemaan palkkaa. Sama avautumisongelma on myös perusasennosta liikkeelle lähdöissä, eli jos palkkaa ei tule heti ensimmäisen puolikkaan askeleen jälkeen niin koiro joko jätätti tai kääntyi eteen.

Viimeisen kahden viikon aikana on nyt saatu aikaan ensimmäisiä ihan melkein oikean näköisiä seuraamispätkiä, eli joko kesäkoulun vastakkais-mutkallekääntö -harjoitus tai jokin muu on loksauttanut palasia siihen suuntaan, ettei akuuttia aukeamista enää heti tapahdu.

Eteenpäin ollaan siis menty hurrjasti, mutta tuskastuttavan hitaasti, ja nyt juuri tuntuu siltä että kyllä se siitä lähti aukenemaan. Elämme jännittäviä aikoja.

Tokavika kesäkoulukerta

Tiistaina oli Kesäkoulun tokoilut Kuopio-hallin kentällä. Katja R. ei voinut olla mukana, eli Annen kanssa tehtiin melko pitkä rupeama että saatiin kaikki monta koirakkoa kahteen kertaan harjoitutettua.

Luoksepäästävyyttä seuranneessa yhteisessä paikallaanmakuussa levoton puuppa piippasi. Hiljaa, mutta kuitenkin. Koitin helpottaa niin pitkälle että lopulta syötin melkein jatkuvasti lihapullaa - yrittäen kuitenkin olla palkitsematta piippauksesta. No hyvääkin oli, eli muuten meni mainiosti. Ei nouse, eikä varsinkaan lähde mihinkään. Eikä ennakoi ainakaan vielä.

Odotimme seuraavaksi pari koirakkoa omaa vuoroamme. Annen ehdotuksesta teimme paljon paikallaanmakuuharjoituksia. Ne menivät oikein mainiosti siinä mielessä että pystyin lähtemään pois koiran luota ja kiertämään sitä ja palkkaamaan eri puolilta ja jatkamaan harjoitusta pitkään. Kun aikaa oli paljon ehdimme välillä leikkiäkin ja välillä oltiin ihan vaan levossa (parkki).

Ensimmäisellä kierroksella tehtiin ruutua. Anne hetsasi koiraa ja laittoi esineen ruutuun ja sitten Ruutu! ja koira juoksi esineen luokse. Leikit päälle. Ja sama uudestaan. Laitettiin esine myös huomaamatta ruutuun ja koira perään. Kaiken kaikkiaan meni oikein mainiosti.

Sitten taas siirryttin syrjään ja tekemään omiamme. Oltiin levossa, tehtiin paikallaanmakuuta, leikittiin ja tehtiin jääviä liikkeitä sekä kauko-ohjausta. Se mikä oli minulle kerrassaan erinomainen positiivinen yllätys oli Seiso! joka tapahtui todella nätisti ja ilman käsiapua.

Sitten meidän toinen vuoro Annen luona. Vapaavalintaisena aiheena oli seuraaminen. Käytiin läpi edellisellä viikolla Katjan kanssa läpikäytyä ongelmaa, Karun esittämää taipumusta seurata liian kaukana sivulla ei-imutus seuraamisessa. Tätä pyrittiin Katjan ohjeen mukaan korjaamaan muuttamalla namupalkka tulemaan koiran pään takaa ja vasemmalta puolelta, jolloin koira korjaa asentoaan oikealle ja painaa lonkan kiinni ohjaajan reiteen. Karu ennakoi palkan tuloa tältä puolelta hyvin vähällä harjoituksella ja toimii juurikin niin että painautuu hassulla mutkalla koiranohjaajan reiteen. Se on ylitekemistä - korjataan palkitsemalla siitä että tekee liikaa vastakkaiseen suuntaan. Kokeiltiin nyt myös muuten, siten että palkka on vasemmassa kädessä, mutta tuossa vatsan edessä ja kyllä - Karu seuraa suunnilleen oikein. Annen ohje oli siirtyä lyhyeen tekemiseen: perusasento-joitain askelia eteenpäin-perusasento-palkka. Tätä on nyt tarkoitus harjoitella kotosalla. Lisäksi tehtiin vielä Annen ohjauksella perusasennosta kääntymistä sekä voimakasta kaarrosta vasemmalle - peräpään käyttöä.

Oli hyvä harjoituskerta.

Perjantain toko + aamuharjoitukset tältä viikolta

Perjantaina KPSH:n TOKOilijoita kokoontui Haukkumajalle yhteisharjoituksiin. Mukana oli reilut kymmenen koirakkoa, joka jakautui kahteen ryhmään. Koiria oli paikalla varmaankin kaikista eri luokista.

Alussa oli kehääntulotarkastus ja paikallaan makuu yhdessä. Aika oli Karulle pitkähkö kolme minuuttia ja vaikka olin vain parin metrin päässä Puuppa piippasi. Helpotin tilannetta menemäällä ihan viereen ja syöttämällä makkaraa. Ei kai siinä muuta oikein voi tehdä. Koira nousi kerran pystyyn, tehtiin pikku kierros ja palattiin takaisin paikallaan makuuseen. Loppupalkkana oli vähän märkää kissanruokaa.

Oltiin Karun kanssa ensimmäisenä meidän ryhmästä. Koira käyttäytyi hallinnan puolesta upeasti. Se oli valppaana ja kärsivällisenä parkissa ja teki töitä innostuneesti sitten kun tehtiin. Tässä harjoituksessa näytettiin muille seuraamista, perusasentoon tuloa ja seiso-istu-maahan -peliä sekä keskusteltiin näistä asioista ja kuultiin paljon vinkkejä niiden kehittämiseksi. Lopuksi koira istumaan paikalle ja itse kauemmas ja vauhtiluoksetulo, leikki ja autoon.

Toisessa osiossa itse olin väsyneempi enkä osannut vaatia koiralta niin hyvin. Se teki kuitenkin ihan mukavasti asioita joihin kuuluivat hyppy ja nouto. Karu hyppää hyvin ja motivoituneesti, palkka lentää perään - ja sitten itse pidetään huolta ettei koira pääse kiertämään takaisin. Tässä yhteydessä hyppyytin puuppaa ensin ilman hihnaa ja koira teki lelun kanssa tarpeettoman  kunniakierroksen toisen ryhmän luona kahdesti. Jälkikäteen ajatellen olisin voinut estää nämä turhat jutut pitämällä alusta loppuun koiran kiinni tai ainakin liinassa. Varsinaista harmia niistä ei ollut, mitä nyt tarpeetonta ylimääräistä häiriötä toiselle ryhmälle. Noudossa pidettiin kahta vierasta kapulaa josta toinen oli iso kiloinen ja täysin vastenmielinen ja toinen enemmän omanlainen ja pelkästään vastenmielinen. Pitäminen meni kohtailaisesti ja lisäksi koira otti noutokapulan maasta ja toi sitä minun luokse kun kävelin takaperin pois päin. Lopuksi oli eteen istumista imuttamalla (ilman kapulaa). Tässä minä en osaa oikein ohjata koiraa paikalleen. Leikki ja autoon. Kivaa oli.

* * *

Kuluvan viikon jokaisen arkiaamuna ollaan nyt tehty Karun kanssa pienet Tottis-harjoitukset aamukävelyn jälkeen. Aiheena on ollut pelkästään seiso-istu-maahan -peli. Ollaan päästy välillä jopa seisomaan ja muutaman kerran vasemmalta takaa sivulletulo (eli seiso-istu-maahan-sivu -peli). Karu on kehittynyt huimasti: liike on nopeaa. Ensi viikolla vähennetään käsiapua ja kenties sotketaan hiukan järjestystä (olen tehnyt aina useamman samaa peräkkäin). Ja jos menee liian vaikeaksi niin helpotetaan.

Kesä(k)o(u)lut

Tänään oli kesäkoulu, ja tällä kertaa aihe oli vapaavalintainen. Sovimme Katjan kanssa etukäteen että se olisi lepo/parkki eli siis se olotila jossa lepäillään rauhassa paikallaan kun koiran ohjaaja ja koulutusohjaaja keskustelevat. Meidän puupan energia kun tuppaa välillä vuotamaan vähän laitojen yli välillä. Ja jotta pääsee välillä lepäilemään, päätettiin tehdä välissä perusasentoon tuloja.

Ennen varsinaisia koirakohtaisia harjoituksia oli vuorossa ryhmässä suoritettu paikallaan makuu. Homma meni kuitenkin pieleen jo siinä vaiheessa kun olin tulossa parkkialueen läpi hihna pinkeänä ja koira yhtä aikaa joka suuntaan menossa. Lyhyesti tiivistettynä puutteita hermorakenteessa esiintyi paitsi koiralla myös isännällä. Meiltä jäi tämä treeni väliin kun koira istui uudelleen autossa ja itse kihisin vieressä.



Ennen ja jälkeen meidän harjoitusvuoron olimme sitten Karun kanssa kiinni maalitolpassa. Harjoiteltiin parkissa oloa syömällä raakaa hiillosmakkaraa. Jälkimmäisellä pätkällä tämä meni jo oikein mallikkaasti.

Itse harjoitus oli ihan hyvä ja siinä tuli sekä minulle että Katjalle odottamaton käänne: Karu aivan selvästi itse haki paikkaa peräpää heiluen pelkän sanallisen käskyn perusteella! Perusasentoon tulo -harjoitukset ovat tuottaneet tulosta! Videopätkä:



Kiitokset Annelle joka toimi tällä kertaa koulutusohjaajanamme.

19.7. Kesäkoulu, videolta arvioituna

Kesäkoulun (toko)harjoitus alkoi yhteisellä osuudella, jossa tehtiin kehään tulo, luoksepäästävyys ja paikallaan makuu. Ennen ja tämän osuuden aikana koira vaikutti levottomalta ja taipuvaiselta nuuskimaan keinonurmimattoa ja vetämään puolikaarta hihna kireällä. Keskittyminen oli kuitenkin hetkittäin hyvä ja intensiivinen.

Ensimmäisessä yksityisharjoituksessa oli ohjaajana Katja Rautiainen ja katsottiin lähinnä perusasentoon tuloa. Käsiapu on vielä välttämätön. Perusasento on tällä hetkellä edessä, jotain sellaista johon pitää kiinnittää erityistä huomiota. Takapäänkäyttö on käsiavun kanssa tehtynä oikein hyvä isoksi koiraksi. Perusasennon lisäksi tehtiin muutama liikkeelle lähtö (seuraaminen). Huomioitavaa on, että en ole harjoitellut Karun kanssa perusasentoon tuloa tai seuraamaan lähtöä hyödyntäen seinää oikean paikan varmistamiseksi, vaikka olen tästä Katja R:n kanssa aiemmin jo puhunut. Oikean paikan varmistamisessa on tähän asti käytetty lähes yksinomaan imutusta.

Toisessa yksityisharjoituksessa oli ohjaajana Anne Miettinen ja ajatuksena tehdä jääviä liikkeitä (seisominen, istuminen ja maahanmeno). Harjoituksen alkupuolella Karulla oli tavattoman kova kiinnostus haistella mattoa, huidella pitkin ja poikin eli siis tehdä mitä tahansa muuta paitsi sitä mitä tulimme tekemään. Kiinnostus makupalaa kohtaan oli vaikea virittää eikä se kestänyt muutamaa sekuntia pidempään. Videolta arvioiden koira piti nenänsä poissa matosta ainoastaan silloin kuin pidin siitä kaulapannasta kiinni ja lonkkani tasolla (eli etutassut kevyesti ilmassa). Vaihdoimme leikkipalkkaan (narupallo), mutta tämäkään ei auttanut. Sitten Annen kehoituksesta aloitimme harjoituksen uudestaan sillä tavalla kuin teemme sen tottiskentällä: Tottista! ja lyhyt leikki -> suoritus ja leikkipalkka -> suoritus ja leikkipalkka. Ja kun pakka jossain vaiheessa taas sekosi, Tottista! herätti koiran ja sitä seurasi lyhyt leikki ja sen jälkeen taas -> suoritus ja leikkipalkka. Homma lähti toimimaan. Vaikka suoritukset eivät ehkä olleet teknisesti mitenkään erityisiä, ne tehtiin eriomaisessa vireessä ja sekä minä että koira nautimme niiden tekemisestä.

Ihan hirmu tärkeää on että opin vielä leikittämään koiraa.

Treenejä 13.-16.7.

• Keskiviikkona 13.7. harjoiteltiin sivulle tuloa namuohjauksetta (tai sitä vähentämään pyrkien) reilut kymmenen kertaa illalla. Aamulla oli huono tottistreeni kävelyn jälkeen.
• Torstaiaamuna hyvä tottistreen, seuraamisen ensiaskelia harjoitellessa. Illalla käytiin Riikan Tottisryhmässä ja harjoiteltiin seuraamista: käännöksiä, tavallista seuraamista, hidasta ja juosten. Illalla kotona tehtiin vielä sivulle tuloa palkaten Riikan ohjeen mukaan heti kun pylly osui maahan ja koira oli oikeassa asennossa (ts. ei palkittu sen jälkeen tulevasta katsekontaktista). Tarkoituksena on treenata pari viikkoa tätä ja katsoa sitten Riikan treenissä miten sivulle tulo on edistynyt.

Video perusasentoon tuloista:

• Perjantaina aamulla vietettiin mukavat hetket leikkien palloilla. Tehtiin lelunvaihtoa ja lisäksi patosimme pallo nenän edessä kunnes Yes! vapautti taas leikkimään.
• Lauantaina 16.7. aamulla oltiin mökillä ja muiden vielä nukkuessa söimme aamuruoan sivulle tuloa harjoitellen. Illalla on vielä tarkoitus käydä ehkäpä ihan kentällä asti harjoittelemassa.

Paikkamakuu yksin ja perusasento-pepunkäyttöjä

Tottistreeneissä tänään otettiin ensin yksitellen paikallamakuut kunkin koiran tason mukaisesti. Karu oli hieman levoton, otti häiriötä kirkonkelloista ja piippasi hiljaa, mutta kuitenkin pysyi kohtalaisen varmasti paikallaan. Välipalkkailin lihapullapaloilla, loppuun sai ruokalusikallisen kissanruokaa päätöspalkkana. Palkkaukset tein Riikan palkkakehoitusten mukaan (esim. kun Karu laittoi suun kiinni). Piippaukseen neuvoa palkata vielä tiheämmin - huolehtia, ettei koiralle tule epävarma olo. Muutenkin palkkaan, matkaan ja aikaan paljon vaihtelua treenissä. Video paikkamakuusta:



Toisella kiekalla sivulle tuloa ja takaosan käyttöä eli imutusseuraamista pienellä ympyrällä ja siirtymisiä miniaskeleita oikealle. Minä otin tosin maksiaskeleita. Meni kohtuullisesti, ympyrällä vähän hyytyi ja jätätti, olisi pitänyt minun vaan reipastaa menoa. Leikeissä kivasti palautti palloa mutta huonosti veti vastaan, jos olin itse passiivinen. Ohjeistuksena pitää kiinnittää huomiota leikin laatuun, ettei "taluteta koiraa pallolla" vaan koko ajan jompikumpi vie.